| dbpedia-owl:abstract
|
- Das Violoncello [Aussprache: Vorlage:IPA], Plural: Violoncelli; Abk. : Vc;; Kurzform: Cello, Plural: Celli, genannt, ist ein aus verschiedenen Holzarten gefertigtes Streichinstrument aus der Viola-da-braccio-Familie. Seine Bauweise entspricht im Wesentlichen der der Violine, doch ist es größer, und die Zargen sind im Verhältnis zum Umfang deutlich höher. Das Violoncello wird vom Violoncellisten mit einem Bogen gestrichen. Im Gegensatz zur Violine und Viola wird das Instrument (mit dem Hals nach oben) aufrecht zwischen den Beinen gehalten und steht heute meist mit einem ausziehbaren Stachel aus Metall, Holz oder neuerdings Carbonfaser auf dem Boden. Dieses Instrument entstand nach 1535 in Norditalien und wurde bis etwa 1850 ohne Stachel wie die Gambe mit den Beinen gehalten. Das wird auch heute noch bei Konzerten in historischer Aufführungspraxis so gehandhabt.
- The cello is a bowed string instrument with four strings tuned in perfect fifths. It is a member of the violin family of musical instruments, which also includes the violin, viola and the double bass. Old forms of the instrument in the Baroque era are baryton and viol. A person who plays a cello is called a cellist. The cello is used as a solo instrument, in chamber music, in a string orchestra and as a member of the string section of an orchestra. It is the second largest bowed string instrument in the modern symphony orchestra, the double bass being the largest. Cellos were derived from other mid- to large-sized bowed instruments in the 16th century, such as the viola da gamba, and the generally smaller and squarer viola da braccio, and such instruments made by members of the Amati family of luthiers. The invention of wire-wrapped strings in Bologna gave the cello greater versatility. By the 18th century the cello had largely replaced other mid-sized bowed instruments.
- El violonchelo, chelo o violoncelo es un instrumento musical de cuerda frotada, perteneciente a la familia del violín, y de tamaño y registro entre la viola y el contrabajo. Se toca frotando un arco con las cuerdas, y con el instrumento sujeto entre las piernas del violonchelista. Según la Real Academia Española, en español se denomina chelo, violoncelo o violonchelo (con preferencia por este último). En algunos países hispanohablantes, se utiliza también la palabra italiana violoncello, que no está reconocida por dicha Academia. En italiano también se abrevia cello (chelo). Según la Academia, el ejecutante de violonchelo se llama violonchelista, violoncelista o chelista. Forman parte fundamental en la orquesta, dentro del grupo de las cuerdas, realizando normalmente las particiones graves, aunque la versatilidad del instrumento les permite realizar partes melódicas. Tradicionalmente es considerado uno de los instrumentos de cuerda que más se parece a la voz humana. A lo largo de la historia de la música se han compuesto muchas obras para violonchelo debido a su gran importancia dentro del panorama musical al ser éste un instrumento básico en muchas formaciones instrumentales.
- Sello on jousisoitin, joka muistuttaa jossakin määrin viulua. Sello on kuitenkin paljon suurempi, ja toisin kuin viulua, sitä soitetaan pystyasennossa. Soittaja istuu ja pitää selloa jalkojensa välissä. Sello tuetaan maahan sen pohjassa olevan metallisen piikin avulla. Sellisti liikuttaa joustaan vaakatasossa kielten päällä. Sellonuotit on yleensä kirjoitettu basso- eli F-avaimelle, mutta korkeimmille äänille käytetään myös tenoriavainta tai jopa G-avainta. Sellossa on neljä kvintin välein viritettyä kieltä: C (matalin), G, d ja a. Selloa käytetään lähinnä länsimaisessa taidemusiikissa. Se on osa sinfoniaorkesteria ja jousikvartettia sekä usein mukana myös muissa kamarimusiikkiryhmissä. Sellolle on sävelletty lukuisia konserttoja ja sonaatteja. Populaarimusiikissa sello on harvinaisempi. Vaikka sello saattaa olla mukana joissakin kappaleissa tai levytyksissä, on harvinaista, että se kuuluisi yhtyeen tavalliseen kokoonpanoon. Poikkeus tästä on Apocalyptica, nelihenkinen suomalainen sellistiryhmä, joka tunnetaan parhaiten kuuluisien heavy metal -kappaleiden versioinneistaan.
