Puyi (7 February 1906–17 October 1967), of the Manchu Aisin-Gioro ruling family, was the last Emperor of China. He ruled in two periods between 1908 and 1924, firstly as the Xuantong Emperor (宣統皇帝) from 1908 to 1912, and nominally as a non-ruling puppet emperor for twelve days in 1917. He was the twelfth and final member of the Qing Dynasty to rule over China. He was married to the Empress Gobulo Wan Rong under the suggestion of the Imperial Dowager Concubine Duan-Kang.

PropertyValue
dbpedia-owl:Person/individualisedPnd
  • 118742868
dbpedia-owl:thumbnail
dbpprop:_1
  • 1. Puyi
dbpprop:_2
dbpprop:_3
  • 3. Mother: Youlan
dbpprop:_4
dbpprop:_5
  • 5. '''Grandmother:''' Lady Lingiya
dbpprop:_6
  • 6. '''Grandfather:''' Ronglu
dbpprop:_8
  • 8. '''Great-grandfather:''' Daoguang Emperor
dbpprop:_9
  • 9. Great-grandmother: Lin
dbpprop:abstract
  • Puyi (7 February 1906–17 October 1967), of the Manchu Aisin-Gioro ruling family, was the last Emperor of China. He ruled in two periods between 1908 and 1924, firstly as the Xuantong Emperor (宣統皇帝) from 1908 to 1912, and nominally as a non-ruling puppet emperor for twelve days in 1917. He was the twelfth and final member of the Qing Dynasty to rule over China. He was married to the Empress Gobulo Wan Rong under the suggestion of the Imperial Dowager Concubine Duan-Kang. Later, between 1934 and 1945, he was the Kangde Emperor (康德皇帝) of Manchukuo. In the People's Republic of China, he was a member of the Chinese People's Political Consultative Conference from 1964 until his death in 1967. His abdication was a symbol of the end of a long era in China, and he is widely known as The Last Emperor (末代皇帝). However Yuan Shikai, the first President of the Republic of China later claimed the title of Emperor of China.
  • Aisin Gioro Pǔ Yí [pʰu iː], als Kaiser von China unter der Regierungsdevise Xuāntǒng (宣統 / 宣统), als Kaiser von Mandschukuo unter der Ära Kāngdé (康德), war er von 1908 bis 1912 (sowie im Zuge einer knapp zweiwöchigen Restaurationsperiode 1917) der letzte Kaiser von China.
  • Pu Yi pertanyent a la nissaga manxú dels Aisin-Gioro fou l'emperador de la Xina des de 1908 fins 1924 (regnant com a Emperador Xuantong entre 1908 i 1911, i com a emperador no governant des de 1911 fins 1924), fou el dotzè emperador de la Dinastia Qing que governà la Xina. Com que el 1912, es proclamà la República de la Xina, Pu Yi fou el darrer emperador de la Xina. Posteriorment, entre 1934 i 1945, Pu Yi fou l'Emperador Kangde (康德皇帝) de Manxukuo. A la República Popular de la Xina, va ser membre de la Conferència consultiva del poble xinès des de 1964 fins a la seva mort; aleshores, usava el nom xinès d'Aixinjueluo Pu Yi.
  • Pchu I, člen vládnoucího mandžuského rodu Aisin Gioro, byl posledním čínským císařem mandžuské dynastie Čching a dosud posledním čínským císařem vůbec. V letech 1932–1945 byl formální hlavou japonského loutkového státu Mančukuo. O jeho životě byl roku 1987 natočen Bernardem Bertoluccim životopisný film. Snímek s titulem Poslední císař zaznamenal velký úspěch a získal celkem 9 oscarů.
  • Puyi, fue el último emperador de la dinastía chino-manchú de los Qing. Reinó en China con el título de Emperador Xuantong, desde 1908 hasta la abolición de la monarquía china en 1912. Fue impuesto por los japoneses como el Emperador Kangde (康德皇帝) de Manchukuo, entre 1934 y 1945. En la República Popular China, se desempeñó como jardinero y posteriormente como trabajador histórico en la Conferencia Consultiva Política del Pueblo Chino.
