| dbpprop:abstract
|
- In philosophy, psychology, and the cognitive sciences, perception is the process of attaining awareness or understanding of sensory information. It is a task far more complex than was imagined in the 1950s and 1960s, when it was predicted that building perceiving machines would take about a decade, a goal which is still very far from fruition. The word comes from the Latin words perceptio, percipio, and means "receiving, collecting, action of taking possession, apprehension with the mind or senses. " Perception is one of the oldest fields in psychology. The oldest quantitative law in psychology is the Weber-Fechner law, which quantifies the relationship between the intensity of physical stimuli and their perceptual effects. The study of perception gave rise to the Gestalt school of psychology, with its emphasis on holistic approach. What one perceives is a result of interplays between past experiences, including one’s culture, and the interpretation of the perceived. If the percept does not have support in any of these perceptual bases it is unlikely to rise above perceptual threshold.
- Wahrnehmung bezeichnet im Allgemeinen den Vorgang der Sinneswahrnehmung von physikalischen Reizen aus der Außenwelt eines Lebewesens, also die bewusste und unbewusste Sammlung von Informationen eines Lebewesens über seine Sinne. Auch die so aufgenommenen und ausgewerteten Informationen werden Wahrnehmungen genannt. Diese werden laufend mit den als Teil der inneren Vorstellungswelt gespeicherten Konstrukten oder Schemata abgeglichen. Der Inhalt und die Qualität der Sinneswahrnehmung, also deren Gerichtetheit und Schärfe, können bewusst durch gezielte Aufmerksamkeit gesteigert werden.
- La percepció, dins del sistema general de processament de la informació o sistema cognitiu, ha estat definida com el procés d'extracció activa d'informació i d'elaboració de representacions. La percepció és un recolzament bàsic de tots els processos cognitius superiors com són la memòria, l'aprenentatge, el raonament, el pensament... D'aquesta manera la percepció permet rebre un estímul el qual es processat per una memòria sensorial, enviat a una memòria a curt termini que pot ser enviada o retornada a una de llarg termini però que, sigui com sigui, produeix una resposta externa a l'estímul originari. Ara bé, la qüestió clau és: quina és la certesa o incertesa del nostre coneixement? És a dir, la realitat es correspon amb la representació cognitiva que en té l’ésser humà o el món cognitiu és solament un producte inventat per la ment humana? Són fiables les dades que els òrgans sensorials capten de l'exterior? Com que les dades extretes de l'estímul són interpretades, de vegades cometem errors d'interpretació perquè basem la interpretació en pistes inadequades. L’empirisme sosté que la informació sensorial és la única font de coneixement vàlida; a aquesta concepció es contraposa el racionalisme, que defensa que davant l'engany al que ens porten, a vegades, els sentits, el fonament autèntic del nostre coneixement són les idees clares i distintes. La psicologia de la percepció s'ocupa precisament de l'estudi de la interacció entre les dades sensorials (informació extreta pels sentits) i el processament cognitiu, mitjançant l'estudi de les il·lusions perceptives i de certs efectes particulars, els quals es posen en manifest en condicions d'estimulació determinades.
- Vnímání (též Percepce) zachycuje to, co v daný okamžik působí na smysly, informuje o vnějším světě i vnitřním. Vnímání je subjektivním odrazem objektivní reality v našem vědomí prostřednictvím receptorů. Umožňuje základní orientaci v prostředí, respektive v aktuální situaci. Výsledky vnímání jsou počitky a vjemy.
- La percepción es la función psíquica que permite al organismo, a través de los sentidos, recibir, elaborar e interpretar la información proveniente de su entorno.
