Sergei Parajanov was an Armenian film director and artist. He invented his own cinematic style, which was totally out of step with the guiding principles of socialist realism (the only sanctioned art style in the USSR). This, combined with his controversial lifestyle and behaviour, led Soviet cinema authorities to repeatedly persecute and imprison him and suppress his films. Although he started professional film-making in 1954, Parajanov later disowned all of his pre-1964 works as "garbage".
| Property | Value |
|---|
| dbpedia-owl:abstract
|
- Sergei Iossifowitsch Paradschanow war ein sowjetischer Filmregisseur. Der "Kinorebell" war einer der originellsten und gefeiertsten Regisseure des 20. Jahrhunderts. Seine Arbeit spiegelt die ethnische Vielfalt des Kaukasus.
- Sergei Parajanov was an Armenian film director and artist. He invented his own cinematic style, which was totally out of step with the guiding principles of socialist realism (the only sanctioned art style in the USSR). This, combined with his controversial lifestyle and behaviour, led Soviet cinema authorities to repeatedly persecute and imprison him and suppress his films. Although he started professional film-making in 1954, Parajanov later disowned all of his pre-1964 works as "garbage". After directing Shadows of Forgotten Ancestors (renamed Wild Horses of Fire for most foreign distributions) Parajanov had become something of an international celebrity and simultaneously a target of attacks from the system. Nearly all of his film projects and plans from 1965-1973 were banned, scrapped or closed by the Soviet film administration, both local and federal, almost without discussion until he was finally arrested in late 1973 on trumped-up charges of rape, homosexuality and bribery. Parajanov was imprisoned until 1977, despite a plethora of pleas for pardon from various esteemed artists. Even after his release (he would be arrested for the third and last time in 1982) he was a persona non grata in Soviet cinema. It was not until the mid-1980s, when the political climate started to relax, that he could resume directing. Still, it required the help of influential Georgian actor Dodo Abashidze and other friends to have his last feature films green-lighted. His health seriously weakened by four years in labor camps and nine months in a Tbilisi prison, Parajanov died of lung cancer in 1990, at the time when, after almost 20 years of suppression, his films were finally again allowed to be featured in foreign film festivals.
- Sergéi Paradzhánov fue un director de cine armenio soviético y artista, reconocido como uno de los grandes maestros del cine del siglo XX.
- Sergei Iosifovitš Paradžanov, armeniaksi Sargis Hovsepi Paradžanjan, Սարգիս Հովսեփի Փարաջանյան, 9. tammikuuta 1924 Tbilisi – 21. heinäkuuta 1990 Jerevan oli armenialaissyntyinen neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja taiteilija. Paradžanovia on pidetty yhtenä elokuvataiteen suurimmista nimistä, mutta vain hyvin suppea yleisö tuntee hänen omaperäiset teoksensa. Sergei Paradžanov syntyi armenialaiseen perheeseen Neuvostoliittoon kuuluneen Georgian pääkaupungissa. Hän opiskeli Tbilisin rautatie-instituutissa ja konservatoriossa. Vuonna 1945 hän pääsi Neuvostoliiton elokuvakouluun VGIK:iin, jossa hän opiskeli Igor Savtšenkon ja Oleksandr Dovženkon johdolla. Vuonna 1947 Paradžanov pidätettiin syytettynä homoseksuaalisuudesta. Vuonna 1950 hän nai tataaritytön, jonka tämän sukulaiset murhasivat. Paradžanov valmistui VGIK:istä vuonna 1951. Hänen ensimmäinen ohjaustyönsä oli kurssityöhön perustunut Andriješ (1955). Vuonna 1956 Paradžanov meni naimisiin ukrainalaisen Svetlana Štšerbatšukin kanssa, jonka kanssa hänellä on