| dbpprop:abstract
|
- In economics, utility is a measure of the relative satisfaction from, or desirability of, consumption of various goods and services. Given this measure, one may speak meaningfully of increasing or decreasing utility, and thereby explain economic behavior in terms of attempts to increase one's utility. For illustrative purposes, changes in utility are sometimes expressed in fictional units called utils (fictional in that there is no standard scale for them). The doctrine of utilitarianism saw the maximization of utility as a moral criterion for the organization of society. According to utilitarians, such as Jeremy Bentham (1748-1832) and John Stuart Mill (1806-1876), society should aim to maximize the total utility of individuals, aiming for "the greatest happiness for the greatest number of people". Another theory forwarded by John Rawls (1921-2002) would have society maximize the utility of the individual receiving the minimum amount of utility. In neoclassical economics, rationality is precisely defined in terms of imputed utility-maximizing behavior under economic constraints. As a hypothetical behavioral measure, utility does not require attribution of mental states suggested by "happiness", "satisfaction", etc. Utility can be applied by economists in such constructs as the indifference curve, which plots the combination of commodities that an individual or a society would accept to maintain a given level of satisfaction. Individual utility and social utility can be construed as the dependent variable of a utility function (such as an indifference curve map) and a social welfare function respectively. When coupled with production or commodity constraints, these functions can represent Pareto efficiency, such as illustrated by Edgeworth boxes in contract curves. Such efficiency is a central concept of welfare economics.
- Die Nutzenfunktion ist in der Volkswirtschaftslehre eine häufig gewählte Modellierung der Präferenzen einzelner Wirtschaftssubjekte. Grundlegende Annahme des Konzepts ist, dass der Akteur als homo oeconomicus gesehen wird, der danach strebt, aus der Menge ihm zur Verfügung stehender Alternativen diejenige mit dem größten Nutzen auszuwählen. Werden Präferenzen durch Nutzenfunktionen repräsentiert, so bedeutet dies, dass ein Individuum jene Entscheidungen trifft, für die es – gegeben die Restriktionen, denen sein Handeln unterliegt – den größtmöglichen Nutzen erwartet. Das Konzept der Nutzentheorie wird dabei sowohl in der Mikroökonomie als auch in der Makroökonomie eingesetzt. Geht es in der Mikroökonomie darum, das Verhalten einzelner Wirtschaftssubjekte zu erklären, werden in der Makroökonomie die Präferenzen wirtschaftspolitischer Entscheidungsträger mit Hilfe von Nutzenfunktionen dargestellt.
- Užitek (angl. utility) jako ekonomický pojem označuje subjektivní pocit uspokojení plynoucí ze spotřeby statků. V ekonomické teorii se racionálně chovající spotřebitel snaží svůj užitek maximalizovat. Spotřebitel se rozhoduje, jaký spotřební koš (tzn. kombinaci statků) si zvolí. Volba, pokud má být racionální, musí vždy splňovat následující axiomy: Axiom úplnosti srovnání – pro libovolné spotřební koše A a B je spotřebitel schopen rozhodnout jestli U(A) je větší, menší, nebo rovno U(B). Axiom tranzitivity – pokud A, B, C jsou spotřební koše a platí U(A) > U(B) a zároveň U(B) > U(C), pak platí U(A) > U(C). Obvykle, ne však vždy splňuje spotřebitelská volba i další dva pomocné axiomy: Axiom nepřesycení (víc je lépe) – tento axiom říká, že větší množství statku je preferováno před menším. Axiom rozmanitosti (rozmanitá spotřeba je preferována před monomaniakální) – pokud A, B a C jsou spotřební koše, kde C je konvexní kombinací A a B a je od nich různý a platí U(A) = U(B) a U(C) > U(A). U(A) představuje užitek plynoucí ze spotřeby spotřebního koše A. Použití tohoto zápisu v axiomech vyjadřuje míru preferencí. Tzn. U(A) > U(B) znamená, že je spotřební koš A preferován před spotřebním košem B.