- Il violoncello è uno strumento musicale del gruppo dei cordofoni a corde strofinate (ad arco), appartiene alla famiglia degli strumenti ad arco ed è dotato di quattro corde, accordate ad intervalli di quinta giusta. Rientra nella sottofamiglia dei "violini", di cui fanno parte quegli strumenti con quattro corde, accordati ad intervalli di quinta, che presentano dei tagli ad "effe" sulla tavola armonica (o piano armonico). La sottofamiglia dei "violini" si differenzia così dalla sottofamiglia delle "viole" che comprende invece strumenti antichi con tagli a "C", accordati per quarte e terze, con corde in numero variabile da tre, a sei-sette o più. Si suona da seduti tenendo lo strumento tra le gambe, poggiato su un puntale presente nella parte inferiore dello strumento. L'esecutore muove l'archetto trasversalmente sulle corde. Il violoncello moderno possiede quattro corde accordate ad intervalli di quinta: la corda del La (cantino), del Re, del Sol e del Do. La corda del La emette un suono tre semitoni più in basso del Do centrale e la corda del Do è due ottave più basse del Do centrale. L'estensione del violoncello va dal Do due ottave sotto il Do centrale fino al Mi due ottave sopra al Do centrale. Il violoncello è strettamente associato alla musica classica, ma viene usato anche nella musica heavy metal. È parte dell'orchestra, del quartetto d'archi e di molti altri gruppi di musica da camera. Molti sono i concerti e le sonate scritte per violoncello. È meno comune nella musica popolare. File:Cello study. jpg Un violoncello
- チェロ（セロとも表記。英名：Cello、Violoncello）は、西洋音楽で使われるヴァイオリン属の弦楽器の一つである。弦の数は4本。略号は「Vc」。
- De cello (kort voor violoncello) behoort tot de groep van de strijkinstrumenten. De cello heeft een kenmerkende klank en een bereik van bijna 4 octaven. Bestand:Troost Music lover. jpg Cornelis Troost, de cellospeler, 1736
- Celloen er et strykeinstrument i fiolin-familien. Den har fire strenger, og er stemt i C G d a (en oktav dypere enn bratsjen) med et tonesprang fra C-2 (mørkest) til a2 (lysest). Den opprinnelige betegnelsen violoncello betyr liten violone og er et italiensk diminutiv av dette ordet. En person som spiller cello kalles for en cellist. Celloen ble først utviklet på slutten av 1600-tallet av instrumentmakere i Bologna. I løpet av 1700-tallet ble celloen et populært instrument i Nord-Europa, men det var ikke før ca 1750 at størrelsen på instrumentet ble standardisert. Den har etter hvert blitt et populært instrument som brukes i flere sammenhenger: som soloinstrument, som et av flere instrumenter i strykekvartetten, trio, duo eller strykeorkester og som et hovedinstrument i symfoniorkesteret. Viktige instrumenter i fiolinfamilien er foruten cello også fiolin, bratsj og kontrabass.
- Wiolonczela – tenorowo-basowy instrument strunowy z grupy smyczkowych.
