| dbpedia-owl:abstract
|
- Als Zivilisation wird ein Kulturkreis mehrerer Gesellschaften innerhalb eines geschichtlichen Zeitabschnitts bezeichnet.
- Civilization is a sometimes controversial term that has been used in several related ways. Primarily, the term has been used to refer to human cultures that are complex in terms of technology, science, and division of labor. Such civilizations are generally urbanized. In classical contexts civilized peoples were called this in contrast to "barbarian" peoples, while in modern contexts civilized peoples have been contrasted to "primitive" peoples. In modern academic discussions however, there is a tendency to use the term in a less strict way to mean approximately the same thing as "culture" and can therefore refer more broadly to any important and clearly defined human society, particularly in historical discussions. Still, even when used in this second sense, the word is often restricted to apply only to societies that have attained a particular level of advancement, especially the founding of cities, with the word "city" defined in various ways. The level of advancement of a civilization is often measured by its progress in agriculture, long-distance trade, occupational specialization, and urbanism. Aside from these core elements, civilization is often marked by any combination of a number of secondary elements, including a developed transportation system, writing, standards of measurement (currency, etc. ), contract and tort-based legal systems, characteristic art styles (which may pertain to specific cultures), monumental architecture, mathematics, science, sophisticated metallurgy, politics, and astronomy.
- Civilización, utilizando el término en un sentido restringido, es una sociedad compleja. Las civilizaciones se diferencian de las sociedades tribales basadas en el parentesco por el predominio del modo de vida urbano (la ciudad, que impone relaciones sociales más abiertas) y el sedentarismo (que implica el desarrollo de la agricultura y a partir de ella todo tipo de desarrollos tecnológicos y económicos con la división del trabajo, la comercialización de excedentes y, más tarde, la industrialización y la terciarización). Con pocas excepciones, las civilizaciones son históricas, es decir, utilizan la escritura para el registro de su legislación y su religión y para la perpetuación de la memoria de su pasado (incluyendo la aparición de los conceptos de tiempo histórico y calendario). Si se utiliza en un sentido amplio, civilización pasa a ser sinónimo de Cultura; que se suele aplicar con carácter más general. Etimológicamente, la palabra "civilización" deriva indirectamente del latín civis a través de civil y civilizar.
- Varhaisten korkeakulttuurien tuntomerkki on kirjoituksen osaaminen. Sivilisaation synnyn edellytys on valtiomaisen mutkikkaan, kerrostuneen yhteiskunnan synty. Yhteiskunnan synnyn arvellaan liittyvän heimopäällikön kykyyn valvoa elintarvikevarastoa, johon ihmiset luovuttavat tuottamaansa viljaa verona. Päällikön valta kasvaa voimakkaissa sodissa ympäröivien heimojen kanssa. Näiden arvellaan liittyvän taisteluun elintilasta, muun muassa viljellystä maasta, ja halusta ryöstää naapuriheimoja. Myös temppelillä ja uskonnolla on keskeinen osuus varhaisten yhteiskuntien synnyssä. Tiedosto:Assyrian Horse Archer. jpg Assyyrialainen ratsumies, kivikaiverrus ajalta noin 700 vuotta ennen ajanlaskun alkua
- Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Tässä mielessä puhutaan opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä, humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai akateemisesta sivistyksestä, sekä toisaalta ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä ja kypsyydestä. Jälkimmäiseen saatetaan viitata ”sydämen sivistyksenä” tai viisautena. Sivistyksen sisällöstä on erilaisia käsityksiä. Sana sivistys voi tarkoittaa myös korkeakulttuuria, sivilisaatiota. Se tulee latinankielen sanasta civilis, joka on adjektiivimuoto sanasta civis. Civilis tarkoittaa kansalaista tai kaupunkilaista, joka elää kaupunkinsa sääntöjen mukaan.