- Hyöty on taloustieteessä onnellisuuden tai tyytyväisyyden mitta, joka saavutetaan kuluttamalla hyödykkeitä tai palveluita. Tämän mitan avulla voidaan puhua mielekkäästi hyödyn lisäyksestä ja selittää ihmisten taloudellista käyttäytymistä ajatellen sen olevan rationaalista toimintaa, joka tähtää hyödyn määrän lisäämiseen. Mikrotaloustieteessä rationaalisuus on määritelty täsmällisesti hyödyn määrän maksimoivana käyttäytymisenä taloudellisten rajoitteiden alaisuudessa. Hyödyn käsitettä sovelletaan taloustietessä esimerkiksi indifferenssikäyrän muodossa, joka osoittaa eri hyödykekorit, jotka tuottavat yhtäläisen hyötymäärän. Siirryttäessä korkeammalle käyrälle, joka sisältää suuremman määrän hyödykkeitä, hyödyn määrä kasvaa. Jos kuluttajan preferenssit ovat rationaaliset, voidaan preferenssit ilmaista hyötyfunktion avulla. Tällöin hyötyfunktio saa suuremman arvon preferoidun hyödykekorin kohdalla verrattuna muihin hyödykekoreihin. Hyötyfunktio on järjestysasteikollinen mitta ja sille voidaan tehdä monotoonisesti kasvava muunnos ilman, että sen merkitys muuttuu. Yleensä hyötyfunktion arvoa käsitellään ordinaalisena mittana, jolloin hyötyfunktion arvoja ei voida vertailla eri ihmisten välillä. Hyvinvointitaloustieteessä tavoitteena on maksimoida koko yhteiskunnan hyötyä, jolloin usein tehdään vahvempi oletus ja käytetään hyötyfunktiota kardinaalisena mittana. Tällöin voidaan vertailla ja laskea yhteen eri ihmisten hyötyjä.
- En économie, l'utilité est une mesure du bien-être ou de la satisfaction obtenue par la consommation, ou du moins l'obtention, d'un bien ou d'un service. Elle est liée à la notion de besoin. Au départ, la notion d'utilité était essentiellement liée à la prise de risque. La « Théorie sur la mesure du risque » de Daniel Bernoulli (1700 - 1782), et dans celle-ci, le Paradoxe de Saint-Pétersbourg furent à la base des théories économique et financière de l'aversion au risque, de la prime de risque et de l'utilité. Le concept est utilisé dans les fonctions d'utilité, fonctions d'utilité sociale, optimum au sens de Wilfredo Pareto, boîtes d'Edgeworth. C'est un concept central de l'économie du bien-être. Pareto n'aimait d'ailleurs pas le terme, qu'il considérait chargé de trop de considérations morales. Il a proposé d'utiliser celui d'ophélimité, étymologiquement équivalent.
- A hasznossági függvény a közgazdaságtan számos területén, különösen a mikroökonómiai fogyasztáselméletben gyakran használatos függvénytípus. Célja, hogy a gazdaság egy szereplőjének – vagy bizonyos esetekben a társadalom egészének – meghatározott javakhoz kapcsolódó preferenciáit matematikai eszközökkel modellezze. A függvény változóinak száma megegyezik a vizsgált javak számával. Egy n változós hasznossági függvény általános alakban így írható fel: :<math>U(x_1,x_2,... ,x_n)\,</math> Többnyire feltesszük, hogy a változók értékei a nemnegatív valós számok halmazának elemei, a függvényérték viszont bármilyen – akár negatív – valós szám lehet.
- In economia l'utilità è la misura della felicità o soddisfazione individuale. Un bene è dunque utile se considerato idoneo a soddisfare un bisogno individuale. Secondo la dottrina dell'utilitarismo, di cui Jeremy Bentham viene generalmente considerato il fondatore, la massimizzazione dell'utilità sociale dovrebbe essere il fine ultimo della società, che dovrebbe quindi tendere ad ottenere "la felicità maggiore per il maggior numero di individui" (maximum felicitas).