- Havaitseminen on aistimista, aistinelinten toimintaan pohjautuvaa tietoisuutta tai käsitystä jostakin asiasta tai ilmiöstä. Havaitseminen tapahtuu aivoissa, jonne aistinelimet lähettävät signaaleita hermoston välityksellä. Kognitiotiede tutkii havaitsemista pohjaten työnsä toisaalta psykologiaan, toisaalta filosofiaan. Ihmisellä on ainakin seitsemän aistia, näköaisti, kuuloaisti, hajuaisti, makuaisti, tuntoaisti, tasapainoaisti ja sisätuntemusaisti. Esimerkiksi nälän tuntemusta, kykyä aistia oman kehon liikkeet yms. pidetään joskus erillisinä sisätuntemusaisteina. Kuudennesta aistista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä telepatiaa tai muuta paranormaalia, tieteellisesti todentamatonta aistia. Immanuel Kant luonnehtii omaa epistemologista näkemystään havaitsemisesta teoksessaan Puhtaan järjen kritiikki. Hän esittää teoriansa skeemoista, joka on hämmästyttävästi vielä nykyneurologiankin tietojen mukaista. Nykyisissä kognitiotieteissäkin käytetään vielä jonkin verran Kantilaista käsitteistöä. Hänen mukaansa aistiaines, joka aivoihimme välittyy, on kohtalaisen raakaa. Aivot poimivat sieltä tiettyjä muotoja ja tiettyjä rakenteita, joita se sovittaa yhteen skeemojen kanssa. Kaksi pitkää korvaa, pyöreä kuono ja paljon karvaa yhdistetään jänikseen, kun taas neljä rengasta ja valot yhdistetään autoon. Aivot ovat täynnä tällaisia skeemoja, eli rakennekuvauksen malleja, joita aivot jatkuvasti sovittavat havaintoaineksen päälle jäsentääkseen sitä. Skeemoja on toisaalta laveampia, kuten yleisiä esineitä erottelevia skeemoja sekä tarkempia yksityiskohtiin liitettäviä skeemoja, kuten naamojen skeemat tai sanojen skeemat. Tämän takia kirjoitusvirheitä on niin vaikea huomata ja sanoissa ei oikeastaan juuri muulla ole väliä, kuin ensimmäisellä ja viimeisellä kirjaimella ja yleisesti samankaltaisella muodolla. Skeemat toimivat myös muissa aisteissa. Tällainen malli selittää, esimerkiksi minkä takia suomalainen erottaa kansainvälisessä ravintolassa monikielisestä puheensorinasta juuri suomenkielisen puheen. Aivot poimivat automaattisesti ja tiedostamatta kuulluista äänistä tuttuja rakenteita, ja erityisen tutut rakenteet nousevat esille erityisen hyvin. BBC-televisiokanavalla esitetään Brainstorm-nimistä tv-sarjaa, jossa tutkitaan aivoja ja niiden osuutta havaitsemisessa. Eräässä sarjan jaksossa esiteltiin onnettomuuksissa aivovamman saaneita. Eräältä mieheltä oli aivovaurion seurauksena kadonnut kasvoja erotteleva skeemajärjestelmä, eikä hän yksinkertaisesti tunnistanut edes omia kasvojaan valokuvasta. Toisella miehellä vamma oli pahempi, eikä hän kyennyt tunnistamaan minkäänlaisia esineitä. Hän oli yksinkertaisesti opetellut ulkoa, että "jos se on iso, sininen ja ylhäällä, se on taivas". Kantin mukaan ihminen havaitsee kahdella tasolla. Aikainen näköjärjestelmä järjestää kolmiulotteisen jäykkyysoletuksen ja pysyvän esineen skeeman avulla havaintoaineksen spatiaalisiin kolmiulotteisiin esineisiin. Myöhäinen näköjärjestelmä on lingvistinen ja käsitteellinen ja siellä aivomme antavat nimen sekä merkityksen eri esineille. David Marrin neuropsykologiset havainnot ihmisen näköjärjestelmästä ovat antaneet täysin samankaltaista tietoa.
- La perception est une faculté bio-physique ou le phénomène physio-psychologique qui relie le vivant aux mondes et à l'environnement par l'intermédiaire des sens et des idéologies individuels ou collectifs. Chez l'espèce humaine, la perception est aussi liée aux mécanismes de cognition par l'abstraction inhérent à l'idée et aux notions dans la pensée (percevoir un due par exemple). Le mot perception désigne donc, soit la capacité sensitive, soit le processus de recueil et de traitement de l'information sensorielle ou sensible (en psychologie cognitive par exemple), soit la prises de conscience qui en résulte. En psychologie expérimentale, chez l'être humain, on distingue la perception consciente de la perception inconsciente, dite aussi implicite ou subliminale. Cette distinction a été étendue aux autres animaux dans la mesure où ceux-ci peuvent être entraînés à indiquer ou pas s'ils ont perçu ou non un stimulus. La perception d'une situation fait appel à la fois aux sens, à l'esprit, aux idées, à l'instant et au temps.
