Puyi (7 February 1906 – 17 October 1967), of the Aisin Gioro clan, was the last Emperor of China. He ruled in two periods between 1908 and 1917, firstly as the Xuantong Emperor (宣統皇帝) from 1908 to 1912, and nominally as a non-ruling puppet emperor for twelve days in 1917. He was the twelfth and final member of the Manchu Qing Dynasty to rule over China. He was married to the Empress Gobulo Wan Rong under the suggestion of the Imperial Dowager Concubine Duan-Kang.
| Property | Value |
|---|
| dbpedia-owl:abstract
|
- Aisin Gioro Pǔ Yí ], als Kaiser von China unter der Regierungsdevise Xuāntǒng, als Kaiser von Mandschukuo unter der Ära Kāngdé, war von 1908 bis 1912 (sowie im Zuge einer knapp zweiwöchigen Restaurationsperiode 1917) der letzte Kaiser von China.
- Puyi (7 February 1906 – 17 October 1967), of the Aisin Gioro clan, was the last Emperor of China. He ruled in two periods between 1908 and 1917, firstly as the Xuantong Emperor (宣統皇帝) from 1908 to 1912, and nominally as a non-ruling puppet emperor for twelve days in 1917. He was the twelfth and final member of the Manchu Qing Dynasty to rule over China. He was married to the Empress Gobulo Wan Rong under the suggestion of the Imperial Dowager Concubine Duan-Kang. Later, between 1934 and 1945, he was the Kangde Emperor (康德皇帝) of Manchukuo. In the People's Republic of China, he was a member of the Chinese People's Political Consultative Conference from 1964 until his death in 1967. His abdication was a symbol of the end of a long era in China, and he is widely known as The Last Emperor (末代皇帝).
- Puyi, fue el último emperador de la dinastía chino-manchú de los Qing. Reinó en China con el título de Emperador Xuantong, desde 1908 hasta la abolición del gobierno imperial en 1912. Fue impuesto por los japoneses como el Emperador Kangde (康德皇帝) de Manchukuo, entre 1934 y 1945. En la República Popular China, se desempeñó como jardinero y posteriormente como trabajador histórico en la Conferencia Consultiva Política del Pueblo Chino.
- Pu Yi oli kymmenes ja viimeinen mantsujen Qing-dynastian keisari ja samalla Kiinan viimeinen keisari. Hänet kruunattiin keisariksi nimellä Xuantong (宣統皇帝) kaksivuotiaana vuonna 1908. Hän toimi muodollisena hallitsijana vuoteen 1912 asti, ja vuoteen 1924 säilytti Kiinan keisarin arvon. Myöhemmin vuosina 1934-1945 hän hallitsi Japanin perustamaa nukkevaltiota Mantšukuon keisarikuntaa. Tällöin hän käytti hallitsijanimeä Kangde (康德皇帝). Kiinan vallankumouksen jälkeen Pu Yi sai ystävällismielisen kohtelun kommunistien johtajalta Mao Zedongilta. Hän osallistui Kiinan kansantasavallan neuvoa-antavan konferenssin (中国人民政治协商会议) toimintaan vuodesta 1964 kuolemaansa asti kiinalaisella nimellään Aixinjueluo Puyi. Pu