- O violoncelo é um instrumento da família dos instrumentos de corda. Tocado geralmente com arco, possui quatro cordas afinadas em quintas. O instrumento pertence à sub-família dos violinos, que engloba os instrumentos orquestrais de quatro cordas afinadas em quintas. Essa família se diferencia da familia do violão (da qual faz parte o contrabaixo) tanto pela afinação, que ali se dá em quartas em vez de quintas, tanto pela forma diferenciada do instrumento. A característica padrão do instrumento foi estabelecida por Stradivarius, em 1680. A partir dos Concertos Espirituais de Boccherini, o violoncelo passou a ser tratado como solista, e não somente como um instrumento para compor o naipe de cordas. Uma das primeiras citações sobre o violoncelo foi numa coleção de sonatas italianas anônimas, datada de 1665. Tornou-se popular como instrumento solista nos séculos XVII e XVIIIPredefinição:Sem fontes.
- Den här artikeln handlar om musikinstrumentet violoncell. Mall:Olika betydelser Mall:Instrument Cello eller violoncell,, är ett stråkinstrument och det djupaste i den moderna violinfamiljen. Kontrabas är det djupaste stråkinstrumentet men räknas inte till familjen utan till gambafamiljen. I notskrift noteras cellostämman vanligtvis i F-klav (basklav), samt i högre lägen höjd C-klav (tenorklav) eller G-klav (diskantklav). Strängarna är stämda i kvinter, nerifrån och upp Mall:Ton, Mall:Ton, Mall:Ton och Mall:Ton. Cellons register spänner över fyra och en halv oktav, flageoletter inte medräknat. Den har vanligtvis en varm och fylligt klingande ton, och dess stora tonregister gör att den lämpar sig mycket väl både som solo- och ensembleinstrument. Cellon hålls mellan knäna och stöds mot golvet med en utfällbar stackel. Snäckan, där strängarna fästs i stämskruvarna, ska sitta strax bakom huvudet, på vänstra sidan. Cellon finns i flera olika konstruktionsmönster, vilka härstammar från de mest betydande violinmakarna genom historien. För cellons del är Antonio Stradivarius, Nicolo Amati, Matteo Gofriller och Domenico Montagnana några av dessa, vilkas mönster kopieras än idag. En cello, liksom de flesta andra stråkinstrument, tillverkas oftast av lönn (för botten och sarger), gran (för locket) och ebenholtz (för greppbräda, stämskruvar, sadel och ibland även stränghållare). Träslag kan dock variera, ofta beroende på i vilken del av världen cellon är byggd och i vilken prisklass den ligger. Billiga nybörjarinstrument är ofta tillverkade i stryktåligt laminat och svartbetsat rosenträ istället för ebenholtz. En person som spelar cello kallas cellist. Historiskt betydelsefulla cellister är bland andra, Pablo Casals, Gregor Piatigorsky, Jaqueline du Pré, Mstislav Rostropovich och Pierre Fournier. Bland de nu levande kan nämnas, Lynn Harrell, Yo-Yo Ma, Janos Starker och svensken Frans Helmerson. På senare tid har även en typ av "elcello" dykt upp på marknaden. Detta kan ge möjligheter att använda cellon till andra ändamål än klassisk musik, som t. ex. pop och rockmusik.
- 大提琴是一種弓弦樂器。每條弦之間的音程為純五度。作為提琴家族的樂器之一（包括小提琴、中提琴、大提琴及低音大提琴），大提琴除可擔當獨奏外，在室內樂、弦樂團及管弦樂團中多數負責低音弦樂的部分。 大提琴最初是兩腳夾住、演奏者坐著演奏，後來改良增加金屬製的腳棒支撐琴體。演奏者持弓，水平劃過琴上的弦，或作撥奏、敲奏等其他奏法。 大提琴有五度調音的四根弦：C弦（最低音弦，第四弦；位於樂譜上低音譜表下二線），G弦（第三弦），D弦（第二弦），以及A弦（第一弦；低於中央C）；音高比中提琴低八度。大提琴音樂通常使用低音譜號記譜；較高音域時會使用次中音或高音譜號。 大提琴與歐洲古典音樂關係密切。在管弦樂團、弦樂四重奏或室內樂團所演奏的音樂中，皆扮演著不可或缺的重要角色。此外也有許多由大提琴所擔任演出的協奏曲及奏鳴曲。 大提琴有時候會在中樂團取代革胡。
- Виолонче́ль — смычковый струнный музыкальный инструмент басового и тенорового регистра, известный с первой половины XVI века, такого же строения, что и скрипка или альт, однако значительно бо́льших размеров. Виолончель обладает широкими выразительными возможностями и тщательно разработанной техникой исполнения, используется как сольный, ансамблевый и оркестровый инструмент.
