| p:abstract
| - George Armstrong Custer (December 5, 1839 – June 25, 1876) was a United States Army officer and cavalry commander in the American Civil War and the Indian Wars. At the start of the Civil War, Custer was a cadet at the United States Military Academy at West Point, and his class's graduation was accelerated so that they could enter the war. Custer graduated last in his class and served at the First Battle of Bull Run as a staff officer for Major General George B. McClellan in the Army of the Potomac's 1862 Peninsula Campaign. Early in the Gettysburg Campaign, Custer's association with cavalry commander Major General Alfred Pleasonton earned him promotion from First Lieutenant to Brigadier General of United States Volunteers at the age of 23. Cite error: Invalid <ref> tag; refs with no name must have content Custer established a reputation as an aggressive cavalry brigade commander willing to take personal risks by leading his Michigan Brigade into battle, such as the mounted charges at Hunterstown and East Cavalry Field at the Battle of Gettysburg. In 1864, with the Cavalry Corps under the command of Major General Philip Sheridan, Custer led his "Wolverines", and later a division, through the Overland Campaign, including the Battle of Trevilian Station, where Custer was humiliated by having his division trains overrun and his personal baggage captured by the Confederates. Custer and Sheridan defeated the Confederate army of Lieutenant General Jubal A. Early in the Valley Campaigns of 1864. In 1865, Custer played a key role in the Appomattox Campaign, with his division blocking General Robert E. Lee's retreat on its final day. Cite error: Invalid <ref> tag; refs with no name must have content At the end of the Civil War (April 15, 1865), Custer was promoted to Major General of United States Volunteers. In 1866, he was appointed to the Regular U.S. Army rank of Lieutenant Colonel, leading the 7th U.S. Cavalry and served in the Indian Wars. His distinguished war record, which started with riding dispatches for General Scott, has been overshadowed in history by his role and fate in the Indian Wars. Custer was defeated and killed at the Battle of the Little Bighorn in 1876, against a coalition of Native American tribes composed almost exclusively of Sioux, Cheyenne, and Arapaho warriors, and led by the Sioux warrior Crazy Horse and the Sioux chiefs Gall and Sitting Bull. This confrontation has come to be popularly known in American history as Custer's Last Stand. (en)
- George Armstrong Custer était un général de cavalerie américain (5 décembre 1839 New Rumley, Ohio - 25 juin 1876, Montana). Il est célèbre pour ses exploits durant la guerre de Sécession et sa défaite lors de la bataille de Little Big Horn face à une coalition de tribus indiennes. Il est une des principales figures américaines des guerres indiennes du XIX siècle. (fr)
- ジョージ・アームストロング・カスター（George Armstrong Custer, 1839年12月5日 - 1876年6月25日）は、アメリカ陸軍の軍人。最終階級は中佐。リトルビッグホーンの戦いで戦死した。妻はエリザベス・ベーコン・カスター（1842 - 1933)。 (ja)
- George Armstrong Custer (New Rumley, 5 december 1839 – Crow Agency, 25 juni 1876) was een Amerikaanse cavalerie-commandant tijdens de Amerikaanse Burgeroorlog en de oorlogen tegen de Indianen. Hij is het meest bekend om zijn nederlaag en dood in de Slag bij de Little Bighorn, waar hij met zijn leger verpletterd werd door een coalitie van Indiaanse stammen onder leiding van Sitting Bull en Crazy Horse.In 1874 ontdekte Custer goud in de Black Hills. De bekendmaking hiervan leidde tot een goudkoorts en de stichting van plaatsen als Deadwood. (nl)