  • Pu Yi oli kymmenes ja viimeinen mantsujen Qing-dynastian ja Kiinan keisari. Hänet kruunattiin keisariksi nimellä Xuantong (宣統皇帝) kaksivuotiaana vuonna 1908. Hän toimi muodollisena hallitsijana vuoteen 1912 asti, ja vuoteen 1924 säilytti Kiinan keisarin arvon. Japaninin nukkevaltion Mantšukuon keisarikuntaa hän hallitsi nimellä Kangde (康德皇帝) 1934–1945 välisenä aikana. Kiinan vallankumouksen jälkeen Pu Yi sai ystävällismielisen kohtelun kommunistien johtajalta Mao Zedongilta. Hän osallistui Kiinan kansantasavallan neuvoa-antavan konferenssin (中国人民政治协商会议) toimintaan vuodesta 1964 kuolemaansa asti kiinalaisella nimellään Aixinjueluo Puyi. Pu Yin isoisoisä oli Daoguang-keisari 1820–1850. Häntä seurasi hänen neljäs poikansa, josta tuli Xianfeng-keisari 1850–1861. Pu Yin isoisä oli prinssi Chun (eli 1840–1891), joka oli Daoguang-keisarin poika ja Xianfeng-keisarin velipuoli. Xianfengia seurasi hänen ainoa poikansa, josta tuli Tongzhi-keisari (hallitsi 1861–1875). Tongzhi kuoli ilman poikaa, jolloin prinssi Chunin pojasta tuli Guangxu-keisari (hallitsi 1875–1908), jolta leskikeisarinna Cixi riisti vallan 1898. Guangxu myrkytettiin arseniikilla 1908 eikä hänellä ollut perijää, jolloin häntä seurasi prinssi Chun ja Lady Lingiyan pojan, toisen prinssi Chun (1883–1951) poika Pu Yi. Pu Yin sukuhaaralla oli läheiset suhteet leskikeisarinna Cixiin. Hänen kuolinvuoteellaan valitsemanaan Pu Yi nousi valtaistuimelle kahden vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä. Hänen isänsä, nuorempi prinssi Chun hallitsi valtionhoitajana 6. joulukuuta 1911 asti, jolloin leskikeisarinna Longyu otti vallan Xinhai-vallankumouksen seurauksena. Leskikeisarinna Longyu allekirjoitti vallastaluopumisen ja Hyväntahtoisen asiakirjan 12. helmikuuta 1912 keisarillisen hovin ja etelä-Kiinan tasavaltalaisten välillä. Kiinan tasavallan syntyessä Pu Yi sai pitää keisarillisen arvonimensä ja tasavalta kohteli häntä ulkomaisen monarkin tavoin. Pu Yi ja keisarillinen hovi saivat jäädä Kielletyn kaupungin pohjoisosan tiloihin ja kesäpalatsiin. Tasavalta myönsi hoville neljän miljoonan hopeadollarin vuosittaisen tuen, jota ei kuitenkaan koskaan maksettu täysin ja se lopetettiin muutaman vuoden sisään. Vuosina 1919–1924 Pu Jilla oli skotlantilainen opettaja nimeltään Reginald Johnston. Hän on kirjoittanut kirjan elämästään keisarin opettajana nimellä Ilta Hämärä Kielletyssä Kaupungissa. Johnston oli ensimmäinen eurooppalainen joka vieraili palatsin hallinnollisissa alueella koko Qing-dynastian ajan. Hän oli myös ensimmäinen ulkopuolinen joka asui Kielletyssä kaupungissa. Johnston palasi Britanniaan takaisin vuonna 1931 ja oli Lontoon yliopiston itämaisen osaston johtaja. Vuonna 1917 kenraali Zhang Xun (張勛) palautti Pu Yin valtaan kahdentoista päivän ajaksi 1. heinäkuuta – 12. heinäkuuta 1917. Kahdentoista päivän aikana tasavaltalaisten lentokone pudotti yhden pientä tuhoa aiheuttaneen pommin kiellettyyn kaupunkiin. Restauraatio aiheutti laajaa vastustusta eri puolilla Kiinaa, ja toinen sotaherra, Duan Qirui puuttui tilanteeseen. Vuonna 1922 16-vuotias Pu Yi naitettiin kahdelle naiselle. Hänen ensimmäinen valintansa oli Wen Xiu, jota hovi ei pitänyt tarpeeksi kauniina keisarinnaksi. Hänestä tuli jalkavaimo ja hän erosi miehestään 1931. Toisesta vaimosta, Wan Rongista tuli keisarinna Gobulo. Hän kuoli kiinalaisessa vankilassa 1946. Lokakuun 1924 lopussa tasavaltalainen sotaherra Feng Yuxiang saapui joukkoineen Pekingiin ja järjesti vallankaappauksen syrjäyttäen presidentti Cao Kunin. 