- Le violoncelle est un instrument à cordes frottées (mises en vibration par l'action de l'archet) ou pincées de la famille du violon, qui compte aussi l'alto et la contrebasse. Il se joue assis et tenu entre les jambes; il repose maintenant sur une pique escamotable d'invention récente, mais fut longtemps joué posé entre les jambes, sur les mollets. Ses quatre cordes sont accordées en quintes : do, sol, ré et la (du grave vers l'aigu), comme pour l'alto. Le violoncelle est cependant accordé une octave en dessous de ce dernier, soit une douzième (une octave plus une quinte) en dessous du violon. C'est l'un des instruments ayant la tessiture la plus grande. Sa gamme de fréquences fondamentales va approximativement de 65 Hz à 1000 Hz (voire 2000 Hz dans certaines œuvres virtuoses). On dit souvent que c'est l'instrument le plus proche de la voix humaine. Fichier:LeonBernardel-1923. jpeg Violoncelle Fichier:Accord cello. jpg Les partitions pour violoncelle utilisent habituellement la clé de fa, mais aussi la clé d’ut en 4Modèle:E ligne pour le registre moyen et la clé de sol dans l’aigu. Écouter les cordes à vide (fichier midi).
|
| rdfs:comment
|
- チェロ（セロとも表記。英名：Cello、Violoncello）は、西洋音楽で使われるヴァイオリン属の弦楽器の一つである。弦の数は4本。略号は「Vc」。
- De cello (kort voor violoncello) behoort tot de groep van de strijkinstrumenten. De cello heeft een kenmerkende klank en een bereik van bijna 4 octaven. Bestand:Troost Music lover. jpg Cornelis Troost, de cellospeler, 1736
- Wiolonczela – tenorowo-basowy instrument strunowy z grupy smyczkowych.
- 大提琴是一種弓弦樂器。每條弦之間的音程為純五度。作為提琴家族的樂器之一（包括小提琴、中提琴、大提琴及低音大提琴），大提琴除可擔當獨奏外，在室內樂、弦樂團及管弦樂團中多數負責低音弦樂的部分。 大提琴最初是兩腳夾住、演奏者坐著演奏，後來改良增加金屬製的腳棒支撐琴體。演奏者持弓，水平劃過琴上的弦，或作撥奏、敲奏等其他奏法。 大提琴有五度調音的四根弦：C弦（最低音弦，第四弦；位於樂譜上低音譜表下二線），G弦（第三弦），D弦（第二弦），以及A弦（第一弦；低於中央C）；音高比中提琴低八度。大提琴音樂通常使用低音譜號記譜；較高音域時會使用次中音或高音譜號。 大提琴與歐洲古典音樂關係密切。在管弦樂團、弦樂四重奏或室內樂團所演奏的音樂中，皆扮演著不可或缺的重要角色。此外也有許多由大提琴所擔任演出的協奏曲及奏鳴曲。 大提琴有時候會在中樂團取代革胡。
- Виолонче́ль — смычковый струнный музыкальный инструмент басового и тенорового регистра, известный с первой половины XVI века, такого же строения, что и скрипка или альт, однако значительно бо́льших размеров. Виолончель обладает широкими выразительными возможностями и тщательно разработанной техникой исполнения, используется как сольный, ансамблевый и оркестровый инструмент.