- La percezione è definibile come il processo psichico che opera la sintesi dei dati sensoriali in forme dotate di significato. Gli assunti allo studio della percezione variano a seconda delle teorie e dei momenti storici che si susseguono. È possibile operare una prima distinzione tra la sensazione, legata agli effetti immediati ed elementari del contatto dei recettori sensoriali con i segnali provenienti dall'esterno ed in grado di suscitare una risposta, e la percezione, la quale corrisponde all'organizzazione dei dati sensoriali in un'esperienza complessa, cioè al prodotto finale di un processo di elaborazione dell'informazione sensoriale da parte dell'intero organismo. Le principali discipline che si sono occupate di percezione sono la psicologia, la medicina e la filosofia. La psicologia associazionista considerava la percezione finale come la somma di più stimoli semplici, legati in maniera diretta al substrato fisiologico che supporta gli apparati sensoriali. Con lo sviluppo ed il consolidamento della psicologia della Gestalt, il focus dell'indagine sui processi percettivi passa dalla precedente concezione elementaristica alla percezione come risultato di un'interazione e un'organizzazione globale di varie componenti.
- 知覚（ちかく）とは、動物が外界からの刺激を感じ取り、意味づけすることである。 視覚、聴覚、嗅覚、味覚、体性感覚、平衡感覚などの感覚情報をもとに、「熱い」「重い」「固い」などという自覚的な体験として再構成する処理であると言える。 大脳におる知覚のメカニズム 体性感覚情報はまず刺激対側の中心後回（一次感覚野）に達し、その後両側の頭頂弁蓋部（二次感覚野）に伝えられる。 聴覚情報は主に刺激対側の側頭葉上面の一次聴覚野、その後その周囲の二次聴覚野に伝達される。 聴覚、体性感覚とも一次から二次皮質に進むに従い、高次な処理が行われるようである。 視覚情報は後頭葉の一次視覚野にまず達し、順次前方に向かって情報が伝達され様々な処理がなされていく。 視覚、体性感覚、聴覚皮質に囲まれた・あるいは重複する場所に位置する頭頂葉は、それらの情報を統合する（「異種感覚情報の統合」）働きを有している。例えば「机の上にあるコップに手を伸ばして掴む」という一見単純な動作にも、表在感覚や深部覚を含む体性感覚、視覚、さらに運動出力情報を複雑な統合が必要であるが、頭頂葉の障害でこのような動作がスムーズにできなくなる（このような症状は失行と呼ばれる）。 知覚における運動の役割 ただし、知覚を実現しているのは感覚情報だけではない。例えば、「重い」という知覚を感じ取るためには皮膚からの強い圧覚、筋紡錘や関節からの深部覚フィードバックとともに、それに拮抗して筋力を収縮させているという運動出力の情報も必要となっている。 このように能動的に運動することも情報として使用することによる物体の認識は「アクティブ・タッチ」とよばれている。 知覚から認知へ 知覚をもとにして、さらに「これは犬である」などと解釈する処理などが認知である。
- Perceptie betekent waarneming. Kort samengevat is perceptie is het proces van het verwerven, interpreteren, selecteren en organiseren van zintuiglijke informatie. Enkele belangrijke vormen worden hieronder kort besproken.
- Persepsjon innbefatter ervervelse, tolkning, utvelgelse og organisering av sanseinformasjon innen psykologi og kognitiv vitenskap. Metodene som brukes i studiet av persepsjon varierer fran grunnleggende biologiske eller fysiologiske tilnærmelsesmåter, via psykologiske innfallsvinkler til de ofte abstrakte «tankeeksperimentene» i åndsfilosofi.