Yin isoisoisä oli Daoguang-keisari 1820–1850. Häntä seurasi hänen neljäs poikansa, josta tuli Xianfeng-keisari 1850–1861. Pu Yin isoisä oli prinssi Chun (eli 1840–1891), joka oli Daoguang-keisarin poika ja Xianfeng-keisarin velipuoli. Xianfengia seurasi hänen ainoa poikansa, josta tuli Tongzhi-keisari (hallitsi 1861–1875). Tongzhi kuoli ilman poikaa, jolloin prinssi Chunin pojasta tuli Guangxu-keisari (hallitsi 1875–1908), jolta leskikeisarinna Cixi riisti vallan 1898. Guangxu myrkytettiin arsenikilla 1908 eikä hänellä ollut perijää, jolloin häntä seurasi prinssi Chun ja Lady Lingiyan pojan, toisen prinssi Chun (1883–1951) poika Pu Yi. Pu Yin sukuhaaralla oli läheiset suhteet leskikeisarinna Cixiin. Hänen kuolinvuoteellaan valitsemanaan Pu Yi nousi valtaistuimelle kahden vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä. Hänen isänsä, nuorempi prinssi Chun hallitsi valtionhoitajana 6. joulukuuta 1911 asti, jolloin leskikeisarinna Longyu otti vallan Xinhai-vallankumouksen seurauksena. Leskikeisarinna Longyu allekirjoitti vallastaluopumisen ja Hyväntahtoisen asiakirjan 12. helmikuuta 1912 keisarillisen hovin ja etelä-Kiinan tasavaltalaisten välillä. Kiinan tasavallan syntyessä Pu Yi sai pitää keisarillisen arvonimensä ja tasavalta kohteli häntä ulkomaisen monarkin tavoin. Pu Yi ja keisarillinen hovi saivat jäädä Kielletyn kaupungin pohjoisosan tiloihin ja kesäpalatsiin. Tasavalta myönsi hoville neljän miljoonan hopeadollarin vuosittaisen tuen, jota ei kuitenkaan koskaan maksettu täysin ja se lopetettiin muutaman vuoden sisään. Vuosina 1919–1924 Pu Jilla oli skotlantilainen opettaja nimeltään Reginald Johnston. Hän on kirjoittanut kirjan elämästään keisarin opettajana nimellä Ilta Hämärä Kielletyssä Kaupungissa. Johnston oli ensimmäinen eurooppalainen joka vieraili palatsin hallinnollisissa alueella koko Qing-dynastian ajan. Hän oli myös ensimmäinen ulkopuolinen joka asui Kielletyssä kaupungissa. Johnston palasi Britanniaan takaisin vuonna 1931 ja oli Lontoon yliopiston itämaisen osaston johtaja. Vuonna 1917 kenraali Zhang Xun (張勛) palautti Pu Yin valtaan kahdentoista päivän ajaksi 1. heinäkuuta – 12. heinäkuuta 1917. Kahdentoista päivän aikana tasavaltalaisten lentokone pudotti yhden pientä tuhoa aiheuttaneen pommin kiellettyyn kaupunkiin. Restauraatio aiheutti laajaa vastustusta eri puolilla Kiinaa, ja toinen sotaherra, Duan Qirui puuttui tilanteeseen. Vuonna 1922 16-vuotias Pu Yi naitettiin kahdelle naiselle. Hänen ensimmäinen valintansa oli Wen Xiu, jota hovi ei pitänyt tarpeeksi kauniina keisarinnaksi. Hänestä tuli jalkavaimo ja hän erosi miehestään 1931. Toisesta vaimosta, Wan Rongista tuli keisarinna Gobulo. Hän kuoli kiinalaisessa vankilassa 1946. Lokakuun 1924 lopussa tasavaltalainen sotaherra Feng Yuxiang saapui joukkoineen Pekingiin ja järjesti vallankaappauksen syrjäyttäen presidentti Cao Kunin. 