- Sivilisaatio (lat. civilis, kansalais-) eli korkeakulttuuri tarkoittaa yleensä samaa kuin kulttuuri tai sivistys. Sivilisaatioksi voidaan kutsua yhden valtion, useiden valtioiden, kansojen muodostaman yhteisön tai kokonaisen lajin, kuten ihmiskunnan, kehittämää elämäntapaa. Usein sivilisaatio katsotaan kulttuurin kehitysvaiheeksi, jota edeltää yksinkertainen heimoyhteiskunta. Kun tällainen yhteiskunta kasvaa ja organisoituu, siitä tulee sivilisaatio eli korkeakulttuuri, jolle on ominaista keskitetty valtiomainen hallinto, suuret asutuskeskukset, työnjako, yhteiskuntaluokat, kirjoitustaito, korkealle tasolle kehittyneet tiede ja taide sekä vahva armeija. Ensimmäisen sivilisaation katsotaan syntyneen noin 3500–3000 eaa. varhaisessa Kaksoisvirtainmaassa. Sivilisaation synnyn katsotaan johtuvan mm. voimakkaasta väestönkasvusta ja eri alueiden välisistä sodista, jotka vaativat keskitettyä johtoa. Voimakkaan väestönkasvun pani käyntiin jonkin varastoitavan viljalajin tuottoisa kasteluviljely. Amerikassa se oli maissi, Lähi-idässä ohra ja vehnä, Kiinassa riisi. Varhaisten sivilisaatioiden syntyalueet olivat monesti aavikoiden ympäröimiä jokilaaksoja, joissa valloitettujen kylien väestö ei voinut paeta valloittajaa, vaan sen oli alistuttava sodan jälkeen voimakkaamman kylän tai kaupungin valvontaan. Varhaisimmat kirjoitetut asiakirjat ovat verokuitteja. Varhaisessa Kaksoisvirtainmaassa mm. järjestäytynyt uskonto oli suuri mahti. Egyptin, Indusjoen laakson, Kiinan, Perun ja Keski-Amerikan alueilla tapahtui vastaava sivilisaation synty kuin Egyptissä. Näitä varhaisia sivilisaatioita on sanottu myös korkeakulttuureiksi tai varhaisvaltioiksi.
- Kulttuuripiiri on kulttuurimaantieteen peruskäsite, joka tarkoittaa jonkin kulttuurisen piirteen kuten uskonnon, kielen tai historian perusteella rajattua aluetta. Yleistä on, että kahta vierekkäistä kulttuuripiiriä ei erota toisistaan vain yksi asia, vaan erottavia piirteitä on useita kuten vaikkapa venäläistä ja länsimaista kulttuuripiiriä erottavat toisistaan esimerkiksi uskonto, historia ja ruokakulttuuri. Kulttuuripiirien rajat eivät ole selkeitä, ja riippuen laskentatavasta myös niiden määrä vaihtelee jonkin verran. Eri tutkijat ovatkin käyttäneet hieman toisistaan poikkeavia luokitteluja. Niinpä esimerkiksi Arnold J. Toynbee luki myös Latinalaisen Amerikan länsimaiseen kulttuuripiiriin kuuluvaksi, kun taas Samuel P. Huntington on katsonut sen eritytyneen omaksi kulttuuripiirikseen. Yleensä kulttuuripiirejä lasketaan olevan kymmenkunta. Erään luokittelun mukaan kulttuuripiirejä ovatMalline:Lähde Länsimainen kulttuuripiiri, joka voidaan jakaa pienempiin kultuurialueisiin esimerkiksi seuraavasti: Eurooppalainen kulttuuripiiri Angloamerikkalainen kulttuuripiiri Australialainen kulttuuripiiri Latinalaisamerikkalainen kulttuuripiiri Venäläinen kulttuuripiiri Oseanialainen kulttuuripiiri Itämainen kulttuuripiiri Kiinalainen kulttuuripiiri Intialainen kulttuuripiiri Japanilainen kulttuuripiiri Kaakkoisaasialainen kulttuuripiiri Arabialainen (pohjoisafrikkalainen ja lounaisaasialainen) kulttuuripiiri Afrikkalainen (Saharan eteläpuoleisen Afrikan) kulttuuripiiri
- Il termine civiltà deriva dal latino civilitas, a sua volta derivato dall'aggettivo civilis, da civis ("cittadino"). In questo ambito indicava dunque l'insieme delle qualità e delle caratteristiche del membro di una comunità cittadina, nel senso di buone maniere cittadine contrapposte a rusticitas la rozzezza degli abitanti della campagna. Con entrambi i significati il termine passò nella lingua italiana nel Trecento. A partire dal Rinascimento, il significato iniziò ad includere un giudizio di valore, relativo alla superiorità del proprio modo di vita, considerato più progredito, rispetto a quello di altre e differenti culture, sia antiche, sia extraeuropee, la conoscenza delle quali si andava diffondendo in Europa. Avvicinandosi molto al termine di "cultura" cominciò inoltre ad indicare le caratteristiche (idee, valori, tradizioni) proprie di un popolo in un particolare momento della sua storia. In italiano il termine indica attualmente l'insieme