- Postrzeganie, spostrzeganie - odbieranie bodźców wzrokowych, słuchowych, czy czuciowych, które poddawane są obróbce i syntezie w poszczególnych częściach mózgu. Jest pierwszym etapem przetwarzania informacji, które odbierane są przez narządy zmysłów. Proces postrzegania rozpoczyna akt spostrzegania. Skomplikowane układy bodźców odzwierciedlają fragment otaczającej rzeczywistości odbieranej przez doświadczającego (spostrzegającego) w określonym momencie. Organizm człowieka może spostrzegać następujące cechy bodźców: typ energii lokalizacja w przestrzeni; natężenie.
- Em psicologia, neurociência e ciências cognitivas, percepção é a função cerebral que atribui significado a estímulos sensoriais, a partir de histórico de vivências passadas. Através da percepção um indivíduo organiza e interpreta as suas impressões sensoriais para atribuir significado ao seu meio. Consiste na aquisição, interpretação, seleção e organização das informações obtidas pelos sentidos. A percepção pode ser estudada do ponto de vista estritamente biológico ou fisiológico, envolvendo estímulos elétricos evocados pelos estímulos nos órgãos dos sentidos. Do ponto de vista psicológico ou cognitivo, a percepção envolve também os processos mentais, a memória e outros aspectos que podem influenciar na interpretação dos dados percebidos. O estudo da percepção A percepção é um dos campos mais antigos da pesquisa psicológica e existem muitas teorias quantitativas e qualitativas sobre os processos fisiológicos e cognitivos envolvidos. Os primeiros a estudar com profundidade a percepção foram Hermann von Helmholtz, Gustav Theodor Fechner e Ernst Heinrich Weber, A Lei de Weber-Fechner é uma das mais antigas relações quantitativas da psicologia experimental e quantifica a relação entre a magnitude do estímulo físico (mensurável por instrumentos) e o seu efeito percebido (relatado). Mais adiante Wilhelm Wundt fundou o primeiro laboratório de psicologia experimental em Leipzig em 1879. Na filosofia, a percepção e seu efeito no conhecimento e aquisição de informações do mundo é objeto de estudo da filosofia do conhecimento ou epistemologia. Em geral a percepção visual foi base para diversas teorias científicas ou filosóficas. Newton e Goethe estudaram a percepção de cores e algumas escolas, como a Gestalt, surgida no Século XIX e escolas mais recentes, como a fenomenologia e o existencialismo baseiam toda a sua teoria na percepção do mundo.
- Восприятие — познавательный процесс, формирующий субъективную картину мира.
- Perception är ett psykologiskt begrepp för de processer som är aktiva i att tolka sinnesintryck. En mängd medvetna och omedvetna processer är involverade i att förvandla sinnesintryck till meningsfull information. Vissa processer arbetar nedifrån-upp genom att sortera ut mönster i den detaljrika information som våra sinnen levererar, medan andra processer arbetar uppifrån-ned och passar in inkommande information i förväntade mönster. Sådana omedvetna processer som är helt nödvändiga för att vi bland annat ska kunna orientera oss i vår omgivning, känna igen ansikten och bedöma avstånd kan ibland göra sig påminda i form av olika typer av synvillor. Uppmärksamhet (attention) är ett av perceptionens äldsta studieområden. Här försöker man undersöka hur de mänskliga sinnena väljer vilken information de ska fokusera på. Från att från början ha handlat mest om auditiv uppmärksamhet, är man nu för tiden mest inriktad på att studera visuell uppmärksamhet. En traditionell konflikt inom uppmärksamhetsforskningen rör huruvida uppmärksamhet är en fråga om bristande kapacitet i hjärnan eller om hjärnan tidigt väljer information att fokusera på för att undvika kaos i hjärnan vid tillgång till för mycket information. Perception är ett delområde inom kognitiv psykologi. Ett perspektiv som haft stor betydelse inom perceptionsforskning är gestaltpsykologin. Man kan även tala om undermedveten perception, subliminal perception. I djurvärlden finns fler förmågor utöver de som finns representerade hos människan som till exempel att kunna känna värme på avstånd, se elektomagnetiska vågor av annan våglängd eller att kunna känna magnetiska fält.
