| dbpprop:abstract
| - Mind refers to the aspects of intellect and consciousness manifested as combinations of thought, perception, memory, emotion, will and imagination, including all of the brain's conscious and unconscious cognitive processes. "Mind" is often used to refer especially to the thought processes of reason. Subjectively, mind manifests itself as a stream of consciousness. There are many theories of the mind and its function. The earliest recorded works on the mind are by Zarathushtra, the Buddha, Plato, Aristotle, Adi Shankara and other ancient Greek, Indian and Islamic philosophers. Pre-scientific theories, based in theology, concentrated on the relationship between the mind and the soul, the supernatural, divine or god-given essence of the person. Modern theories, based on scientific understanding of the brain, theorize that the mind is a product of the brain and has both conscious and unconscious aspects. The question of which attributes make up the mind is also much debated. Some argue that only the "higher" intellectual functions constitute mind: particularly reason and memory. In this view the emotions - love, hate, fear, joy - are more "primitive" or subjective in nature and should be seen as different from the mind. Others argue that the rational and the emotional sides of the human person cannot be separated, that they are of the same nature and origin, and that they should all be considered as part of the individual mind.In popular usage mind is frequently synonymous with thought. It is that private conversation with ourselves that we carry on "inside our heads." Thus we "make up our minds," "change our minds" or are "of two minds" about something. One of the key attributes of the mind in this sense is that it is a private sphere to which no one but the owner has access. No-one else can "know our mind." They can only interpret what we consciously or unconsciously communicate. (en)
- Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät ja kohdistuvat johonkin. Filosofisena käsitteenä mielellä viitataan useimmiten ajattelun käsitteellisiin toimintoihin, joista muodostuu tietoisuus. Mielen ja ruumiin ongelmassa pohditaan ihmisen toiminnan ja tämän tietoisuuden yhteyttä. Mielestä ja sen toiminnasta on esitetty useita käsityksiä, joista varhaisimmat ovat antiikin ajalta, sekä kreikkalaisesta että intialaisesta ajattelusta. Teologiassa mieli on perinteisesti liittynyt läheisesti yhteen sielun kanssa tai käsitetty sen kanssa yhteneväksi, kun taas nykyisessä mielenfilosofiassa ollaan yhä enemmän taipuvaisia reduktionistiseen ratkaisuun, jossa sanalla mieli tarkoitetaan jotain, mikä on tiivistynyt aivojen ominaisuudeksi. Filosofit ovat erimielisiä siitä mitkä inhimilliset ominaisuudet kuuluvat mielen alaisuuteen. Jotkut katsovat, että vain ”korkeammat” älylliset toiminnot, ennen kaikkea järki ja muisti, muodostavat mielen. Tämän näkemyksen mukaan esimerkiksi tunteet – rakkaus, viha, pelko, ilo — ovat luonteeltaan ”primitiivisempiä” tai subjektiivisempia ja tulisi nähdä mielestä erillisinä. Jotkut taas katsovat, ettei ihmismielen rationaalisia ja emotionaalisia puolia voi erottaa toisistaan, koska ne ovat samaa alkuperää ja luonteeltaan samanlaisia, jolloin ne tulisi myös lukea yhdessä mielen osiksi. Mielen tutkiminen on ollut alun perin osa teologiaa (teologinen antropologia) ja filosofiaa . 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella sitä alettiin tutkia myös psykologiassa . Viime vuosikymmeninä mielestä on tullut kognitiivisen neurotieteen, muun muassa kognitiivista psykologiaa, kognitiotiedettä ja neurotieteitä yhdistelevän tieteenalan, keskeinen kohde. (fi)
- Il termine mente è comunemente utilizzato per descrivere l'insieme delle funzioni superiori del cervello e, in particolare, quelle di cui si può avere soggettivamente coscienza in diverso grado, quali la personalit�, il pensiero, la ragione, la memoria, l’intelligenza, la volontà e l’emozione. Sebbene molte specie animali condividano con l’uomo alcune di queste facolt�, il termine è di solito impiegato a proposito degli esseri umani. All'utilizzo in senso tecnico neurofisiologico si è anche affiancato un utilizzo di tipo metafisico. In tale prospettiva la Mente diventa qualche cosa di divino e tale presunta entità sovrannaturale, come ad esempio nell’espressione "la mente di Dio", assume qualità pensanti che alludono a un mente superiore com'era il Dio di Spinoza. (it)
- 心（こころ）、この言葉は非常に多義的・抽象的であり、話者や文脈に応じて多様な意味をもつ。 (ja)
- Sinn refererer til aspekter av intellekt og bevissthet manifestert som kombinasjoner av tanke, sansing, hukommelse, emosjon, vilje og fantasi; sinn er strømmen av bevisstheten. Det omfatter alle av hjernens bevisste prosesser. Betegnelsen omfatter også fra tid til annen underbevisstheten eller dyrenes bevisste tanker. Sinn brukes ofte til å referere til tankeprosesser ved resonnement. (no)
- Psyke (av grekiskans psyche, själ) är ett psykologiskt begrepp som betecknar människans själ eller medvetande. Jämför den engelska termen mind. Psyke refererar till de aspekter av intellekt och medvetande som manifesteras i kombinationer av tankar, perception, minne, emotion, vilja och fantasi; Psyke är flödet av medvetande. Det inkluderar alla hjärnans medvetna processer. (sv)
- 心灵（英文：Mind）一般指：来源于脑，由思维、知觉、情绪、意志、记忆和想象組成的理智和意识層面。 有许多理论是关于心灵是什么以及如何工作，追溯到柏拉图, 亚里斯多德等古希腊 哲学家. (zh)
|
| rdfs:comment
| - Mind refers to the aspects of intellect and consciousness manifested as combinations of thought, perception, memory, emotion, will and imagination, including all of the brain's conscious and unconscious cognitive processes. (en)
- Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät ja kohdistuvat johonkin. Filosofisena käsitteenä mielellä viitataan useimmiten ajattelun käsitteellisiin toimintoihin, joista muodostuu tietoisuus. (fi)
- Il termine mente è comunemente utilizzato per descrivere l'insieme delle funzioni superiori del cervello e, in particolare, quelle di cui si può avere soggettivamente coscienza in diverso grado, quali la personalit�, il pensiero, la ragione, la memoria, l’intelligenza, la volont� e l’emozione. (it)
- 心（こころ）、この言葉は非常に多義的・抽象的であり、話者や文脈に応じて多様な意味をもつ。 (ja)
- Sinn refererer til aspekter av intellekt og bevissthet manifestert som kombinasjoner av tanke, sansing, hukommelse, emosjon, vilje og fantasi; sinn er strømmen av bevisstheten. (no)
- Psyke (av grekiskans psyche, själ) är ett psykologiskt begrepp som betecknar människans själ eller medvetande. (sv)
- 心灵（英文：Mind）一般指：来源于脑，由思维、知觉、情绪、意志、记忆和想象組成的理智和意识層面。 有许多理论是关于心灵是什么以及如何工作，追溯到柏拉图, 亚里斯多德等古希腊 哲学家. (zh)
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