degli aspetti culturali e di organizzazione politica e sociale di una popolazione; un significato affine indica invece lo stadio a cui una certa popolazione si trova in un determinato momento e si collega alla vecchia idea di una continua evoluzione verso forme sempre più alte di progresso sociale e tecnologico. Nel primo significato il termine è quasi sinonimo di "cultura", nell'accezione riguardante il patrimonio delle realizzazioni artistiche e scientifiche di un popolo in una determinata epoca (in senso antropologico l'insieme delle manifestazioni della vita spirituale e materiale di una comunità). Nel secondo significato invece se ne differenzia tenendo ad assumere un significato più universale, di generale progresso dell'umanità. In francese il significato dei due termini, affine a quello italiano, tende ad assumere, a partire dall'Illuminismo, una più accentuata contrapposizione al concetto di "naturale", includendo ogni creazione e realizzazione umana. In inglese, mentre il termine culture ha un significato affine a quello dell'italiano "cultura", civilization tende ad indicare uno specifico tipo di cultura, basato sull'introduzione dell'agricoltura intensiva, la presenza di città, istituzioni formali e un'autorità centrale, che pur prescindendo da un giudizio di valore, può essere attribuito a certe culture e non ad altre. In tedesco il termine Kultur tende piuttosto ad indicare l'espressione dei valori naturali e istintivi dell'essere umano, mentre il termine Zivilisation l'insieme delle norme e dei comportamenti, di carattere più convenzionale, o anche delle capacità tecnologiche e materiali, in quanto tali trasmissibili.
- 文明（ぶんめい、Template:Lang-en-short）は、人間が創り出した高度な文化あるいは社会を包括的に指す。
- Beschaving heeft een verscheidenheid van betekenissen met betrekking tot de menselijke maatschappij. Het synoniem civilisatie is afgeleid van het Latijnse civis, dat "burger" of "stedeling" betekent. De notie van beschaven, bijschaven of minder ruw maken met een schaaf is afkomstig van het Latijnse woord erudere (ex- = uit, rudis = ruw, onbewerkt), dat herkenbaar is in eruditie. In een technische betekenis, is een beschaving de complexe maatschappij waarin veel van de mensen in steden leven en hun voedsel door middel van landbouw verkrijgen, in tegenstelling tot stammenmaatschappijen waarin de mensen in kleine groepen leven en in hun onderhoud voorzien door jacht. Gebruikt in deze betekenis, is de beschaving een exclusieve term die op sommige menselijke groepen wordt toegepast. In bredere zin kan beschaving naar de samenleving of maatschappij verwijzen. Deze definitie is minder exclusief en etnocentrisch dan de eerste. In deze betekenis is beschaving bijna synoniem met cultuur. Beschaving kan ook een norm van gedrag betekenen, gelijkend op etiquette. Het "beschaafde" gedrag of "beschaafdheid" wordt tegenover ruw of barbaars gedrag gesteld. In deze betekenis impliceert beschaving verfijning. Een ander gebruik van beschaving combineert de eerste en derde betekenis van het woord en impliceert dat de complexe maatschappij als superieur wordt gezien in relatie tot de minder complexe maatschappijen. Dit standpunt kan worden geassocieerd met imperialisme en in extreme gevallen ook met racisme: de machtige maatschappij kan menen dat het haar recht is om cultureel en met geweld te overheersen vanwege haar gevoelde superioriteit. In het wereldrijk van de Victoriaanse samenleving werd het als een plicht gezien om de onderworpen koloniën op te voeden met de "Westerse" Britse verworvenheden van de Verlichting. Dat was volgens Rudyard Kipling de last die de blanke droeg, de White man's burden.
- Sivilisasjon kommer fra det latinske ordet civitas, som referer til det å være borger i en by. Med en sivilisasjon menes som regel et samfunn med høyt teknologisk og filosofisk nivå, vurdert etter en hovedsakelig vestlig målestokk. I antropologi og arkeologi brukes sivilisasjon om et nivå i menneskehetens utviklingshistorie, forbundet med intensiv matproduksjon, folketetthet og arbeidsdeling. I denne forstand oppsto de første sivilisasjoner i Vest-Asia ca. 8000 f. Kr.
