The Schüfftan process is a movie special effect named after its inventor, Eugen Schüfftan (1893–1977). It was widely used in the first half of the 20th century before being almost completely replaced by the travelling matte and bluescreen effects.

PropertyValue
dbpedia-owl:thumbnail
dbpprop:abstract
  • The Schüfftan process is a movie special effect named after its inventor, Eugen Schüfftan (1893–1977). It was widely used in the first half of the 20th century before being almost completely replaced by the travelling matte and bluescreen effects.
  • Das Schüfftan-Verfahren ist ein klassischer Film-Trick, der heute allerdings kaum noch Verwendung findet. Es wurde von Eugen Schüfftan und Ernst Kuntmann entwickelt und wurde durch den Film Metropolis von Fritz Lang berühmt. Das Schüfftan-Verfahren gehört zu den Kombinationstricks: Zwei Bilder werden hier zu einem Bild kombiniert. Der große Vorteil eines Kombinationstricks ist dabei, dass die Größenverhältnisse der beiden Bilder keine Rolle spielen. Das Schüfftan-Verfahren spart deshalb Kosten beim Bau der Kulissen: Statt einer großen, aufwändigen Kulisse kann einfach ein kleines Modell verwendet werden.
  • Schüfftanin menetelmä on elokuvaaja Eugen Schüfftanin yhdessä Ernst Kuntmannin kanssa kehittämä erikoistehostemenetelmä. Ensimmäisen kerran sitä käytettiin Fritz Langin ohjaamassa elokuvassa Metropolis. Menetelmän avulla voitiin peilien, pienoismallien ja puolittaisten lavasterakennelmien avulla sijoittaa näyttelijöitä Metropoliksen monumentaalisen fantasiakaupungin tiloihin. Sen avulla voitiin manipuloida näyttelijöiden ja näytteillepanon taustojen välisiä mittasuhteita. Menetelmä oli yleisesti käytössä 1900-luvun alkupuolella, mutta myöhemmin sen syrjäyttivät travelling matte ja chroma key -tekniikat.
  • L'effet Schüfftan est une technique de trucage inventée par Eugen Schüfftan. Il permet, grâce à un jeu de miroirs inclinés, de mélanger dans une même prise de vue, des décors de taille réelle et des maquettes, donnant ainsi l'illusion d'un décor continu. Cette technique a été abondamment utilisée dans les films fantastiques, ainsi que dans les films expressionistes.
dbpprop:hasPhotoCollection
dbpprop:id
  • 5867 (xsd:integer)
dbpprop:name
  • Eugen Schüfftan
dbpprop:reference
dbpprop:wikiPageUsesTemplate
rdf:type
rdfs:comment
  • The Schüfftan process is a movie special effect named after its inventor, Eugen Schüfftan (1893–1977). It was widely used in the first half of the 20th century before being almost completely replaced by the travelling matte and bluescreen effects.
  • Das Schüfftan-Verfahren ist ein klassischer Film-Trick, der heute allerdings kaum noch Verwendung findet. Es wurde von Eugen Schüfftan und Ernst Kuntmann entwickelt und wurde durch den Film Metropolis von Fritz Lang berühmt. Das Schüfftan-Verfahren gehört zu den Kombinationstricks: Zwei Bilder werden hier zu einem Bild kombiniert. Der große Vorteil eines Kombinationstricks ist dabei, dass die Größenverhältnisse der beiden Bilder keine Rolle spielen.
  • Schüfftanin menetelmä on elokuvaaja Eugen Schüfftanin yhdessä Ernst Kuntmannin kanssa kehittämä erikoistehostemenetelmä. Ensimmäisen kerran sitä käytettiin Fritz Langin ohjaamassa elokuvassa Metropolis. Menetelmän avulla voitiin peilien, pienoismallien ja puolittaisten lavasterakennelmien avulla sijoittaa näyttelijöitä Metropoliksen monumentaalisen fantasiakaupungin tiloihin. Sen avulla voitiin manipuloida näyttelijöiden ja näytteillepanon taustojen välisiä mittasuhteita.
  • L'effet Schüfftan est une technique de trucage inventée par Eugen Schüfftan. Il permet, grâce à un jeu de miroirs inclinés, de mélanger dans une même prise de vue, des décors de taille réelle et des maquettes, donnant ainsi l'illusion d'un décor continu. Cette technique a été abondamment utilisée dans les films fantastiques, ainsi que dans les films expressionistes.
rdfs:label
  • Schüfftan process
  • Schüfftan-Verfahren
  • Schüfftanin menetelmä
  • Effet Schüfftan
owl:sameAs
skos:subject
foaf:depiction
foaf:page
is dbpprop:redirect of
is owl:sameAs of