yksi lapsi. Pariskunta erosi vuonna 1962. Paradžanov kuvasi Ukrainassa kolme dokumenttielokuvaa, komedian Perši porubok (”Huippujätkä”, 1958), elokuvat Ukrajinska rapsodija (”Ukrainalainen rapsodia”, 1961) ja Kvitka na kameni (”Kukka kivellä”, 1962). Hänen läpimurtoteoksensa oli ukrainalaiseen kansanperinteen aiheisiin perustuva, hutsulimurteella kuvattu ”Menneitten sukupolvien varjot” (Tini zabutyh’ predkiv, 1964). Elokuva sai suuren kansainvälisen arvostelumenestyksen. Sosialistisen realismin kaanoneiden rikkominen johti kuitenkin ohjaajan seuraavan elokuvan Kijivski freski (”Kiovan freskot”) kieltämiseen. Vuonna 1966 Paradžanov muutti Armeniaan, jossa hän kuvasi keskiaikaisesta armenialaisrunoilijasta Sajat Novasta kertovan samannimisen elokuvan. Ideologisista syistä ohjaaja joutui muuttamaan elokuvaansa ja antamaan sille nimen ”Granaattiomenan väri”. Sergei Jutkevitšin muokkaama sensuroitu versio (1969) joutui sekin pitkäksi aikaa hyllylle. Joulukuussa 1973 Paradžanov pidätettiin Kiovassa syytettynä homoseksualismista ja seuraavana vuonna hänet tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan. Ulkomaiset kulttuurivaikuttajat kampanjoivat ohjaajan puolesta, ja ranskalainen kirjailija Louis Aragon pyysi henkilökohtaisesti Leonid Brežneviltä hänen vapauttamistaan. Paradžanov pääsi vankilasta vuoden 1977 lopussa. Ohjaaja palasi Tbilisiin, jossa hän jatkoi työtään omaperäisenä kuvataiteilijana. Vuonna 1982 Paradžanov pidätettiin uudestaan syytettynä lahjonnasta, ja hän vietti lähes vuoden paikallisesssa vankilassa. Vuonna 1984 Paradžanov ohjasi Georgiassa elokuvan ”Linnakkeen legenda” (Ambavi Suramis tsikhisa). Hänen ensimmäinen taidenäyttelynsä järjestettiin Tbilisissä vuonna 1985. Vuonna 1988 ohjaaja kuvasi Azerbaidžanissa Mihail Lermontovin teokseen perustuvan elokuvan ”Ašik-Kerib – satu rakastuneesta ašugista” (Ašiki Keribi). Vuonna 1989 Paradžanov alkoi kuvata kesken jäänyttä omaelämäkerallista elokuvaa Khostovanank (”Tunnustus”). Ohjaaja kuoli syöpään 66 vuoden ikäisenä.
- La sua opera, che affronta in chiave surrealista e visionaria le tradizioni popolari delle regioni caucasiche, è stata soggetta a fortissime censure da parte delle autorità sovietiche. Durante la seconda guerra mondiale frequenta a Mosca i corsi di regia dell'Istituto Statale di Cinematografia, rivelandosi dotato di talento e fervida fantasia. Nel 1951, al termine dei corsi, inizia a lavorare agli studi cinematografici di Kiev, dove realizza documentari, cortometraggi e lungometraggi di propaganda, che in seguito ripudierà, definendoli "spazzatura". Nel 1964 si celebra il centenario dello scrittore ucraino Kocjubinskij, e Paradžanov decide di ridurre per lo schermo un suo racconto, Le ombre degli avi dimenticati. Uscito l'anno seguente, il film si rivela un'opera fuori dal comune nella cinematografia sovietica per l'ampio spazio riservato al folclore di una piccola comunità dei Carpazi, i Gutzul, anche se l'opera si allontana dai tradizionali canoni del cinema di carattere etnografico: fotografia e colore, utilizzati dal regista in maniera surreale, forniscono al film un senso di vertigine, di sogno misto a realtà. Il filo narrativo del film viene infatti continuamente stravolto da sorprendenti soluzioni visive che collocano l'opera entro un formalismo espressivo che rimanda alle Avanguardie sovietiche. La critica ufficiale accoglie male il film che per un certo tempo subisce anche il ritiro dalla circolazione, salvo riapparire all'estero presso alcuni festival cinematografici dove ottiene alcuni premi (primo premo al festival di Mar del Plata) - nonostante al regista non venga mai concesso di accompagnare l'opera. Nel 1968 Paradžanov ritorna in Armenia, dove prosegue