- Cywilizacja – poziom rozwoju społeczeństwa w danym okresie historycznym, który charakteryzuje się określonym poziomem kultury materialnej, stopniem opanowania środowiska naturalnego i nagromadzeniem instytucji społecznych. Stanowi ona najwyższy poziom organizacji społeczeństw, z którymi jednostki identyfikują się. W skład cywilizacji wchodzą mniejsze jednostki np. : narody, wspólnoty pierwotne czy inne zbiorowości. Za przejawy cywilizacji uznaje się: zorganizowane życie miejskie monumentalne obiekty sakralne pismo rozwinięty handel jakiś rodzaj organizacji zajmowanego terytorium Definicja samej cywilizacji, czy też określenie liczby cywilizacji, które istniały, bądź istnieją obecnie, jest sporna. Wymienione poniżej są tylko propozycją: cywilizacja afrykańska cywilizacja andyjska cywilizacja arabska cywilizacja bizantyjska cywilizacja chińska cywilizacja egipska cywilizacja helleńska cywilizacja indyjska cywilizacja Mezopotamii cywilizacja rzymska cywilizacja środkowoamerykańska cywilizacja łacińska - rozprzestrzeniła się poza Europę i przekształciła w cywilizację zachodnią Według Feliksa Konecznego cywilizacja jest to "metoda ustroju życia zbiorowego". Nie łączy on jej zatem z poziomem rozwoju, ale z zasadami określającymi całokształt współżycia społecznego i pojęciami abstrakcyjnymi, do jakich odwołuje się społeczność, uzasadniając te zasady. W obrębie tak określonych cywilizacji mogą powstawać różne kultury, będące odmianami cywilizacji. Profesor ten określa też prawa cywilizacyjne. Podobnie jak później Samuel Huntington uważa on, że naturalnym stanem między cywilizacjami jest walka, jednak jej przyczyny widzi nie tylko w różnicach religijnych, ale w innym podejściu do wszystkich dziedzin życia. Koneczny wyróżnia 22 cywilizacje historyczne; współcześnie (czyli w pierwszej połowie XX wieku, bo wtedy Koneczny pisał swoje dzieła) istnieje według niego siedem z nich: Bramińska Żydowska Chińska Turańska Bizantyńska Łacińska Arabska W ujęciu Samuela Huntingtona wyróżnić możemy współcześnie dziewięć cywilizacji: cywilizacja zachodnia cywilizacja latynoamerykańska cywilizacja prawosławna lub bizantyjska cywilizacja afrykańska cywilizacja islamska cywilizacja hinduistyczna cywilizacja buddyjska cywilizacja chińska cywilizacja japońska Różnice kulturowe między nimi, wynikające głównie z odmiennych religii, powodują ciągłe konflikty w miejscu, w którym się ze sobą stykają. Niektórzy naukowcy prowadzą także rozważania nad cywilizacjami w szerszej niż ziemska skali. Rosyjski naukowiec Mikołaj Kardaszew zaproponował podział cywilizacji według stopnia ich zaawansowania technologicznego. W propagandzie i publicystyce istnieją też takie pojęcia jak: cywilizacja życia cywilizacja śmierci cywilizacja medialna Szablon:Przypisy
- A civilização é o estágio mais avançado de determinada sociedade humana, caracterizada basicamente pela sua fixação ao solo mediante construção de cidades, daí derivar do latim civita que designa cidade e civile (civil) o seu habitante. Num sentido mais amplo, a civilização designa toda uma cultura de determinado povo e o acervo de seus característicos sociais, científicos, políticos, econômicos e artísticos próprios e distintos. A civilização é um processo social em si, inerente aos grupamentos humanos que tendem sempre a evoluir com a variação das disponibilidades econômicas, principalmente alimentares e sua decorrente competição por estes com os grupamentos vizinhos. Alguns historiadores têm defendido que o surgimento de grandes civilizações sempre depende do progressivo acúmulo de recursos naturais por um determinado grupo étnico e tem por detonador o acúmulo de poder bélico nas mãos de certos líderes e suas famílias. A hegemonia de tais grupos sobre outros acaba sempre influenciando culturalmente toda a região e o produto, invariavelmente, redunda em um novo regramento social, impressionantes construções e a produção de obras de arte numa etapa posterior.