4. marraskuuta 1924 Feng Yuxiangin hallitus uudisti hyväntahtoisen asiakirjan ja riisti Pu Yilta hänen keisarillisen tittelinsä ja teki hänestä tavallisen Kiinan tasavallan kansalaisen. Seuraavana päivänä armeija piiritti kielletyn kaupungin yksityistilat ja pakotti Pu Yin allekirjoittamaan sopimuksen. Hänet karkotettiin samana päivänä Kielletystä kaupungista. Pu Yi siirtyi isänsä huvilalle lähelle Kiellettyä kaupungia. Vuoden 1925 alussa hän pakeni Fengin sotilaiden huomaamatta ja haki turvaa Japanin lähetystöstä. Japanilaiset kuljettivat hänet hallitsemalleen alueelle Tianjiniin. 1. maaliskuuta 1932 Pu Yi asetettiin japanilaisten hallussa olevan Mantšukuon nukkevaltion johtoon arvonimenään Datong (大同). Vuonna 1934 hänet kruunattiin virallisesti keisariksi nimellä Kangde (康德). Pu Yi vastusti japanilaisia yksityisesti, mutta julkisesti alistui japanilaiskomentoon. Hän oli katkera, koska hänet esiteltiin Mantšukuon valtionpäämiehenä ja keisarina, eikä hän saanut takaisin Kiinan keisarin asemaansa. Japanilaiset pitivät Pu Yitä tarkasti silmällä japanilaistaessaan Mantšukuoa jo hallitsemansa Korean mallin mukaan. Pu Yi alkoi kiinnostua buddhalaisuudesta näinä vuosina. Japanilaiset kuitenkin määräsivät Mantšukuon valtionuskonnoksi šintolaisuuden. Pu Yin tukijat puhdistettiin hallinnosta japanilaismyönteisten ministerien tieltä. Pu Yin osaksi jäi vahvistaa japanilaisten laatimat lait. Pu Yi nai kolmannen vaimonsa,Tan Yulingin vuoden 1939 paikkeilla. Hän kuoli salaperäisesti kuusi vuotta myöhemmin. Vuonna 1943 Pu Yi nai neljännen vaimonsa, 15-vuotiaan opiskelijan Li Yuqinin. He erosivat 1958. Toisen maailmansodan lopussa vuonna 1945 Pu Yi joutui Neuvostoliiton armeijan vangiksi. Kun Mao Zedongin johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa 1949, Pu Yi kirjoitti kirjeitä Josif Stalinille, joissa hän vakuutti sisäistäneensä kommunismin ja pyysi asuinpaikkaa Neuvostoliitosta. Stalin kuitenkin luovutti Pu Yin kiinalaisille vuonna 1950. Sitä ennen Pu Yi oli ollut todistajana Tokion kansainvälisessä sotarikostuomioistuinmessa Hän vietti kymmenen vuotta uudelleenkoulutusleirillä Fushunissa, jonka jälkeen hänen ilmoitettiin uudistuneen ja ryhtyneen kommunismin kannattajaksi. Vapautuksensa jälkeen hän työskenteli Pekingin kasvitieteellisessä puutarhassa ja vuodesta 1964 Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittinen konferenssin jäsenenä. Vuonna 1962 Pu Yi meni naimisiin viidennen kerran, Li Shuxianin kanssa, joka kuoli 1997. Pu Yi kirjoitti muistelmansa 1960-luvulla. Hän kuoli syöpään 1967 kulttuurivallankumouksen aikana.