- Algı, psikoloji ve bilişsel bilimlerde duyusal bilginin alınması, yorumlanması, seçilmesi ve düzenlenmesi anlamına gelir. Algı kelimesi (perception) Latince "almak" anlamına gelen capere, kelimesinden gelir. Önündeki per takısı "tamamen" anlamındadır. Algı çalışmasının yöntemleri, David Hume, John Locke, George Berkeley'de veya tüm bilim ve bilginin temeli olarak Maurice Merleau-Ponty'nin algıyı kabullenmesi gibi deneysel epistemoloji ve mantık felsefesi çerçevesindeki psikolojik yaklaşımlar içersinde gerekli biyolojik yaklaşımlardan psikolojik yaklaşımlara kadar farklılık gösterir. Kolaylıkla duyum ile karıştırılabilmektedir. Ayrımı belirleyen temel etken duyumda bir yorumlama, anlama söz konusu 'olmamasıdır'. Örnek: Yolun karşısından gelen arkadaşımız bize doğru yürümektedir ve açıkça bize doğru yürürken bize doğru bakmaktadır. Ancak yanımızdan hiç oralı olmayıp geçer giderse problem duyum algı farkına işaret ediyor olabilir. Yani bizim görüntümüz onun gözüne, retinasına yansımıştır. Biyolojik yapısı içerisinde göz bu görüntüyü beyne ulaştırmıştır. Fakat beyin burada yapması gereken duyusal bilginin alınmasından sonra, seçilme, düzenleme ve yorumlama aşamalarını gerçekleştirmemiştir. Bu halk arasındaki tabirle bakmak ve görmek arasındaki fark gibi de düşünülebilir.
- Сприйняття́ (перцепція, від лат. perceptio) — пізнавальний процес, що формує суб'єктивну картину світу. Перше кількісне співвідношення, відкрите в психології закон Вебера-Фехнера пов'язує між собою виразність сприйняття із інтенсивністю зовнішнього подразника. Це якісно нова форма чуттєвого відображення дійсності, яка виконує дві взаємозв'язані функції: пізнавальну та регулятивну. Пізнавальна функція розкриває властивості та структуру об'єктів, а регулятивна — спрямовує практичну діяльність суб'єкта згідно з цими властивостями об'єктів. Сприймання має активний характер, воно відображає в єдності із всебічними характеристиками об'єкта також і все багатогранне життя суб'єкта: його світоглядні установки, минулий досвід, інтереси, прагнення, надії.
- 知覺是外界刺激作用于感官时，人腦对外界的整體的看法和理解，它为我们对外界的感覺信息进行组织和解釋。在认知科学中，也可看作一组程序，包括获取感官信息、理解信息、筛选信息、组织信息。與感覺不同，知覺反映的是由對象的各樣屬性及關係構成的整體。
|
| rdfs:comment
|
- In philosophy, psychology, and the cognitive sciences, perception is the process of attaining awareness or understanding of sensory information. It is a task far more complex than was imagined in the 1950s and 1960s, when it was predicted that building perceiving machines would take about a decade, a goal which is still very far from fruition.
- Wahrnehmung bezeichnet im Allgemeinen den Vorgang der Sinneswahrnehmung von physikalischen Reizen aus der Außenwelt eines Lebewesens, also die bewusste und unbewusste Sammlung von Informationen eines Lebewesens über seine Sinne. Auch die so aufgenommenen und ausgewerteten Informationen werden Wahrnehmungen genannt. Diese werden laufend mit den als Teil der inneren Vorstellungswelt gespeicherten Konstrukten oder Schemata abgeglichen.
- La percepció, dins del sistema general de processament de la informació o sistema cognitiu, ha estat definida com el procés d'extracció activa d'informació i d'elaboració de representacions. La percepció és un recolzament bàsic de tots els processos cognitius superiors com són la memòria, l'aprenentatge, el raonament, el pensament...
- Vnímání (též Percepce) zachycuje to, co v daný okamžik působí na smysly, informuje o vnějším světě i vnitřním. Vnímání je subjektivním odrazem objektivní reality v našem vědomí prostřednictvím receptorů. Umožňuje základní orientaci v prostředí, respektive v aktuální situaci. Výsledky vnímání jsou počitky a vjemy.
- La percepción es la función psíquica que permite al organismo, a través de los sentidos, recibir, elaborar e interpretar la información proveniente de su entorno.