- Цивилизация — 1 общефилософское значение — социальная форма движения материи, обеспечивающая её стабильность и способность к саморазвитию путём саморегуляции обмена с окружающей средой (человеческая цивилизация в масштабе космического устройства); 2) историософское значение — единство исторического процесса и совокупность материально-технических и духовных достижений человечества в ходе этого процесса (человеческая цивилизация в истории Земли); 3) стадия всемирно исторического процесса, связанная с достижением определённого уровня социальности (стадия саморегуляции и самопроизводства при относительной независимости от природы дифференцированности общественного сознания); 4) локализованное во времени и пространстве общество. Локальные цивилизации являются целостными системами, представляющими собой комплекс экономической, политической, социальной и духовной подсистем и развивающиеся по законам витальных циклов. Шаблон:Sfn Одним из первых понятие «цивилизация» в научный оборот ввёл философ Адам Фергюсон, который подразумевал под термином стадию в развитии человеческого общества, характеризующуюся существованием общественных классов, а также городов, письменности и других подобных явлений. Предложенная шотландским учёным стадиальная периодизация мировой истории пользовалась поддержкой в научных кругах в конце XVIII — начале XIX векаШаблон:Sfn, но с ростом популярности в конце XIX — начале XX века плюрально-циклического подхода к истории, под общим понятием «цивилизации» стали также подразумеваться «локальные цивилизации»Шаблон:Sfn.
- Civilisation, från latinets civilis, ytterst från civis, "medborgare", i betydelsen stadsbildning, innebär vanligen detsamma som samhälle men är stundom specifik benämning på en, i äldre tid, kultur som inte var barbarisk. Den grekiska motsvarigheten är "polis". De tidigaste civilisationerna inkluderar Mesopotamien mellan 8 000 f. Kr. , Egypten mellan 5 000–3 000 f. Kr. , Indusdalen mellan 2 600–2 400 f. Kr. , norra Kina mellan 3 000–2 000 f. Kr. , Mellanamerika mellan 3 000–500 f. Kr. och Peru mellan 2 500–500 f. Kr. För grekerna var det självklart med en högre organisation som grund för deras civilisation. För romarna var det grekiska och det romerska samhället det som utgjorde civilisationen.
- 英文中的文明（Civilization）一词源于拉丁文“Civilis”，有“城市化”和“公民化”的含义，引申为“分工”“合作”，即人们和睦地生活于“社会集团”中的状态，也就是一种先进的社会和文化发展状态，以及到达这一状态的过程。其涉及的领域广泛，包括民族意识、技术水准、礼仪规范、宗教思想、风俗习惯以及科学知识的发展等等。 在人类学和考古学中，文明也可以指有人居住，有一定的经济文化的地区，例如两河文明、黄河文明。也可以指文化类似的人群，例如基督教文明、儒家文明。
- Fichier:Kairouan Mosque Stitched Panorama. jpg Exemple d'un monument à caractère civilisationnel : la Grande Mosquée de Kairouan est à la fois la plus ancienne mosquée d'Afrique du Nord (fondée en 670) et l'une des œuvres majeures de l'architecture islamique ayant servi de modèle à de nombreux lieux de culte de l'Occident musulman. En plus de son importance artistique et architecturale, la Grande Mosquée de Kairouan fut, particulièrement entre le IXModèle:E et le XIModèle:E siècle, le principal centre de culture et d'enseignement dans toute l'Afrique du Nord. Ainsi cette mosquée est l'un des monuments les plus importants de la civilisation arabo-musulmane, elle est située à Kairouan en Tunisie. Selon Littré, le mot civilisation, utilisé dès le milieu du XVIIIModèle:Ème siècle, apparaît dans le dictionnaire de l'Académie en 1835, soit cinq ans après le débarquement des troupes françaises en Algérie, débarquement signal de début de la colonisation française. Par "civilisations anciennes", on entend habituellement, celles qui sont nées avant 1500 environ avant le début des "Temps Modernes". Ce terme civilisation — dérivé indirectement du latin civis signifiant « citoyen » par l'intermédiaire de « civil » et « civiliser » — a été utilisé de différentes manières au cours de l'histoire. Il a en français trois grandes acceptions : la civilisation, dans l'acception