- 愛新覚羅 溥儀（あいしんかくら ふぎ、繁体字: Template:Lang、簡体字: Template:Lang、Template:ピン音、カタカナ転写: アイシンヂュエルオ プーユィー、愛新覚羅の満洲語発音はアイシンギョロ、1906年2月7日 - 1967年10月17日）は、清朝第12代にして最後の皇帝（在位：1908年12月2日 - 1912年2月12日）、後に満洲国皇帝（在位：1934年3月1日 - 1945年8月18日）。1964年より中華人民共和国中国人民政治協商会議全国委員。
- Aisin-Gioro 'Henry' Pu Yi was onder de naam Xuantong de laatste keizer van de Qing-dynastie en tevens de laatste keizer van China. Hij was de oudste zoon van de tweede prins Chun. Na de dood van zowel keizerin-moeder Cixi als keizer Guangxu kwam Pu Yi op driejarige leeftijd op de troon onder regentschap van zijn vader. Al in oktober 1911 brak de Xinhai-revolutie uit en op 12 februari 1912 deed Pu Yi afstand van de troon. Hij bleef officieel nog tot 1924 keizer maar was in feite een gevangene, opgesloten in de Verboden Stad. In 1917 werd Pu Yi zelfs opnieuw tot keizer van China uitgeroepen: generaal Zhang Xun, één van de krijgsheren, slaagde er toen namelijk in de Chinese hoofdstad Peking te veroveren en hij probeerde het keizerrijk te herstellen door Pu Yi weer op de troon te zetten. Twaalf dagen later werd het keizerrijk echter weer ten val gebracht door een andere krijgsheer, generaal Duan Qirui, en moest Pu Yi dus opnieuw afstand doen van de troon. Tijdens de Japanse bezetting stichtten de Japanners Mantsjoekwo, en om goede wil te kweken bij de bevolking werd Pu Yi er de keizer van. Maar hij had weinig macht, want hij was slechts een marionet van de Japanners. Na de Tweede Wereldoorlog vluchtte Pu Yi met zijn hofhouding naar de Sovjet-Unie. In 1950 werd hij door de Sovjetautoriteiten overgedragen aan het (inmiddels) communistische regime van Mao, en gearresteerd wegens collaboratie met de Japanse bezetters en in een heropvoedingskamp voor oorlogscriminelen geïnterneerd in Shenyang en later Harbin. In december 1959 kreeg hij amnestie van Mao Zedong, waarbij hij door premier Zhou Enlai persoonlijk werd ontvangen. Enige tijd later nam hij het beroep aan van tuinman in de Botanische tuin van Peking. In 1964 publiceerde hij zijn autobiografie; 'From emperor to citizen'. In 1967 overleed Pu Yi, min of meer als vrij man, in Peking aan kanker. Hij had geen kinderen. Pu Yi's leven werd verfilmd door de Italiaanse regisseur Bernardo Bertolucci, als L'Ultimo Imperatore (1987).
- Puyi var Kinas siste keiser, fra 1908 til 1924, med navnet Xuantong-keiseren. Bare mellom 1908 og 1912 ble han regnet som «regjerende» keiser (trass i sin alder). Etter Qing-dynastiets fall i 1911/12 ble han betraktet som «ikke-regjerende keiser», skjønt keiserdømmet var avskaffet og erstattet med republikansk styre. Mellom 1934 og 1945 var han Kangde-keiseren (康德皇帝) for det japanske lydriket Manchukuo. Det var den mandsjuiske prinsessen Yoshiko Kawashima, som var agent for japanerne, som overtalte ham til å påta seg vervet. I Folkerepublikken Kina ble han etterhvert medlem av Det kinesiske folks politiske rådgivende konferanse, fra 1964 til sin død i 1967, under navnet Aixinjueluo Puyi. Han omtales gjerne som «Den siste keiser» (末代皇帝). Han ble først begravet i Babaoshan revolusjonære gravlund, men levningene ble senere flyttet til de vestlige Qing-gravene.
- Puyi z dynastii Aisin Gioro, trad. chin. 溥儀; upr. chin. 溥仪, – ostatni cesarz Chin z mandżurskiej dynastii Qing, zmuszony w 1912 roku do abdykacji. Od 1934 roku cesarz marionetkowego państwa Mandżukuo, a od 1945 roku więzień – najpierw radziecki, a potem chiński. Po uwolnieniu w 1959 roku został zwykłym obywatelem ChRL i pracował jako ogrodnik, a potem archiwista. W l. 1920-1932 używał imienia Henry Pu Yi.
