| p:abstract
| - In foundationalism, basic beliefs (also commonly called foundational beliefs) are the axioms of a belief system.
Foundationalism holds that all beliefs must be justified in order to be believed. Beliefs therefore fall into two categories:
* Beliefs which are properly basic, in that they do not depend for their justification on other beliefs, but on something outside the realm of belief ("non-doxastic justification");
* Beliefs which are derivative of one or more basic beliefs, and therefore depend on the basic beliefs for their validity;
Within this basic framework of foundationalism, there are a number of views regarding which types of beliefs qualify as properly basic; that is, what sorts of beliefs can be justifiably held without the justification of other beliefs.
*In classical foundationalism, beliefs are held to be properly basic if they are either self-evident axiom, or evident to the senses (empiricism). However Anthony Kenny and others have argued that this is a self-refuting idea.
*In modern foundationalism, beliefs are held to be properly basic if they were either self-evident axiom or incorrigible. One such axiom is Rene Descartes's axiom, Cogito ergo sum ("I think, therefore I am"). Incorrigible (lit. uncorrectable) beliefs are those which one can believe without possibly being wrong. Notably, the evidence of the senses is not seen as properly basic because, Descartes argued, all our sensory experience could be an illusion.
*In what Keith Lehrer has called "fallible foundationalism", also known as "moderate foundationalism", the division between inferential and non-inferential belief is retained, but the requirement of incorrigibility is dropped. This, it is claimed, allows the senses to resume their traditional role as the basis of non-inferential belief despite their fallibility.
*In Reformed epistemology, beliefs are held to be properly basic if they are reasonable and consistent with a sensible world view. This rather broad criterion can include faith in our senses, faith in our memory, and faith in God. (en)
- Perususkomus tarkoittaa tietoteoreettisessa fundamentalismissa uskomusta, joka on oikeutettu mutta ei saa oikeutustaan muilta uskomuksilta.
Fundamentalismin mukaan kaikkien uskomusten tulee olla oikeutettuja, jotta niihin voisi uskoa. Näin kaikki uskomukset voidaan jakaa kahteen luokkaan:
* Uskomukset, jotka ovat oikealla tavalla perustavia, sikäli ettei niiden oikeutus riipu muista uskomuksista, vaan jostakin uskomusten joukon ulkopuolella olevasta (ei-doksastinen oikeutus).
* Uskomukset, jotka on johdettu yhdestä tai useammasta perususkomuksesta, ja joiden oikeutus näin ollen riippuu perususkomuksista.
Tämän fundamentalistisen perusajatuksen sisällä on olemassa useita erilaisia näkemyksiä sen suhteen, minkä tyyppiset uskomukset voidaan lukea perususkomuksiksi, eli mitä uskomuksia sallitaan ilman muiden uskomusten oikeutusta.
* Klassisessa fundamentalismissa uskomusten katsotaan olevan oikealla tavalla perususkomuksia, jos ne ovat joko itsestään selviä aksioomia tai ilmeisiä aistihavaintoja (empirismi). Muun muassa Anthony Kenny on kuitenkin väittänyt, että tällainen on itsensä kumoava teoria.
* Nykyaikaisessa fundamentalismissa uskomusten katsotaan olevan oikealla tavalla perususkomuksia, jos ne ovat itsestään selviä aksioomia tai korjaamattomia. Korjaamattomia ovat sellaiset uskomukset, joihin henkilö voi uskoa ilman mahdollisuutta olla väärässä. On huomattavaa, että aistihavaintoja ei kuitenkaan pidetä oikeanlaisina perususkomuksina, koska periaatteessa kaikki aistihavainnot voisivat olla harhaa.
* Keith Lehrerin ”falliibelissa fundamentalismissa” tai ”maltillisessa fundamentalismissa” korjaamattomuuden vaatimuksesta on luovuttu. Hänen mukaansa ihmisille on järkevää uskoa havaintokokemuksiinsa ja sen vuoksi niistä seuraavat uskomukset ovat oikeutettuja.
* Reformoidussa epistemologiassa uskomusten katsotaan olevan oikealla tavalla perususkomuksia, jos ne ovat järkeviä ja sopivat yhteen mielekkään maailmankuvan kanssa. Tällainen hyvin laaja kriteeri voi sisältää yhtä hyvin luottamuksen aisteihin ja muistiin kuin uskon Jumalaankin. Reformoidun epistemologian edustajien mukaan esimerkiksi teismin hyväksyminen perususkomukseksi ilman todistusta ei vähennä sen rationaalisuutta. (fi)
|
![[RDF Data]](http://dbpedia.org/statics/sw-cube.png)