la plus courante, est le fait de civiliser, c'est-à-dire de porter une société à un niveau considéré comme plus élevé et plus évolué, et c'est, par métonymie, l'état atteint par cette société évoluée. Cette acception inclut une notion de progrès. L'opposition historique aux termes de barbarie et sauvagerie tend à s'atténuer, notamment depuis l'annonce du principe du « droit des peuples à disposer d'eux-mêmes ». Le statut d'égalité à toutes les civilisations est reconnu, bien que pas respecté, notamment lorsque les peuples ayant conservé des pratiques ancestrales sont poussés à l'extinction par des multinationales défrichant leurs territoires. la civilisation, c'est aussi l'ensemble des traits qui caractérisent l'état d'évolution d'une société donnée, tant sur le plan technique, intellectuel, politique que moral, sans porter de jugement de valeur. À ce titre, on peut parler de civilisations au pluriel et même de civilisations primitives (attention toutefois, le mot primitif peut être connoté à « inférieur ». Il faut le prendre ici sans jugement de valeur au sens de « premier » ou de « le plus ancien connu »). l'état auquel sont parvenues quelques cultures dans l'histoire de l'humanité. Cette acceptation est dans la lignée directe des théories évolutionnistes du Modèle:S-, réfutées depuis au bénéfice de théories plus neutres. Fichier:Manhattan panorama under clouds. jpg Les villes sont les accomplissements significatifs auxquels sont parvenues les civilisations de l'Humanité.
|
| rdfs:comment
|
- Als Zivilisation wird ein Kulturkreis mehrerer Gesellschaften innerhalb eines geschichtlichen Zeitabschnitts bezeichnet.
- 文明（ぶんめい、Template:Lang-en-short）は、人間が創り出した高度な文化あるいは社会を包括的に指す。
- Sivilisasjon kommer fra det latinske ordet civitas, som referer til det å være borger i en by. Med en sivilisasjon menes som regel et samfunn med høyt teknologisk og filosofisk nivå, vurdert etter en hovedsakelig vestlig målestokk. I antropologi og arkeologi brukes sivilisasjon om et nivå i menneskehetens utviklingshistorie, forbundet med intensiv matproduksjon, folketetthet og arbeidsdeling. I denne forstand oppsto de første sivilisasjoner i Vest-Asia ca. 8000 f. Kr.
- 英文中的文明（Civilization）一词源于拉丁文“Civilis”，有“城市化”和“公民化”的含义，引申为“分工”“合作”，即人们和睦地生活于“社会集团”中的状态，也就是一种先进的社会和文化发展状态，以及到达这一状态的过程。其涉及的领域广泛，包括民族意识、技术水准、礼仪规范、宗教思想、风俗习惯以及科学知识的发展等等。 在人类学和考古学中，文明也可以指有人居住，有一定的经济文化的地区，例如两河文明、黄河文明。也可以指文化类似的人群，例如基督教文明、儒家文明。
- Civilization is a sometimes controversial term that has been used in several related ways. Primarily, the term has been used to refer to human cultures that are complex in terms of technology, science, and division of labor. Such civilizations are generally urbanized. In classical contexts civilized peoples were called this in contrast to "barbarian" peoples, while in modern contexts civilized peoples have been contrasted to "primitive" peoples.
- Civilización, utilizando el término en un sentido restringido, es una sociedad compleja.
- Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Tässä mielessä puhutaan opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä, humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai akateemisesta sivistyksestä, sekä toisaalta ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä ja kypsyydestä. Jälkimmäiseen saatetaan viitata ”sydämen sivistyksenä” tai viisautena. Sivistyksen sisällöstä on erilaisia käsityksiä.
- Varhaisten korkeakulttuurien tuntomerkki on kirjoituksen osaaminen. Sivilisaation synnyn edellytys on valtiomaisen mutkikkaan, kerrostuneen yhteiskunnan synty. Yhteiskunnan synnyn arvellaan liittyvän heimopäällikön kykyyn valvoa elintarvikevarastoa, johon ihmiset luovuttavat tuottamaansa viljaa verona. Päällikön valta kasvaa voimakkaissa sodissa ympäröivien heimojen kanssa. Näiden arvellaan liittyvän taisteluun elintilasta, muun muassa viljellystä maasta, ja halusta ryöstää naapuriheimoja.