- George Armstrong Custer (ur. 5 grudnia 1839 w New Rumley w Ohio, USA, zm. 25 czerwca 1876 w bitwie nad Little Big Horn, Montana) - dowódca amerykański, podpułkownik armii stałej, generał brygady ochotników, absolwent akademii wojskowej West Point. (pl)
- George Armstrong Custer, född 5 december 1839 i New Rumley, Ohio, död 25 juni 1876 vid Little Bighorn, Montana, amerikansk kavalleriofficer. Stupade i det legendariska Slaget vid Little Bighorn mot Sitting Bulls koalition av indiankrigare, bestående av Sioux- och Cheyenneindianer. Siouxindianerna leddes av deras hövding, Crazy Horse. Custer och samtliga hans 225 soldater i 7:e kavalleriet dödades. Det är ännu idag omstritt huruvida Custer var en hjälte eller endast sökte ära och ryktbarhet. Nederlaget berodde i alla fall på att Custer gick till attack utan att vänta på förstärkningstrupper. Custer hade tidigare stått inför krigsrätt för att utan lov ha lämnat sitt fort för att hälsa på sin fru. Under inbördeskriget var Custer konstituerad till generalmajor, men när den amerikanska armén efter kriget återgick till sina fredstida stater, blev han kapten i den reguljära armén för att överhuvudtaget kunna kvarstå i aktiv tjänst. Ett förslag att befordra honom till generalmajor förkastades av kongressen 1866. Samma år erbjöds han befälet över 10:e kavalleriet och överstes grad men tackade nej, troligen för att han inte ville föra befäl över färgade soldater . I stället accepterade Custer den lägre tjänsten som överstelöjtnant i 7:e kavalleriet. Under inbördeskriget var han med i det berömda Slaget vid Gettysburg. (sv)
- George Armstrong Custer (New Rumley, Ohio, 5 de diciembre de 1839 - 25 de junio de 1876) fue un oficial de caballería del Ejército de los Estados Unidos que participó en la Guerra de Secesión y en las Guerras Indias. Aunque durante toda su vida tuvo varios motes más, era conocido por los indios como Pahuska, "el de los cabellos largos", a causa de la melena de color pajizo de la que él estaba tan orgulloso. Fue un militar orgulloso y considerado por sus detractores como un buscaglorias, sin embargo los soldados que le tuvieron como comandante lo consideraron un gran líder, llegando a ser un héroe.Su fama le venía impuesta por ser realmente un militar al que le gustaba muy poco obedecer órdenes, así como aniquilar a tribus enteras de indios. El 25 de junio de 1876 murió junto a 210 de sus hombres del famoso 7º Regimiento de Caballería en la batalla de Little Big Horn, que le enfrentó a las tribus comandadas por el Jefe Indio Caballo Loco. (es)
- George Armstrong Custer (5. joulukuuta 1839, New Rumley, Ohio — 25. kesäkuuta 1876, Little Bighornin taistelu, Montana) oli amerikkalainen ratsuväen komentaja, joka tunnetaan parhaiten kärsimästään murskatappiosta ja kuolemastaan Little Bighornin taistelussa. Custer oli sotilasarvoltaan väliaikainen prikaatikenraali. Hänen vakituinen sotilasarvonsa oli kuitenkin vain everstiluutnantti. Custeria kutsutaan usein "kenraali Custeriksi". Custer syntyi New Rumleyssä Ohiossa. Hänen vanhempansa olivat Emanuel Henry Custer ja Maria Kirkpatrick Ward. Nuori Custer varttui lapsuutensa Monroessa Mighicanissa. Hän kävi koulua Ohiossa. Koulunkäyntinsä lopettuaan Custer aloitti sotilasuransa opiskelemalla West Pointin sotilasakatemiassa. Vuonna 1861 hän valmistui 34-henkisen vuosikurssinsa viimeisenä. Custer osallistui Yhdysvaltain sisällissotaan pohjoisvaltioiden joukoissa ratsuväen komentajana. Hänen sanotaan toimineen innokkaasti ja uskaliaasti, muttei erityisen älykkäästi. Hän hankki itselleen vapaaehtoisten kenraalimajurin paikallisarvon ja suunnitteli itselleen oman kiiltävän ja samettisen univormun. Custer ratsuväkensä kera osallistui Gettysburgin taisteluun ja menetti 257 miestä, enemmän kuin