- Pu Yi ou Pu-Yi foi o 12º imperador da dinastina Qing. e último imperador (末代皇帝) da China, de 1908 a 1912, quando foi forçado a abdicar. Subiu ao trono com os títulos imperiais de Hsüan-t'ung (ou Xuantong) e K’ang-te. Foi escolhido e coroado em 2 de Dezembro de 1908, com a idade de dois anos, como sucessor do imperador Kuang-hsü (ou Guangxu), seu tio, e reinou por quatro anos. Teve como preceptor o escocês Reginald Fleming Johnston. Após o movimento revolucionário dirigido por Sun Yat-sen, foi proclamada a República em 12 de fevereiro de 1912. No entanto, foi permitido a Pu Yi continuar morando na Cidade Proibida, a sede imperial, onde manteve algumas de suas prerrogativas, inclusive o título de imperador. Em julho de 1917, com a tentativa de restauração da monarquia pelo general Chang Hsün, durante a presidência de Li Yüan-hung, Pu Yi foi novamente colocado no trono, onde permaneceu nominalmente por doze dias. Em 1924, quando as tropas do Kuomintang ocuparam Pequim, Pu Yi se refugiou na embaixada do Japão, primeiramente em Pequim e depois em Tientsin. Quando os japoneses invadiram a China setentrional, ocupando a Manchúria, em 1931, e mudando o nome da região para Manchukuo, Pu Yi ocupou o trono de 1°. de março de 1934 a 1945, tornando-se imperador-fantoche dos japoneses e o último descendente da dinastia Manchu ou Qing 1934. Após a derrota do Japão na Segunda Guerra Mundial, a Manchúria foi devolvida aos chineses. Pu Yi foi capturado pelos soviéticos, em 1945, e deportado com toda a sua família para a Sibéria. Liberado em 1949 foi entregue aos comunistas chineses, que o internaram no "campo de reeducação para criminosos de guerra" de Fushun, até o fim dos anos 1950. Liberado, instalou-se em Pequim, por autorização do Presidente Mao. A partir de 1959, passa a trabalhar como jardineiro no jardim botânico da cidade. Posteriormente atuou como bibliotecário da "Conferência Consultiva Política do Povo Chinês". A partir de 1964, tornou-se membro dessa instituição. Escreveu uma autobiografia A primeira metade de minha vida, traduzido em inglês como From Emperor to Citizen. Casado várias vezes (com duas imperatrizes e três concubinas), morreu em 1967 de um cancro renal, sem deixar descendentes. Sua vida inspirou o filme O Último Imperador, dirigido por Bernardo Bertolucci.
- - |Файл:Cavaliere di gran Croce Regno SSML BAR. svg |} }} Пу И — десятый представитель маньчжурской династии Айсиньгиоро, последний император государства Цин. В 1932—1945 годах Верховный правитель, а затем Император Маньчжоу-го, генералиссимус.
- 溥儀（Template:Bd），爱新觉罗氏，字耀之，號浩然。是清朝最後一位皇帝。其為清朝皇帝在位時年號「宣統」，通稱宣統皇帝（1908年12月2日－1912年2月12日，1917年7月1日—12日）。因其为中國最後一個王朝的末代皇帝，所以有人稱其清末帝。而其生前也有人根據其退位，稱他為遜帝或廢帝。其在满洲国時年號「康德」，又稱康德皇帝（1934年－1945年）。
- Aisin Gioro Puyi eller Pu Yi född 7 februari 1906 i Peking, död där den 17 oktober 1967, var Qingdynastins och Kinas siste kejsare. Han regerande från 2 december 1908 under sin fader Zaifengs förmyndarregering och hans regeringstitel Xuantong, vilket han också är känd under, kungjordes på det kinesiska nyåret den 22 januari 1909. Efter Xinhairevolutionen tvingades Puyi abdikera den 12 februari 1912 och avstå från sina anspråk på att vara Kinas kejsare, men behöll nominellt sin titel som Qing-dynastins kejsare och överhuvud över kejsarklanen Aisin Gioro fram till 5 november 1924, då krigsherren Feng Yuxiang fördrev honom från Förbjudna staden. Han var även regent i den japanska marionettstaten Manchukuo från och med 9 mars 1932 till och med 15 augusti 1945, från 1 mars 1934 såsom kejsar Kangde (康德皇帝). Efter Japans kapitulation hamnade han först i sovjetisk fångenskap 1945–1950 och sedan i kinesisk 1950–1960 innan han släpptes. Puyis kejsarinna var Wanrong men han hade flera fruar jämte henne. Dock erkändes endast hon som gemål av Folkrepubliken Kina (men då var hon sedan länge avliden). Efter att Puyi genomgått omskolning började han arbeta som trädgårdsmästare och gifte om sig med en sjuksköterska. 1964 blev han medlem i Kinesiska folkets politiskt rådgivande konferens, vilket han förblev fram till sin död. Puyi avled av cancer 1967 i Beijing. Han begravdes som en vanlig medborgare i Kina och saknar därför det traditionella begravningsnamnet som alla tidigare kejsare hade. Utanför Kina är Puyi i dag antagligen mest känd genom Bernardo Bertoluccis film Den siste kejsaren från 1987, som baserades på Puyis självbiografi.