- Das Violoncello [Aussprache: Vorlage:IPA], Plural: Violoncelli; Abk. : Vc;; Kurzform: Cello, Plural: Celli, genannt, ist ein aus verschiedenen Holzarten gefertigtes Streichinstrument aus der Viola-da-braccio-Familie. Seine Bauweise entspricht im Wesentlichen der der Violine, doch ist es größer, und die Zargen sind im Verhältnis zum Umfang deutlich höher. Das Violoncello wird vom Violoncellisten mit einem Bogen gestrichen.
- The cello is a bowed string instrument with four strings tuned in perfect fifths. It is a member of the violin family of musical instruments, which also includes the violin, viola and the double bass. Old forms of the instrument in the Baroque era are baryton and viol. A person who plays a cello is called a cellist. The cello is used as a solo instrument, in chamber music, in a string orchestra and as a member of the string section of an orchestra.
- El violonchelo, chelo o violoncelo es un instrumento musical de cuerda frotada, perteneciente a la familia del violín, y de tamaño y registro entre la viola y el contrabajo. Se toca frotando un arco con las cuerdas, y con el instrumento sujeto entre las piernas del violonchelista. Según la Real Academia Española, en español se denomina chelo, violoncelo o violonchelo (con preferencia por este último).
- Sello on jousisoitin, joka muistuttaa jossakin määrin viulua. Sello on kuitenkin paljon suurempi, ja toisin kuin viulua, sitä soitetaan pystyasennossa. Soittaja istuu ja pitää selloa jalkojensa välissä. Sello tuetaan maahan sen pohjassa olevan metallisen piikin avulla. Sellisti liikuttaa joustaan vaakatasossa kielten päällä. Sellonuotit on yleensä kirjoitettu basso- eli F-avaimelle, mutta korkeimmille äänille käytetään myös tenoriavainta tai jopa G-avainta.
- Il violoncello è uno strumento musicale del gruppo dei cordofoni a corde strofinate (ad arco), appartiene alla famiglia degli strumenti ad arco ed è dotato di quattro corde, accordate ad intervalli di quinta giusta. Rientra nella sottofamiglia dei "violini", di cui fanno parte quegli strumenti con quattro corde, accordati ad intervalli di quinta, che presentano dei tagli ad "effe" sulla tavola armonica (o piano armonico).
- Celloen er et strykeinstrument i fiolin-familien. Den har fire strenger, og er stemt i C G d a (en oktav dypere enn bratsjen) med et tonesprang fra C-2 (mørkest) til a2 (lysest). Den opprinnelige betegnelsen violoncello betyr liten violone og er et italiensk diminutiv av dette ordet. En person som spiller cello kalles for en cellist. Celloen ble først utviklet på slutten av 1600-tallet av instrumentmakere i Bologna.
- O violoncelo é um instrumento da família dos instrumentos de corda. Tocado geralmente com arco, possui quatro cordas afinadas em quintas. O instrumento pertence à sub-família dos violinos, que engloba os instrumentos orquestrais de quatro cordas afinadas em quintas. Essa família se diferencia da familia do violão (da qual faz parte o contrabaixo) tanto pela afinação, que ali se dá em quartas em vez de quintas, tanto pela forma diferenciada do instrumento.
- Den här artikeln handlar om musikinstrumentet violoncell. Mall:Olika betydelser Mall:Instrument Cello eller violoncell,, är ett stråkinstrument och det djupaste i den moderna violinfamiljen. Kontrabas är det djupaste stråkinstrumentet men räknas inte till familjen utan till gambafamiljen. I notskrift noteras cellostämman vanligtvis i F-klav (basklav), samt i högre lägen höjd C-klav (tenorklav) eller G-klav (diskantklav).
- Le violoncelle est un instrument à cordes frottées (mises en vibration par l'action de l'archet) ou pincées de la famille du violon, qui compte aussi l'alto et la contrebasse. Il se joue assis et tenu entre les jambes; il repose maintenant sur une pique escamotable d'invention récente, mais fut longtemps joué posé entre les jambes, sur les mollets. Ses quatre cordes sont accordées en quintes : do, sol, ré et la (du grave vers l'aigu), comme pour l'alto.
|