yksikään muu unionin ratsuväkirykmentti taistelun aikana. Hänestä kuitenkin tuli kuuluisa johdettuaan taistelun aikana joukkonsa uskaliaaseen rynnäkköön, joka mursi konfederaation joukkojen selustan. Custeria pidettiin yleisesti raakana kiipijänä, joka vaati joukoiltaan mahdottomia ja jota suurin osa hänen omista miehistään vihasi. Hän oli onnistunut luomaan ympärilleen sädekehän, koska hyvä onni oli sopivasti auttanut häntä taisteluissa. Sisällissodan jälkeen ei Custeria välttämättä olisi tarvittu ollenkaan, mutta muun tekemisen puutteessa hän jäi armeijaan odottamaan itselleen sopivaa työtä. Tällainen ilmaantuikin vuonna 1866, kun läntisten Territorioiden ylipäällikkönä toiminut kenraali Hancock alkoi varustaa retkikuntaa, jonka tehtävänä oli valvoa intiaanien käytöstä ja rangaista niitä, jotka syyllistyisivät rikollisiin tekoihin valkoisia vastaan. Tämä oli valheellinen veruke retkikunnan kokoamiseen, sillä todellisuudessa Hancockin tarkoitus oli ajaa intiaanit pois mailtaan huolimatta niistä monista sopimuksista, joita oli allekirjoitettu takaamaan maat niiden alkuperäisille asukkaille. Custer oli kuin tehty retkikunnan johtajaksi. Vuonna 1866 Custer sai komentoonsa Yhdysvaltain seitsemännen ratsuväen, joka koostui lähes kokonaan eri miehistä kuin sisällissodan aikana. Mukana oli seikkailijoita, etsintäkuulutettuja rikollisia ja ammattitappajia. Vuonna 1868 seitsemäs ratsuväkirykmentti hyökkäsi rauhanomaisten cheyenne-intiaanien kimppuun Washita-joen luona ja surmasi 103 cheyennea, joista 53 oli naisia ja lapsia. Tämän vuoksi intiaanit antoivat Custerille pilkkanimen "Vaimontappaja". Intiaanit kutsuivat Custeria myös "Pitkätukaksi", koska hän antoi hiustensa kasvaa pitkiksi. Varmaa tietoa ei sen sijaan ole siitä, käyttikö hän virallisen asetakkinsa päällä pukinnahkaista turkismetsästäjän hapsutakkia; tämä tieto on todennäköisesti vain elokuvantekijöiden kehittämä tehokeino. Vuoteen 1873 asti Custer rykmentteineen kiersi ristiin rastiin intiaanialueita. Hänen tietään viitoittivat poltetut kylät ja niiden surmatut asukkaat. Hän oli omaksunut legendaariseksi nousseen sanonnan "vain kuollut intiaani on hyvä intiaani". Mietelause oli alun perin kenraali Philip H. Sheridanin suusta lähtöisin. Vuonna 1874 edellä mainittu kenraali Sheridan lähetti Custerin rykmentteineen tutkimusmatkalle sioux-intiaanien pyhille maille Black hillsiin. Kyseisillä vuorilla oli huhun mukaan tehty kultalöytö. Custer vahvisti asian todenperäisyyden ja tietoa levitettiin tehokkaasti lehdistölle. Asia eteni aivan kuten Washingtonin päämajassa oli laskettukin. Kullanhimon sokaisemia onnenonkijoita ja seikkailijoita alkoi virrata Dakotan territorioon päämääränään Mustat vuoret. Custer joukkoineen oli valmiina avaamaan tulen heti, kun syntyisi erimielisyyksiä intiaanien ja kullankaivajien välillä. Vaikka Custerin tehtävänä olikin "suojella" alueen intiaaniväestöä, jokainen tiesi miten ammuskelussa olisi käynyt. Mutta siouxien päälliköt löivät viisaat päänsä yhteen. He toimivat juuri päinvastoin kuin mitä heiltä osattiin odottaa. He halusivat neuvotella sen sijaan että olisivat ryhtyneet sotimaan. Yhdysvaltojen silloinen presidentti Ulysses S. Grant nimitti komission neuvottelemaan Mustien vuorten ostamisesta. Siouxien vaatimukset olivat kuitenkin siksi kovat, että kaupankäynti raukesi. Lisäksi intiaanit aavistelivat petosta valkoisen miehen taholta. Tilanne ajautui räjähdysherkäksi ja oli vain ajan kysymys, koska se leimahtaisi ilmiliekkiin.25. kesäkuuta 1876 Custer johdatti Yhdysvaltain seitsemännen ratsuväen Istuvan Härän ja Hullun Hevosen johtamia intiaaneja vastaan Little Bighorn -joen läheisyydessä Montanassa. Custer odotti helppoa voittoa, mutta hän aliarvioi intiaanit ja joutui joukkoineen alakynteen. Intiaanit surmasivat Custerin ja kaikki hänen miehensä. George Armstrong Custerin ruumis haudattiin alun perin taistelukentälle, mutta 10. lokakuuta 1877 se siirrettiin West Pointin hautausmaalle. Custer oli naimisissa Elizabeth Clift Baconin kanssa. He menivät naimisiin 9. tammikuuta 1864. (fi)