- Havaitseminen on aistimista, aistinelinten toimintaan pohjautuvaa tietoisuutta tai käsitystä jostakin asiasta tai ilmiöstä. Havaitseminen tapahtuu aivoissa, jonne aistinelimet lähettävät signaaleita hermoston välityksellä. Kognitiotiede tutkii havaitsemista pohjaten työnsä toisaalta psykologiaan, toisaalta filosofiaan. Ihmisellä on ainakin seitsemän aistia, näköaisti, kuuloaisti, hajuaisti, makuaisti, tuntoaisti, tasapainoaisti ja sisätuntemusaisti.
- La perception est une faculté bio-physique ou le phénomène physio-psychologique qui relie le vivant aux mondes et à l'environnement par l'intermédiaire des sens et des idéologies individuels ou collectifs. Chez l'espèce humaine, la perception est aussi liée aux mécanismes de cognition par l'abstraction inhérent à l'idée et aux notions dans la pensée (percevoir un due par exemple).
- La percezione è definibile come il processo psichico che opera la sintesi dei dati sensoriali in forme dotate di significato. Gli assunti allo studio della percezione variano a seconda delle teorie e dei momenti storici che si susseguono.
- Perceptie betekent waarneming. Kort samengevat is perceptie is het proces van het verwerven, interpreteren, selecteren en organiseren van zintuiglijke informatie. Enkele belangrijke vormen worden hieronder kort besproken.
- Persepsjon innbefatter ervervelse, tolkning, utvelgelse og organisering av sanseinformasjon innen psykologi og kognitiv vitenskap. Metodene som brukes i studiet av persepsjon varierer fran grunnleggende biologiske eller fysiologiske tilnærmelsesmåter, via psykologiske innfallsvinkler til de ofte abstrakte «tankeeksperimentene» i åndsfilosofi.
- Postrzeganie, spostrzeganie - odbieranie bodźców wzrokowych, słuchowych, czy czuciowych, które poddawane są obróbce i syntezie w poszczególnych częściach mózgu. Jest pierwszym etapem przetwarzania informacji, które odbierane są przez narządy zmysłów. Proces postrzegania rozpoczyna akt spostrzegania. Skomplikowane układy bodźców odzwierciedlają fragment otaczającej rzeczywistości odbieranej przez doświadczającego (spostrzegającego) w określonym momencie.
- Em psicologia, neurociência e ciências cognitivas, percepção é a função cerebral que atribui significado a estímulos sensoriais, a partir de histórico de vivências passadas. Através da percepção um indivíduo organiza e interpreta as suas impressões sensoriais para atribuir significado ao seu meio. Consiste na aquisição, interpretação, seleção e organização das informações obtidas pelos sentidos.
- Восприятие — познавательный процесс, формирующий субъективную картину мира.
- Perception är ett psykologiskt begrepp för de processer som är aktiva i att tolka sinnesintryck. En mängd medvetna och omedvetna processer är involverade i att förvandla sinnesintryck till meningsfull information. Vissa processer arbetar nedifrån-upp genom att sortera ut mönster i den detaljrika information som våra sinnen levererar, medan andra processer arbetar uppifrån-ned och passar in inkommande information i förväntade mönster.
- Algı, psikoloji ve bilişsel bilimlerde duyusal bilginin alınması, yorumlanması, seçilmesi ve düzenlenmesi anlamına gelir. Algı kelimesi (perception) Latince "almak" anlamına gelen capere, kelimesinden gelir. Önündeki per takısı "tamamen" anlamındadır.
- Сприйняття́ (перцепція, від лат. perceptio) — пізнавальний процес, що формує суб'єктивну картину світу. Перше кількісне співвідношення, відкрите в психології закон Вебера-Фехнера пов'язує між собою виразність сприйняття із інтенсивністю зовнішнього подразника.
- 知覺是外界刺激作用于感官时，人腦对外界的整體的看法和理解，它为我们对外界的感覺信息进行组织和解釋。在认知科学中，也可看作一组程序，包括获取感官信息、理解信息、筛选信息、组织信息。與感覺不同，知覺反映的是由對象的各樣屬性及關係構成的整體。
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