- 効用（こうよう）とは、ミクロ経済学の消費理論で用いられる用語で、人が財（商品や有料のサービス）を消費することから得られる満足の水準を表わす。対語は非効用(不満足)。見込まれている効用は期待効用。
- Het begrip nut is een klassiek begip in de lesstof van de middelbare school economie. Nut is een omstreden begrip, omdat het niet bestaat, het niet gemeten kan worden. Het is een abstract begrip, waarmee in een model van de economische werkelijkheid de werking van bepaalde economische processen op een eenvoudige manier uitgelegd kan worden. Economen gebruiken het in modellen om het gedrag van rationeel handelende agenten te voorspellen, of te verklaren. Dat kan ook zonder het begrip nut, alleen wordt het model wiskundig gezien veel lastiger om te doorgronden. Stel een agent ontleent een hoeveelheid nut aan het consumeren van bepaalde goederen, en stel die agent is rationeel, en stel meer is beter, dus die agent wil zijn nut maximaliseren. En dan komen de beperkingen om de hoek kijken, zoals markt en techniek, waardoor er keuzes gemaakt moeten worden. Economen houden vol dat agenten in de economie rationele keuzes maken, of, dat het gedrag van agenten het beste voorspeld wordt in een model dat gebaseerd is op rationele keuzes. De modellen van het CPB gaan daar bijvoorbeeld van uit. Niet-rationele overwegingen verstoren de gebruikte analyse. De stroming der gedragseconomen bestudeert de niet-rationele beslisbomen en tracht ze modelmatig te omschrijven.
- Nyttefunksjonen er en funksjon som brukes innenfor konsumentteori for å vise hvordan en konsument velger når han eller hun står overfor valg av flere goder. Når man ser dette i sammenheng med en budsjettbetingelse så kommer man frem til konsumentens optimale godevalg. Nyttefunksjonen er en ren teoretisk fremstilling av konsumentens godevalg. Funksjonen tar sikte på at konsumenten tar rasjonelle valg og holder seg tro til nyttefunksjonen. En indifferenskurve viser nyttefunksjonen i et diagram.
- Użyteczność - zdolność dobra do zaspokajania potrzeb. Określa subiektywną przyjemność, pożytek lub zadowolenie płynące z konsumowanych (ew. posiadanych) dóbr. W szerszym ujęciu jest to satysfakcja i przyjemność wobec korzyści jaką osiągają konsumenci w wyniku użycia jakiegoś dobra. Kategoria użyteczności jest abstrakcją i ma charakter subiektywny. Wartość użyteczności, pozwala subiektywnie określić ile zadowolenia dostarczają konsumentowi konsumowane przez niego produkty i usługi. Możliwe jest też istnienie ujemnej użyteczności, która informuje o tym, że konsumpcja danego dobra (czy danej ilości dobra, czy w dany sposób) sprawia konsumentowi przykrość. Przykładowo, konsumpcja pierwszego pączka dla przeciętnego człowieka, będzie miała wysoką użyteczność, drugiego - wciąż użyteczność dodatnią, jednak już mniejszą. Spożycie trzeciego pączka, może się okazać dla konsumenta obojętne (nie jest już ani przyjemnością, ani też nie sprawia mu przykrości - zerowa użyteczność). Natomiast zjedzenie czwartego i kolejnych pączków, może już sprawiać spożywającemu przykrość (objedzenie, ból brzucha, zbyt duża ilość cukru, rozterki związane z przytyciem itp.). Do takiej sytuacji odnosi się prawo malejącej użyteczności krańcowej.