- George Armstrong Custer nacque da Emmanuel, fabbro, e Mary Ward, seconda moglie del padre a New Rumley, Ohio. Apparteneva ad una famiglia molto numerosa; il padre, infatti, da un primo matrimonio aveva avuto tre figli e dal matrimonio con la vedova Ward (che a sua volta ne aveva altri 3) ne ebbe altri 5 . (it)
- George Armstrong Custer, conhecido como General Custer (New Rumley, Ohio, 5 de dezembro de 1839 — rio Little Bighorn, Montana, 25 de junho de 1876) foi um militar nortista estadunidense. Como oficial de cavalaria, o general Custer teve uma importante participação na Guerra da Secessão. Lutou depois contra os índios, ficando famoso pela dureza com que conduzia as batalhas; massacrou cheyennes e sioux e, em 1874, comandou tropas para expulsar os índios de Dakota do Sul. Esse episódio, ficou conhecido como a batalha de Little Bighorn, uma das batalhas mais controvertidas da história militar estadunidense. Nessa operação, George Custer conduziu seus 266 comandados contra muitas tribos indígenas acampadas perto do rio Little Bighorn. Os índios eram comandados pelos chefes sioux Touro Sentado e Cavalo Louco, e Custer e todos os seus soldados morreram nessa batalha. (pt)
- Oberstløjtnant George Armstrong Custer (5. december 1839 – 25. juni, 1876) var en amerikansk kavaleriofficer, bedst kendt for sit nederlag i slaget ved Little Bighorn mod en koalition af indfødte amerikanske stammer anført af høvdingen Sitting Bull og strategen Crazy Horse. Han blev som 24-årig udnævnt til midlertidig general. Under den amerikanske borgerkrig udmærkede han sig ved en række dristige, men altid succesfulde kavaleriangreb, som gjorde ham til lidt af et idol hjemme i nordstaterne, hvor man kunne læse om hans bedrifter i aviserne. Han spillede desuden en stor rolle i krigens sidste dage, da hans tropper var med til at afskære sydstatshærens flugtrute. Efter borgerkrigen forsøgte han sig på de store sletter som den militære leder i kampen mod de indfødte amerikanere. Han fik en enorm presseomtale i forbindelse med et overraskelsesangreb i Washita River den 27. november 1868. De indfødte amerikanere var svære at opspore om sommeren, hvorfor Custer forsøgte sig med et vintertogt. Senere faldt han i unåde - måske af politiske årsager. Han blev dog taget til nåde igen, da den amerikanske hær simpelt hen ikke kunne finde de indfødte amerikanske krigere på deres fangstområder i Montana, Wyoming og South Dakota. Ved en ekspedition til Sioux-stammens hellige land: Black Hills i South Dakota fandt han rige guldforekomster. Det tiltrak mange eventyrlystne indvandrere, som overskred traktater indgået mellem regeringen og de indfødte amerikanere. Hvilket igen førte til øgede konflikter og endegyldigt til Slaget om Little Bighorn. Efter Custers død nød han endnu en gang stor omtale som en legendarisk militær leder bl.a. takket være hustruens indsats. I de senere år diskuteres hans rolle fra en mere politisk synsvinkel, som gav mere plads til de indfødte amerikanere. Bl.a. kædes massakren ved Wounded Knee i 1890 sammen med Custers tilsvarende massakre mod kvinder og børn i 1868 samt hans forsøg på noget tilsvarende ved Little Bighorn i 1876. George Custer er blevet portrætteret i film af følgende skuespillere Francis Ford, Ned Finley, Dustin Farnum, John Beck, Clay Clement . John Miljan, Frank McGlynn, Paul Kelly, Addison Richards, Ronald Reagan, Errol Flynn, James Millican, Sheb Wooley, Douglas Kennedy, Britt Lomond, Philip Carey, Leslie Nielsen, Robert Shaw, Wayne Maunder, Richard Mulligan, Marcello Mastroianni, Ken Howard, James Olsen, Gary Cole, Josh Lucas, Peter Horton and William Shockley (1997). (da)