- Aixinjueluo Puyi, connu sous le nom de Puyi, également orthographié Pou-yi ou P'ou-yi mais appelé également de son nom de règne Xuāntǒng, est le douzième et dernier empereur (末代皇帝) issu de la dynastie Qing, la dernière qui règna sur l'Empire chinois. Il est le fils de Zaifeng deuxième prince de Chun, deuxième fils de Yixuan premier prince de Chun, lui-même septième fils de l'empereur Daoguang. Il est né dans la trente-deuxième année du règne de l'empereur Guangxu.
|
| dbpedia-owl:activeYearsEndYear
|
- 1908-01-01 00:00:00 (xsd:date)
|
| dbpedia-owl:activeYearsStartYear
|
- 1908-01-01 00:00:00 (xsd:date)
|
| dbpedia-owl:birthDate
| |
| dbpedia-owl:birthPlace
| |
| dbpedia-owl:deathDate
| |
| dbpedia-owl:deathPlace
| |
| dbpedia-owl:parent
| |
| dbpedia-owl:predecessor
| |
| dbpedia-owl:restingPlace
| |
| dbpedia-owl:spouse
| |
| dbpedia-owl:thumbnail
| |
| dbpedia-owl:title
|
- Emperor of Manchukuo
- Xuantong Emperor
|
| dbpedia-owl:wikiPageExternalLink
| |
| dbpprop:after
| |
| dbpprop:as
| |
| dbpprop:before
| |
| dbpprop:birthDate
| |
| dbpprop:birthPlace
| |
| dbpprop:date
| |
| dbpprop:dateOfBirth
| |
| dbpprop:dateOfDeath
| |
| dbpprop:deathDate
| |
| dbpprop:deathPlace
|
- Beijing, People's Republic of China
|
| dbpprop:eraDates
|
- Xuāntǒng 宣統
- Kāngdé 康德
- Datong 大同
|
| dbpprop:father
| |
| dbpprop:house
| |
| dbpprop:imgw
| |
| dbpprop:mother
| |
| dbpprop:name
| |
| dbpprop:p
| |
| dbpprop:placeOfBirth
| |
| dbpprop:placeOfBurial
|
- Babaoshan Revolutionary Cemetery Later moved to the Eastern Qing Mausoleum near Beijing in 1996
|
| dbpprop:placeOfDeath
| |
| dbpprop:predecessor
| |
| dbpprop:realm
| |
| dbpprop:reason
| |
| dbpprop:regType
| |
| dbpprop:regent
| |
| dbpprop:reign
|
- 1 (xsd:integer)
- 2 (xsd:integer)
|
| dbpprop:s
| |
| dbpprop:spouse
|
- The Consort Wen Xiu
- The Empress Wan Rong
|
| dbpprop:styles
|
- HIM The Emperor of Manchukuo
- HIM the son of Heaven
- HIM The Emperor of Great Qing
|
| dbpprop:succession
|
- 22 (xsd:integer)
- border|22x20px 12th Qing Emperor of China
|
| dbpprop:t
| |
| dbpprop:time
| |
| dbpprop:title
| |
| dbpprop:wikiPageUsesTemplate
| |
| dbpprop:years
|
- 1 (xsd:integer)
- 2 (xsd:integer)
- 9 (xsd:integer)
- 15 (xsd:integer)
|
| dcterms:subject
| |
| rdf:type
| |
| rdfs:comment
|
- Aisin Gioro Pǔ Yí ], als Kaiser von China unter der Regierungsdevise Xuāntǒng, als Kaiser von Mandschukuo unter der Ära Kāngdé, war von 1908 bis 1912 (sowie im Zuge einer knapp zweiwöchigen Restaurationsperiode 1917) der letzte Kaiser von China.