la sua ricerca di un cinema libero nella sua espressione. Ma il breve periodo del "disgelo" sovietico volge al termine, e al regista, firmatario di una protesta contro l'arresto di alcuni intellettuali ucraini, viene sistematicamente impedito di ottenere il permesso di girare. Nel 1969 riesce finalmente a portare a termine Il colore del melograno, da molti considerato il suo capolavoro. Il film è la biografia di Sayat-Nova, trovatore armeno del XVIII secolo; lo spunto biografico delle fasi della vita di questo poeta (rappresentate attraverso ieratici quadri figurati) è l'occasione, per Paradžanov, di affrontare il tema del ruolo dell'artista all'interno della società in cui vive ed opera. Il film viene immediatamente ritirato dalle autorità per "estrema deviazione dal realismo russo". Tre anni più tardi, l'opera viene rieditata da parte di un altro regista. Nel 1971 Paradžanov è costretto ad interrompere a metà le riprese di Affreschi di Kiev, rievocazione surrealista della nascita della capitale ucraina che critica la distruzione degli affreschi nelle chiese di Kiev: il progetto viene dichiarato antisovietico. Nel 1974 il regista viene arrestato con varie accuse, tra cui furto di oggetti d'arte e omosessualità, ed è condannato a cinque anni da trascorrere in un campo di riabilitazione. A seguito di una mobilitazione internazionale (capeggiata dal surrealista francese Louis Aragon), Paradžanov viene liberato nel 1977, ma gli viene impedito di girare film. Nel 1984 dirige La leggenda della fortezza di Suram, nel 1988 Ashik Kerib. Muore a Yerevan, in Armenia, nel 1990.
- セルゲイ・パラジャーノフ（Template:Lang-hy；ラテン文字転写：Sargis Hovsepi Parajanyan；Template:Lang-ru；Template:Lang-uk、1924年1月9日 - 1990年7月20日）は、ソ連グルジアのトビリシに生まれた映画監督、脚本家、画家、工芸家。アルメニア人。
- Sergej Paradzjanov was een Armeens regisseur en kunstenaar. Paradzjanov vond zijn eigen cinematografische stijl uit die hard afweek van het socialistische realisme, de enige toegelaten kunststijl in de Sovjet-Unie. Verschillende van zijn films werden daarom verboden en hijzelf werd herhaaldelijk opgesloten door de Russische autoriteiten. Paradzjanov begon zijn carrière als regisseur in 1954, maar zijn hele oeuvre voor 1964 bestempelde hij later zelf als „rommel”. Met de regie van de film De vuurpaarden brak hij internationaal door. Met die bekendheid begon ook de vervolging door het Sovjetregime. Vrijwel al zijn films in de periode 1965 tot 1973 werden verbannen of verboden in de Sovjet-Unie. In 1973 werd hij gearresteerd op beschuldiging van verkrachting, homoseksualiteit en afpersing. Paradzjanov bleef opgesloten tot 1977, ondanks protesten van verschillende gezaghebbende kunstenaars. Zelfs na zijn vrijheid was hij persona non grata in de Sovjet-Unie. Pas in het midden van de jaren ’80 kon hij opnieuw regisseren. Toch had hij zelfs toen nog de hulp nodig van de invloedrijke Georgische acteur Dodo Abasjidze om zijn films voorbij de censuurcommissie te krijgen. De gezondheid van Paradzjanov was aanzienlijk achteruitgegaan door jarenlange opsluiting. Hij stierf aan longkanker in 1990 op het ogenblik dat zijn films eindelijk konden worden getoond op internationale filmfestivals.
- Siergiej Paradżanow (orm. Սարգիս Հովսեպի Պարաջանյան, transkr. Sargis Hovsepi Parajanyan ros. Сергей Иосифович Параджанов – radziecki reżyser filmowy pochodzenia ormiańskiego, uznawany za jednego z najwybitniejszych twórców kina w XX wieku. Wszechstronny artysta i dysydent, wiele lat więziony przez władze za głoszone przez siebie poglądy i niezależność artystyczną.
- Серге́й Ио́сифович Параджа́нов (Сарки́с Параджаня́н) — выдающийся советский кинорежиссёр и сценарист. Народный артист Украинской ССР (1990), народный артист Армянской ССР (1990).