4. marraskuuta 1924 Feng Yuxiangin hallitus uudisti hyväntahtoisen asiakirjan ja riisti Pu Yilta hänen keisarillisen tittelinsä ja teki hänestä tavallisen Kiinan tasavallan kansalaisen. Seuraavana päivänä armeija piiritti kielletyn kaupungin yksityistilat ja pakotti Pu Yin allekirjoittamaan sopimuksen. Hänet karkotettiin samana päivänä Kielletystä kaupungista. Pu Yi siirtyi isänsä huvilalle lähelle Kiellettyä kaupungia. Vuoden 1925 alussa hän pakeni Fengin sotilaiden huomaamatta ja haki turvaa Japanin lähetystöstä. Japanilaiset kuljettivat hänet hallitsemalleen alueelle Tianjiniin. 1. maaliskuuta 1932 Pu Yi asetettiin japanilaisten hallussa olevan Mantšukuon nukkevaltion johtoon arvonimenään Datong (大同). Vuonna 1934 hänet kruunattiin virallisesti keisariksi nimellä Kangde (康德). Pu Yi vastusti japanilaisia yksityisesti, mutta julkisesti alistui japanilaiskomentoon. Hän oli katkera, koska hänet esiteltiin Mantšukuon valtionpäämiehenä ja keisarina, eikä hän saanut takaisin Kiinan keisarin asemaansa. Japanilaiset pitivät Pu Yitä tarkasti silmällä japanilaistaessaan Mantšukuoa jo hallitsemansa Korean mallin mukaan. Pu Yi alkoi kiinnostua buddhalaisuudesta näinä vuosina. Japanilaiset kuitenkin määräsivät Mantšukuon valtionuskonnoksi šintolaisuuden. Pu Yin tukijat puhdistettiin hallinnosta japanilaismyönteisten ministerien tieltä. Pu Yin osaksi jäi vahvistaa japanilaisten laatimat lait. Pu Yi nai kolmannen vaimonsa, Tan Yulingin vuoden 1939 paikkeilla. Hän kuoli mysteerisesti kuusi vuotta myöhemmin. Vuonna 1943 Pu Yi nai neljännen vaimonsa, 15-vuotiaan opiskelijan Li Yuqinin. He erosivat 1958. Toisen maailmansodan lopussa vuonna 1945 Pu Yi joutui Neuvostoliiton armeijan vangiksi. Kun Mao Zedongin johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa 1949, Pu Yi kirjoitti kirjeitä Josif Stalinille, joissa hän vakuutti sisäistäneensä kommunismin ja pyysi asuinpaikkaa Neuvostoliitosta. Stalin kuitenkin luovutti Pu Yin kiinalaisille vuonna 1950. Hän vietti kymmenen vuotta uudelleenkoulutusleirillä Fushunissa, jonka jälkeen hänen ilmoitettiin uudistuneen ja ryhtyneen kommunismin kannattajaksi. Vapautuksensa jälkeen hän työskenteli Pekingin kasvitieteellisessä puutarhassa ja vuodesta 1964 Kiinan kansan poliittisen neuvoa-antavan konferenssin jäsenenä. Vuonna 1962 Pu Yi meni naimisiin viidennen kerran, Li Shuxianin kanssa, joka kuoli 1997. Hän kirjoitti muistelmansa 1960-luvulla ja kuoli syöpään 1967 kulttuurivallankumouksen aikana.
  • Aixinjueluo Puyi, connu sous le nom de Puyi (溥儀, pǔyí), également orthographié Pou-yi ou P'ou-yi mais appelé également de son nom de règne Xuāntǒng, est le douzième et dernier empereur (末代皇帝) de la dynastie Qing, qui régnait alors sur la Chine, et par conséquent le dernier Empereur de Chine. Il est le fils de Zaifeng deuxième prince de Chun, deuxième fils de Yixuan premier prince de Chun, lui-même septième fils de l'empereur Daoguang. Il est né dans la trente-deuxième année du règne de l'empereur Guangxu.