- Puyi, fue el último emperador de la dinastía chino-manchú de los Qing. Reinó en China con el título de Emperador Xuantong, desde 1908 hasta la abolición del gobierno imperial en 1912. Fue impuesto por los japoneses como el Emperador Kangde (康德皇帝) de Manchukuo, entre 1934 y 1945. En la República Popular China, se desempeñó como jardinero y posteriormente como trabajador histórico en la Conferencia Consultiva Política del Pueblo Chino.
- 愛新覚羅 溥儀（あいしんかくら ふぎ、繁体字: Template:Lang、簡体字: Template:Lang、Template:ピン音、カタカナ転写: アイシンヂュエルオ プーユィー、愛新覚羅の満洲語発音はアイシンギョロ、1906年2月7日 - 1967年10月17日）は、清朝第12代にして最後の皇帝（在位：1908年12月2日 - 1912年2月12日）、後に満洲国皇帝（在位：1934年3月1日 - 1945年8月18日）。1964年より中華人民共和国中国人民政治協商会議全国委員。
- Puyi z dynastii Aisin Gioro, trad. chin. 溥儀; upr. chin. 溥仪, – ostatni cesarz Chin z mandżurskiej dynastii Qing, zmuszony w 1912 roku do abdykacji. Od 1934 roku cesarz marionetkowego państwa Mandżukuo, a od 1945 roku więzień – najpierw radziecki, a potem chiński. Po uwolnieniu w 1959 roku został zwykłym obywatelem ChRL i pracował jako ogrodnik, a potem archiwista. W l. 1920-1932 używał imienia Henry Pu Yi.
- - |Файл:Cavaliere di gran Croce Regno SSML BAR. svg |} }} Пу И — десятый представитель маньчжурской династии Айсиньгиоро, последний император государства Цин. В 1932—1945 годах Верховный правитель, а затем Император Маньчжоу-го, генералиссимус.
- 溥儀（Template:Bd），爱新觉罗氏，字耀之，號浩然。是清朝最後一位皇帝。其為清朝皇帝在位時年號「宣統」，通稱宣統皇帝（1908年12月2日－1912年2月12日，1917年7月1日—12日）。因其为中國最後一個王朝的末代皇帝，所以有人稱其清末帝。而其生前也有人根據其退位，稱他為遜帝或廢帝。其在满洲国時年號「康德」，又稱康德皇帝（1934年－1945年）。
- Puyi (7 February 1906 – 17 October 1967), of the Aisin Gioro clan, was the last Emperor of China. He ruled in two periods between 1908 and 1917, firstly as the Xuantong Emperor (宣統皇帝) from 1908 to 1912, and nominally as a non-ruling puppet emperor for twelve days in 1917. He was the twelfth and final member of the Manchu Qing Dynasty to rule over China. He was married to the Empress Gobulo Wan Rong under the suggestion of the Imperial Dowager Concubine Duan-Kang.
- Pu Yi oli kymmenes ja viimeinen mantsujen Qing-dynastian keisari ja samalla Kiinan viimeinen keisari. Hänet kruunattiin keisariksi nimellä Xuantong (宣統皇帝) kaksivuotiaana vuonna 1908. Hän toimi muodollisena hallitsijana vuoteen 1912 asti, ja vuoteen 1924 säilytti Kiinan keisarin arvon. Myöhemmin vuosina 1934-1945 hän hallitsi Japanin perustamaa nukkevaltiota Mantšukuon keisarikuntaa. Tällöin hän käytti hallitsijanimeä Kangde (康德皇帝).