- Sivilisaatio (lat. civilis, kansalais-) eli korkeakulttuuri tarkoittaa yleensä samaa kuin kulttuuri tai sivistys. Sivilisaatioksi voidaan kutsua yhden valtion, useiden valtioiden, kansojen muodostaman yhteisön tai kokonaisen lajin, kuten ihmiskunnan, kehittämää elämäntapaa. Usein sivilisaatio katsotaan kulttuurin kehitysvaiheeksi, jota edeltää yksinkertainen heimoyhteiskunta.
- Kulttuuripiiri on kulttuurimaantieteen peruskäsite, joka tarkoittaa jonkin kulttuurisen piirteen kuten uskonnon, kielen tai historian perusteella rajattua aluetta. Yleistä on, että kahta vierekkäistä kulttuuripiiriä ei erota toisistaan vain yksi asia, vaan erottavia piirteitä on useita kuten vaikkapa venäläistä ja länsimaista kulttuuripiiriä erottavat toisistaan esimerkiksi uskonto, historia ja ruokakulttuuri.
- Il termine civiltà deriva dal latino civilitas, a sua volta derivato dall'aggettivo civilis, da civis ("cittadino"). In questo ambito indicava dunque l'insieme delle qualità e delle caratteristiche del membro di una comunità cittadina, nel senso di buone maniere cittadine contrapposte a rusticitas la rozzezza degli abitanti della campagna. Con entrambi i significati il termine passò nella lingua italiana nel Trecento.
- Beschaving heeft een verscheidenheid van betekenissen met betrekking tot de menselijke maatschappij. Het synoniem civilisatie is afgeleid van het Latijnse civis, dat "burger" of "stedeling" betekent. De notie van beschaven, bijschaven of minder ruw maken met een schaaf is afkomstig van het Latijnse woord erudere (ex- = uit, rudis = ruw, onbewerkt), dat herkenbaar is in eruditie.
- Cywilizacja – poziom rozwoju społeczeństwa w danym okresie historycznym, który charakteryzuje się określonym poziomem kultury materialnej, stopniem opanowania środowiska naturalnego i nagromadzeniem instytucji społecznych. Stanowi ona najwyższy poziom organizacji społeczeństw, z którymi jednostki identyfikują się. W skład cywilizacji wchodzą mniejsze jednostki np. : narody, wspólnoty pierwotne czy inne zbiorowości.
- A civilização é o estágio mais avançado de determinada sociedade humana, caracterizada basicamente pela sua fixação ao solo mediante construção de cidades, daí derivar do latim civita que designa cidade e civile (civil) o seu habitante. Num sentido mais amplo, a civilização designa toda uma cultura de determinado povo e o acervo de seus característicos sociais, científicos, políticos, econômicos e artísticos próprios e distintos.
- Цивилизация — 1 общефилософское значение — социальная форма движения материи, обеспечивающая её стабильность и способность к саморазвитию путём саморегуляции обмена с окружающей средой (человеческая цивилизация в масштабе космического устройства); 2) историософское значение — единство исторического процесса и совокупность материально-технических и духовных достижений человечества в ходе этого процесса (человеческая цивилизация в истории Земли); 3) стадия всемирно исторического процесса, связанная с достижением определённого уровня социальности (стадия саморегуляции и самопроизводства при относительной независимости от природы дифференцированности общественного сознания); 4) локализованное во времени и пространстве общество.
- Civilisation, från latinets civilis, ytterst från civis, "medborgare", i betydelsen stadsbildning, innebär vanligen detsamma som samhälle men är stundom specifik benämning på en, i äldre tid, kultur som inte var barbarisk. Den grekiska motsvarigheten är "polis". De tidigaste civilisationerna inkluderar Mesopotamien mellan 8 000 f. Kr. , Egypten mellan 5 000–3 000 f. Kr. , Indusdalen mellan 2 600–2 400 f. Kr. , norra Kina mellan 3 000–2 000 f. Kr. , Mellanamerika mellan 3 000–500 f. Kr.
- Fichier:Kairouan Mosque Stitched Panorama. jpg Exemple d'un monument à caractère civilisationnel : la Grande Mosquée de Kairouan est à la fois la plus ancienne mosquée d'Afrique du Nord (fondée en 670) et l'une des œuvres majeures de l'architecture islamique ayant servi de modèle à de nombreux lieux de culte de l'Occident musulman.
|