- Função de utilidade é a ordenação dos benefícios que estão disponíveis a uma pessoa, de acordo com a satisfação que esses lhe trarão. Em um jogo, o resultado é incerto, desconhecido. A informação disponível permite apenas inferir as probabilidades dos eventos favoráveis e desfavoráveis. Na teoria da probabilidade, a expectância ou esperança matemática fornece o lucro esperado caso seja positiva, ou o prejuízo esperado caso seja negativa. Em jogos de azar, por exemplo, a expectância sempre é negativa para o jogador e positiva para a banca. Ao jogador cabe buscar uma estratégia que torne a sua expectância de lucro a maior possível. Entretanto, pode-se dizer que existem diferentes perfis de jogadores. Uns preferem arriscar-se mais a perder se isso trouxer a possibilidade de altos ganhos. Outros preferem arriscar-se menos a perder, mesmo que isso signifique um menor lucro. A função utilidade de um jogador expressa o seu perfil de aversão ao risco. Por exemplo, quando o gerente de um banco infere sobre o perfil de investidor de um cliente (agressivo, arrojado ou conservador), na verdade, está sendo analisada a função utilidade que caracteriza esse cliente como investidor. Quando se deseja então buscar uma estratégia de jogo otimizada que leve em conta o perfil do jogador, não se busca maximizar a expectância dos pontos adquiridos, mas a expectância da função utilidade, que é uma função dos pontos.
- Полезность блага или товара — есть способность его удовлетворять какой-нибудь человеческой потребности. Полезность блага тем выше, чем большему числу потребителей оно служит, чем настоятельнее и распространеннее эти потребности и чем лучше и полнее оно их удовлетворяет. Полезность является необходимым условием для того, чтобы какой-нибудь предмет приобрел меновую ценность. Некоторые экономисты пытались даже построить на Полезности теорию меновой ценности.
- Nytta är ett centralt begrepp i samhällsvetenskap och filosofi. Inom nationalekonomi och företagsekonomi används begreppet på flera sätt. Begreppet är centralt i de flesta mikroekonomiska modeller som del i att beskriva konsumenten. När konsumenten konsumerar en viss produkt så erhålles en viss nytta. Nytta är vidare ett subjektivt begrepp, det går inte att a priori säga vad som ger högre eller lägre nytta, detta är upp till individen. Det antas i de flesta modeller att konsumenten strävar efter att maximera nyttan. Det antas också oftast att nyttan för varje ytterligare konsumerad enhet är positiv men avtagande i storlek. Inom praktisk filosofi är nytta ett viktigt begrepp inom utilitarismen där en handling ska bedömas efter den nytta den medför.
- 效用，是经济学中最常用的概念之一。一般而言，效用是指对于消费者通过消费或者享受闲暇等使自己的需求、欲望等得到的满足的一个度量。
|
| rdfs:comment
|
- In economics, utility is a measure of the relative satisfaction from, or desirability of, consumption of various goods and services. Given this measure, one may speak meaningfully of increasing or decreasing utility, and thereby explain economic behavior in terms of attempts to increase one's utility. For illustrative purposes, changes in utility are sometimes expressed in fictional units called utils (fictional in that there is no standard scale for them).
- Die Nutzenfunktion ist in der Volkswirtschaftslehre eine häufig gewählte Modellierung der Präferenzen einzelner Wirtschaftssubjekte. Grundlegende Annahme des Konzepts ist, dass der Akteur als homo oeconomicus gesehen wird, der danach strebt, aus der Menge ihm zur Verfügung stehender Alternativen diejenige mit dem größten Nutzen auszuwählen.
- Užitek (angl. utility) jako ekonomický pojem označuje subjektivní pocit uspokojení plynoucí ze spotřeby statků. V ekonomické teorii se racionálně chovající spotřebitel snaží svůj užitek maximalizovat. Spotřebitel se rozhoduje, jaký spotřební koš (tzn. kombinaci statků) si zvolí.
- Hyöty on taloustieteessä onnellisuuden tai tyytyväisyyden mitta, joka saavutetaan kuluttamalla hyödykkeitä tai palveluita. Tämän mitan avulla voidaan puhua mielekkäästi hyödyn lisäyksestä ja selittää ihmisten taloudellista käyttäytymistä ajatellen sen olevan rationaalista toimintaa, joka tähtää hyödyn määrän lisäämiseen.