  • 愛新覚羅 溥儀（あいしんかくら ふぎ）簡体字：爱新觉罗溥仪、漢語拼音 Àixīnjuéluó Pǔyí＝アイシンジュエルオ プーイー。（愛新覚羅の満洲語発音はアイシンギョロ）1906年2月7日～1967年10月17日）は、清朝の第12代皇帝宣統帝（せんとうてい。在位：1908年～1912年）。 「最後の皇帝」として広く知られる。清朝崩壊後に日本政府および軍の支援を受け、満洲国の執政、満洲国が帝政に移行すると皇帝として即位、康徳帝（1934年 - 1945年）を名乗る。字（あざな）を「浩然」あるいは「耀之」という。 廟号は恭宗（2004年に与えられたが、公式ではない）。また、辛亥革命後の呼称としては、廃帝と国民党政府から呼ばれる一方、旧清朝の立場からは遜帝（「遜」は「ゆずる」の意）とも呼ばれた。末皇帝（末帝）と呼ばれる場合もある。
  • Aisin-Gioro 'Henry' Pu Yi was onder de naam Xuantong de laatste keizer van de Qing-dynastie en tevens de laatste keizer van China. Hij was de oudste zoon van de tweede prins Chun. Na de dood van zowel keizerin-moeder Cixi als de Guangxu-keizer kwam Pu Yi op driejarige leeftijd op de troon onder regentschap van zijn vader. Al in oktober 1911 brak de Xinhai-revolutie uit en stortte het keizerrijk ineen. Pu Yi kreeg dit niet meteen te horen, hij bleef nog tot 1924 keizer, in feite opgesloten in de Verboden Stad. In 1917 werd Pu Yi ook nog opnieuw tot keizer van China uitgeroepen. Generaal Zhang Xun, één van de krijgsheren, slaagde er toen namelijk in de Chinese hoofdstad Peking te veroveren en hij probeerde het keizerrijk te herstellen door Pu Yi weer op de troon te zetten. Twaalf dagen later werd het keizerrijk echter weer ten val gebracht door een andere krijgsheer, generaal Duan Qirui, en moest Pu Yi dus opnieuw afstand doen van de troon. Tijdens de Japanse bezetting stichtten de Japanners Mantsjoekwo, en om goodwill te kweken bij de bevolking werd Pu Yi er de keizer van. Maar hij had weinig macht, want hij was slechts een marionet van de Japanners. Na de Tweede Wereldoorlog werd Pu Yi door de communisten gearresteerd wegens collaboratie met de Japanse bezetters en in een heropvoedingskamp voor oorlogscriminelen in Shenyang en later Harbin geïnterneerd. In december 1959 kreeg hij amnestie van Mao Zedong, waarbij hij door premier Zhou Enlai persoonlijk werd ontvangen. Enige tijd later nam hij het beroep van tuinman in de Botanische tuin van Peking aan. In 1964 publiceerde hij zijn autobiografie; 'From emperor to citizen'. Pu Yi overleed in 1967 als min of meer vrij man in Peking aan kanker. Pu Yi's leven werd verfilmd door de Italiaanse regisseur Bernardo Bertolucci, als L'Ultimo Imperatore (1987).
  • Pǔyí 溥儀 var Kinas siste keiser, fra 1908 til 1924, med navnet Xuantong-keiseren. Bare mellom 1908 og 1912 ble han regnet som «regjerende» keiser (trass i sin alder). Etter Qing-dynastiets fall i 1911/12 ble han betraktet som «ikke-regjerende keiser», skjønt keiserdømmet var avskaffet og erstattet med republikansk styre. Mellom 1934 og 1945 var han Kangde-keiseren (康德皇帝) for det japanske lydriket Manchukuo. I Folkerepublikken Kina ble han etterhvert medlem av Det kinesiske folks politiske rådgivende konferanse, fra 1964 til sin død i 1967, under navnet Aixinjueluo Puyi. Han omtales gjerne som «Den siste keiser» (末代皇帝).
  • Pu Yi ou Pu-Yi, em chinês, 溥儀 [pǔyí], também chamado Aising-Gioro, Aixinjueluo Puyi ou Henry Aisin Gioro Pu Yi foi o 12º imperador da dinastina Qing. e último imperador (末代皇帝) da China, de 1908 a 1912, quando foi forçado a abdicar. Subiu ao trono com os títulos imperiais de Hsüan-t'ung (ou Xuantong) e K’ang-te. Foi escolhido e coroado em 2 de Dezembro de 1908, com a idade de dois anos, como sucessor da imperatriz Kuang-hsü (ou Guangxu), sua tia, e reinou por quatro anos. Teve como preceptor, o escocês Reginald Fleming Johnston. Após o movimento revolucionário dirigido por Sun Yat-sen, foi proclamada a República em 12 de fevereiro de 1912. No entanto, foi permitido a Pu Yi continuar morando na Cidade Proibida, a sede imperial, onde manteve algumas de suas prerrogativas, inclusive o título de imperador. Em julho de 1917, com a tentativa de restauração da monarquia pelo general Chang Hsün, durante a presidência de Li Yüan-hung, Pu Yi foi novamente colocado no trono, onde permaneceu nominalmente por doze dias. Em 1924, quando as tropas do Kuomintang ocuparam Pequim, Pu Yi se refugiou na embaixada do Japão, primeiramente em Pequim e depois em Tientsin. Quando os japoneses invadiram a China setentrional, ocupando a Manchúria, em 1931, e mudando o nome da região para Manchukuo, Pu Yi ocupou o trono de 1°. de março de 1934 a 1945, tornando-se imperador-fantoche dos japoneses e o último descendente da dinastia Manchu ou Qing 1934. Após a derrota do Japão na Segunda Guerra Mundial, a Manchúria foi devolvida aos chineses. Pu Yi foi capturado pelos soviéticos, em 1945, e deportado com toda a sua família para a Sibéria. Liberado em 1949 foi entregue aos comunistas chineses, que o internaram no "campo de reeducação para criminosos de guerra" de Fushun, até o fim dos anos 1950. Liberado, instalou-se em Pequim, por autorização do Presidente Mao. A partir de 1959, passa a trabalhar como jardineiro no jardim botânico da cidade. Posteriormente atuou como bibliotecário da "Conferência Consultiva Política do Povo Chinês". A partir de 1964, tornou-se membro dessa instituição. Escreveu uma autobiografia A primeira metade de minha vida, traduzido em inglês como From Emperor to Citizen. Casado várias vezes (com duas imperatrizes e três concubinas), morreu em 1967 de um câncer renal, sem deixar descendentes. Sua vida inspirou o filme O Último Imperador, dirigido por Bernardo Bertolucci.