- Aisin-Gioro 'Henry' Pu Yi was onder de naam Xuantong de laatste keizer van de Qing-dynastie en tevens de laatste keizer van China. Hij was de oudste zoon van de tweede prins Chun. Na de dood van zowel keizerin-moeder Cixi als keizer Guangxu kwam Pu Yi op driejarige leeftijd op de troon onder regentschap van zijn vader. Al in oktober 1911 brak de Xinhai-revolutie uit en op 12 februari 1912 deed Pu Yi afstand van de troon.
- Puyi var Kinas siste keiser, fra 1908 til 1924, med navnet Xuantong-keiseren. Bare mellom 1908 og 1912 ble han regnet som «regjerende» keiser (trass i sin alder). Etter Qing-dynastiets fall i 1911/12 ble han betraktet som «ikke-regjerende keiser», skjønt keiserdømmet var avskaffet og erstattet med republikansk styre. Mellom 1934 og 1945 var han Kangde-keiseren (康德皇帝) for det japanske lydriket Manchukuo.
- Pu Yi ou Pu-Yi foi o 12º imperador da dinastina Qing. e último imperador (末代皇帝) da China, de 1908 a 1912, quando foi forçado a abdicar. Subiu ao trono com os títulos imperiais de Hsüan-t'ung (ou Xuantong) e K’ang-te. Foi escolhido e coroado em 2 de Dezembro de 1908, com a idade de dois anos, como sucessor do imperador Kuang-hsü (ou Guangxu), seu tio, e reinou por quatro anos. Teve como preceptor o escocês Reginald Fleming Johnston.
- Aisin Gioro Puyi eller Pu Yi född 7 februari 1906 i Peking, död där den 17 oktober 1967, var Qingdynastins och Kinas siste kejsare. Han regerande från 2 december 1908 under sin fader Zaifengs förmyndarregering och hans regeringstitel Xuantong, vilket han också är känd under, kungjordes på det kinesiska nyåret den 22 januari 1909.
- Aixinjueluo Puyi, connu sous le nom de Puyi, également orthographié Pou-yi ou P'ou-yi mais appelé également de son nom de règne Xuāntǒng, est le douzième et dernier empereur (末代皇帝) issu de la dynastie Qing, la dernière qui règna sur l'Empire chinois. Il est le fils de Zaifeng deuxième prince de Chun, deuxième fils de Yixuan premier prince de Chun, lui-même septième fils de l'empereur Daoguang. Il est né dans la trente-deuxième année du règne de l'empereur Guangxu.
|
| rdfs:label
|
- Puyi
- Pu Yi
- Puyi
- Pu Yi
- Puyi
- Pu Yi
- 愛新覚羅溥儀
- Pu Yi
- Puyi
- Puyi
- Puyi
- Пу И
- Puyi
- 溥仪
|
| owl:sameAs
| |
| foaf:depiction
| |
| foaf:name
| |
| foaf:page
| |
| is dbpedia-owl:commander
of | |
| is dbpedia-owl:knownFor
of | |
| is dbpedia-owl:monarch
of | |
| is dbpedia-owl:predecessor
of | |
| is dbpedia-owl:spouse
of | |
| is dbpedia-owl:successor
of | |
| is dbpedia-owl:wikiPageRedirects
of | |
| is dbpprop:finalRuler
of | |
| is dbpprop:issue
of | |
| is dbpprop:king
of | |
| is dbpprop:lastMonarch
of | |
| is dbpprop:leader
of | |
| is dbpprop:monarch
of | |
| is dbpprop:predecessor
of | |
| is dbpprop:regent
of | |
| is dbpprop:spouse
of | |
| is dbpprop:successor
of | |
| is owl:sameAs
of | |
| is foaf:primaryTopic
of | |