- En économie, l'utilité est une mesure du bien-être ou de la satisfaction obtenue par la consommation, ou du moins l'obtention, d'un bien ou d'un service. Elle est liée à la notion de besoin. Au départ, la notion d'utilité était essentiellement liée à la prise de risque.
- A hasznossági függvény a közgazdaságtan számos területén, különösen a mikroökonómiai fogyasztáselméletben gyakran használatos függvénytípus. Célja, hogy a gazdaság egy szereplőjének – vagy bizonyos esetekben a társadalom egészének – meghatározott javakhoz kapcsolódó preferenciáit matematikai eszközökkel modellezze. A függvény változóinak száma megegyezik a vizsgált javak számával.
- In economia l'utilità è la misura della felicità o soddisfazione individuale. Un bene è dunque utile se considerato idoneo a soddisfare un bisogno individuale. Secondo la dottrina dell'utilitarismo, di cui Jeremy Bentham viene generalmente considerato il fondatore, la massimizzazione dell'utilità sociale dovrebbe essere il fine ultimo della società, che dovrebbe quindi tendere ad ottenere "la felicità maggiore per il maggior numero di individui" (maximum felicitas).
- 効用（こうよう）とは、ミクロ経済学の消費理論で用いられる用語で、人が財（商品や有料のサービス）を消費することから得られる満足の水準を表わす。対語は非効用(不満足)。見込まれている効用は期待効用。
- Het begrip nut is een klassiek begip in de lesstof van de middelbare school economie. Nut is een omstreden begrip, omdat het niet bestaat, het niet gemeten kan worden. Het is een abstract begrip, waarmee in een model van de economische werkelijkheid de werking van bepaalde economische processen op een eenvoudige manier uitgelegd kan worden. Economen gebruiken het in modellen om het gedrag van rationeel handelende agenten te voorspellen, of te verklaren.
- Nyttefunksjonen er en funksjon som brukes innenfor konsumentteori for å vise hvordan en konsument velger når han eller hun står overfor valg av flere goder. Når man ser dette i sammenheng med en budsjettbetingelse så kommer man frem til konsumentens optimale godevalg. Nyttefunksjonen er en ren teoretisk fremstilling av konsumentens godevalg. Funksjonen tar sikte på at konsumenten tar rasjonelle valg og holder seg tro til nyttefunksjonen.
- Użyteczność - zdolność dobra do zaspokajania potrzeb. Określa subiektywną przyjemność, pożytek lub zadowolenie płynące z konsumowanych (ew. posiadanych) dóbr. W szerszym ujęciu jest to satysfakcja i przyjemność wobec korzyści jaką osiągają konsumenci w wyniku użycia jakiegoś dobra. Kategoria użyteczności jest abstrakcją i ma charakter subiektywny.
- Função de utilidade é a ordenação dos benefícios que estão disponíveis a uma pessoa, de acordo com a satisfação que esses lhe trarão. Em um jogo, o resultado é incerto, desconhecido. A informação disponível permite apenas inferir as probabilidades dos eventos favoráveis e desfavoráveis. Na teoria da probabilidade, a expectância ou esperança matemática fornece o lucro esperado caso seja positiva, ou o prejuízo esperado caso seja negativa.
- Полезность блага или товара — есть способность его удовлетворять какой-нибудь человеческой потребности.
- Nytta är ett centralt begrepp i samhällsvetenskap och filosofi. Inom nationalekonomi och företagsekonomi används begreppet på flera sätt. Begreppet är centralt i de flesta mikroekonomiska modeller som del i att beskriva konsumenten. När konsumenten konsumerar en viss produkt så erhålles en viss nytta. Nytta är vidare ett subjektivt begrepp, det går inte att a priori säga vad som ger högre eller lägre nytta, detta är upp till individen.
- 效用，是经济学中最常用的概念之一。一般而言，效用是指对于消费者通过消费或者享受闲暇等使自己的需求、欲望等得到的满足的一个度量。
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