- 谢尔盖·帕拉杰诺夫（亚美尼亚语: Սարգիս Հովսեփի Փարաջանյան，Sargis Hovsepi Parajanyan；格鲁吉亚语: სერგეი (სერგო) ფარაჯანოვი；俄语: Template:Lang，Template:Bd），苏联著名电影导演，出生于格鲁吉亚第比利斯，亚美尼亚族。他以诗意电影享誉影坛，被认为是20世纪最伟大的电影导演之一。
- Sergueï Iossifovitch Paradjanov né le Modèle:Date à Tbilissi en RSS de Géorgie, mort le Modèle:Date à Erevan en Arménie, est un réalisateur qui fut controversé en Union soviétique, mais très défendu et apprécié par les cinéphiles occidentaux. Un musée lui est consacré à Erevan, en Arménie, où il est considéré comme le grand cinéaste national.
|
| dbpedia-owl:award
| |
| dbpedia-owl:birthDate
| |
| dbpedia-owl:birthPlace
| |
| dbpedia-owl:birthYear
|
- 1924-01-01 00:00:00 (xsd:date)
|
| dbpedia-owl:deathDate
| |
| dbpedia-owl:deathPlace
| |
| dbpedia-owl:deathYear
|
- 1990-01-01 00:00:00 (xsd:date)
|
| dbpedia-owl:occupation
| |
| dbpedia-owl:thumbnail
| |
| dbpedia-owl:wikiPageExternalLink
| |
| dbpprop:awards
|
- Mar del Plata Film Festival, Best Production
1965 Shadows of Forgotten Ancestors
Thessaloniki Film Festival, Gold Medal
1966 Shadows of Forgotten Ancestors
Sitges - Catalonian International Film Festival, Caixa de Catalunya
1986 The Legend of Suram Fortress
São Paulo International Film Festival, Critics Award
1987 The Legend of Suram Fortress
Rotterdam International Film Festival, Rotterdam Award
1987 The Legend of Suram Fortress
European Film Award (Nominated)
1988 Ashik Kerib
Istanbul International Film Festival, Special Prize of the Jury
1989 Ashik Kerib
Nika Awards, Nika
1990 Ashik Kerib
|
| dbpprop:birthDate
| |
| dbpprop:birthPlace
| |
| dbpprop:children
| |
| dbpprop:dateOfBirth
| |
| dbpprop:dateOfDeath
| |
| dbpprop:deathDate
| |
| dbpprop:deathPlace
| |
| dbpprop:influenced
| |
| dbpprop:influences
| |
| dbpprop:name
|
- Parajanov, Sergei
- Սարգիս Փարաջանյան
- Sergei Parajanov
|
| dbpprop:occupation
| |
| dbpprop:placeOfBirth
| |
| dbpprop:placeOfDeath
| |
| dbpprop:restingplace
|
- Pantheon Cemetery, Yerevan, Armenia
|
| dbpprop:spouse
|
- Svetlana Tscherbatiuk
- Nigyar Kerimova
|
| dbpprop:website
| |
| dbpprop:wikiPageUsesTemplate
| |
| dbpprop:wordnet_type
| |
| dbpprop:yearsactive
| |
| dcterms:subject
| |
| rdf:type
| |
| rdfs:comment
|
- Sergei Iossifowitsch Paradschanow war ein sowjetischer Filmregisseur. Der "Kinorebell" war einer der originellsten und gefeiertsten Regisseure des 20. Jahrhunderts. Seine Arbeit spiegelt die ethnische Vielfalt des Kaukasus.
- Sergéi Paradzhánov fue un director de cine armenio soviético y artista, reconocido como uno de los grandes maestros del cine del siglo XX.
- セルゲイ・パラジャーノフ（Template:Lang-hy；ラテン文字転写：Sargis Hovsepi Parajanyan；Template:Lang-ru；Template:Lang-uk、1924年1月9日 - 1990年7月20日）は、ソ連グルジアのトビリシに生まれた映画監督、脚本家、画家、工芸家。アルメニア人。
- Siergiej Paradżanow (orm. Սարգիս Հովսեպի Պարաջանյան, transkr. Sargis Hovsepi Parajanyan ros. Сергей Иосифович Параджанов – radziecki reżyser filmowy pochodzenia ormiańskiego, uznawany za jednego z najwybitniejszych twórców kina w XX wieku. Wszechstronny artysta i dysydent, wiele lat więziony przez władze za głoszone przez siebie poglądy i niezależność artystyczną.