- George Armstrong Custer (* 5. Dezember 1839 in New Rumley, Ohio; † 25. Juni 1876 in Montana) war Oberstleutnant der US-Armee und Generalmajor der United States Army im Sezessionskrieg. Nach dem Bürgerkrieg diente er in den Indianerkriegen. Custer wurde vor allem durch seine Niederlage und seinen Tod in der Schlacht am Little Bighorn bekannt. Diese Niederlage ist Gegenstand zahlreicher Bücher und Filme. (de)
- George Armstrong Custer (født 5. desember 1839, død 25. juni 1876) var amerikansk kavalerioffiser og general i den amerikanske borgerkrigen og oberstløytnant i indianerkrigene. Han var gift med Elizabeth Clift Bacon. Custer var utdannet ved West Point, hvor han ble uteksaminert i 1861, rett etter at borgerkrigen brøt ut. Han avanserte raskt, og ble general allerede 23 år gammel. Han var en fargerik og pågående militær leder gjennom flere av slagene under borgenkrigen. Han var kjent for sitt mot, og tidvis dumdristighet, da han i front ledet sine menn og nærmest hev dem inn i kamp. Custer gikk tilbake til sin gamle grad av oberstløytnant da borgerkrigen var over. Han ble slått og selv drept av en sammensatt indiansk styrke, ledet av Crazy Horse og Sitting Bull under Slaget ved Little Bighorn. Hans ettermele har i ettertid blitt problematisk på grunn av massakre mot både kvinner og barn redirect Mal:Trenger referanse. (no)
|
| rdfs:comment
| - George Armstrong Custer (December 5, 1839 – June 25, 1876) was a United States Army officer and cavalry commander in the American Civil War and the Indian Wars. (en)
- George Armstrong Custer était un général de cavalerie américain (5 décembre 1839 New Rumley, Ohio - 25 juin 1876, Montana). (fr)
- ジョージ・アー� ストロング・カスター（George Armstrong Custer, 1839年12月5日 - 1876年6月25日）は、アメリカ陸軍の軍人。最終階級は中佐。リトルビッグホーンの戦いで戦死した。妻はエリザベス・ベーコン・カスター（1842 - 1933)。 (ja)
- George Armstrong Custer (New Rumley, 5 december 1839 – Crow Agency, 25 juni 1876) was een Amerikaanse cavalerie-commandant tijdens de Amerikaanse Burgeroorlog en de oorlogen tegen de Indianen. (nl)
- George Armstrong Custer (ur. 5 grudnia 1839 w New Rumley w Ohio, USA, zm. (pl)
- George Armstrong Custer, född 5 december 1839 i New Rumley, Ohio, död 25 juni 1876 vid Little Bighorn, Montana, amerikansk kavalleriofficer. (sv)
- George Armstrong Custer (New Rumley, Ohio, 5 de diciembre de 1839 - 25 de junio de 1876) fue un oficial de caballería del Ejército de los Estados Unidos que participó en la Guerra de Secesión y en las Guerras Indias. (es)
- George Armstrong Custer (5. joulukuuta 1839, New Rumley, Ohio — 25. (fi)
- George Armstrong Custer nacque da Emmanuel, fabbro, e Mary Ward, seconda moglie del padre a New Rumley, Ohio. (it)
- George Armstrong Custer, conhecido como General Custer (New Rumley, Ohio, 5 de dezembro de 1839 — rio Little Bighorn, Montana, 25 de junho de 1876) foi um militar nortista estadunidense. Como oficial de cavalaria, o general Custer teve uma importante participação na Guerra da Secessão. (pt)
- Oberstløjtnant George Armstrong Custer (5. december 1839 – 25. (da)
- George Armstrong Custer (* 5. Dezember 1839 in New Rumley, Ohio; † 25. Juni 1876 in Montana) war Oberstleutnant der US-Armee und Generalmajor der United States Army im Sezessionskrieg. (de)
- George Armstrong Custer (født 5. desember 1839, død 25. (no)
|
![[RDF Data]](http://dbpedia.org/statics/sw-cube.png)