- Серге́й Ио́сифович Параджа́нов (Сарки́с Параджаня́н) — выдающийся советский кинорежиссёр и сценарист. Народный артист Украинской ССР (1990), народный артист Армянской ССР (1990).
- 谢尔盖·帕拉杰诺夫（亚美尼亚语: Սարգիս Հովսեփի Փարաջանյան，Sargis Hovsepi Parajanyan；格鲁吉亚语: სერგეი (სერგო) ფარაჯანოვი；俄语: Template:Lang，Template:Bd），苏联著名电影导演，出生于格鲁吉亚第比利斯，亚美尼亚族。他以诗意电影享誉影坛，被认为是20世纪最伟大的电影导演之一。
- Sergei Parajanov was an Armenian film director and artist. He invented his own cinematic style, which was totally out of step with the guiding principles of socialist realism (the only sanctioned art style in the USSR). This, combined with his controversial lifestyle and behaviour, led Soviet cinema authorities to repeatedly persecute and imprison him and suppress his films. Although he started professional film-making in 1954, Parajanov later disowned all of his pre-1964 works as "garbage".
- Sergei Iosifovitš Paradžanov, armeniaksi Sargis Hovsepi Paradžanjan, Սարգիս Հովսեփի Փարաջանյան, 9. tammikuuta 1924 Tbilisi – 21. heinäkuuta 1990 Jerevan oli armenialaissyntyinen neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja taiteilija. Paradžanovia on pidetty yhtenä elokuvataiteen suurimmista nimistä, mutta vain hyvin suppea yleisö tuntee hänen omaperäiset teoksensa. Sergei Paradžanov syntyi armenialaiseen perheeseen Neuvostoliittoon kuuluneen Georgian pääkaupungissa.
- La sua opera, che affronta in chiave surrealista e visionaria le tradizioni popolari delle regioni caucasiche, è stata soggetta a fortissime censure da parte delle autorità sovietiche. Durante la seconda guerra mondiale frequenta a Mosca i corsi di regia dell'Istituto Statale di Cinematografia, rivelandosi dotato di talento e fervida fantasia.
- Sergej Paradzjanov was een Armeens regisseur en kunstenaar. Paradzjanov vond zijn eigen cinematografische stijl uit die hard afweek van het socialistische realisme, de enige toegelaten kunststijl in de Sovjet-Unie. Verschillende van zijn films werden daarom verboden en hijzelf werd herhaaldelijk opgesloten door de Russische autoriteiten. Paradzjanov begon zijn carrière als regisseur in 1954, maar zijn hele oeuvre voor 1964 bestempelde hij later zelf als „rommel”.
- Sergueï Iossifovitch Paradjanov né le Modèle:Date à Tbilissi en RSS de Géorgie, mort le Modèle:Date à Erevan en Arménie, est un réalisateur qui fut controversé en Union soviétique, mais très défendu et apprécié par les cinéphiles occidentaux. Un musée lui est consacré à Erevan, en Arménie, où il est considéré comme le grand cinéaste national.
|
| rdfs:label
|
- Sergei Parajanov
- Sergei Paradschanow
- Sergei Paradžanov
- Sergéi Paradzhánov
- Sergueï Paradjanov
- Sergej Paradžanov
- セルゲイ・パラジャーノフ
- Sergej Paradzjanov
- Siergiej Paradżanow
- Параджанов, Сергей Иосифович
- 谢尔盖·帕拉杰诺夫
|
| owl:sameAs
| |
| foaf:depiction
| |
| foaf:givenName
| |
| foaf:homepage
| |
| foaf:name
|
- Սարգիս Փարաջանյան
- Sergei Parajanov
|
| foaf:page
| |
| foaf:surname
| |
| is dbpedia-owl:director
of | |
| is dbpedia-owl:influenced
of | |
| is dbpedia-owl:starring
of | |
| is dbpedia-owl:wikiPageRedirects
of | |
| is dbpedia-owl:writer
of | |
| is dbpprop:director
of | |
| is dbpprop:influenced
of | |
| is dbpprop:influences
of | |
| is dbpprop:starring
of | |
| is dbpprop:writer
of | |
| is owl:sameAs
of | |
| is foaf:primaryTopic
of | |