  • Pu Yi a fost al doisprezecelea şi ultimul împărat al Chinei. A fost încoronat la vârsta de doar trei ani în anul 1909 şi a fost obligat să abdice la 12 februarie 1912. A fost cunoscut ca împărat sub numele de Împăratul Xuantong (宣統皇帝) între 1908 şi 1911, şi ca împărat, dar fără să conducă efectiv între 1911 şi 1924), iar între anii 1932 şi 1945 a domnit în provincia Manciuria cunoscuta ca Manchukuo
  • Пу И, десятый представитель маньчжурской династии Цин, последний император Китая. В 1932—1945 правитель Маньчжоу-го.
  • Aisin Gioro Puyi eller Pu Yi född 7 februari 1906 i Peking, död där den 17 oktober 1967, var Qingdynastins och Kinas siste kejsare. Han regerande från 2 december 1908 under sin fader Zaifengs förmyndarregering och hans regeringstitel Xuantong, vilket han också är känd under, kungjordes på det kinesiska nyåret den 22 januari 1909. Efter Xinhairevolutionen tvingades Puyi abdikera den 12 februari 1912 och avstå från sina anspråk på att vara Kinas kejsare, men behöll nominellt sin titel som Qing-dynastins kejsare och överhuvud över kejsarklanen Aisin Gioro fram till 5 november 1924, då krigsherren Feng Yuxiang fördrev honom från Förbjudna staden. Han var även regent i den japanska marionettstaten Manchukuo från och med 9 mars 1932 till och med 15 augusti 1945, från 1 mars 1934 såsom kejsar Kangde (康德皇帝). Efter Japans kapitulation hamnade han först i sovjetisk fångenskap 1945–1950 och sedan i kinesisk 1950–1960 innan han släpptes. Puyis kejsarinna var Wanrong men han hade flera fruar jämte henne. Dock erkändes endast hon som gemål av Folkrepubliken Kina (men då var hon redan sedan länge avliden). Efter att Puyi genomgått omskolning började han arbeta som trädgårdsmästare och gifte om sig med en sjuksköterska. 1964 blev han medlem i Kinesiska folkets politiskt rådgivande konferens, vilket han förblev fram till sin död. Puyi avled av cancer 1967 i Beijing. Han begravdes som en vanlig medborgare i Kina och saknar därför det traditionella begravningsnamnet som alla tidigare kejsare hade. Utanför Kina är Puyi i dag antagligen mest känd genom Bernardo Bertoluccis film Den siste kejsaren från 1987, som baserades på Puyis självbiografi.
  • Puyi,, yıl adı Xuantong, Qing hanedanı (Mançu) hanedanının son imparatoru ve Mançukuo'nun ilk ve son imparatoru.
  • 愛新覺羅·溥儀（1906年2月7日－1967年10月17日），字「耀之」，號「浩然」。是清朝最後一位皇帝。其為清朝皇帝在位時年號「宣統」，通稱宣統皇帝（1909年－1912年，1917年7月1日—12日）。因其为中國最後一個王朝的末代皇帝，所以有人稱其清末帝。而其生前也有人根據其退位，稱他為遜帝或廢帝。其在任滿洲國皇帝在位時年號「康德」，又稱康德皇帝（1934年—1945年）。
dbpprop:birthPlace
dbpprop:border
  • 1 (xsd:integer)
dbpprop:boxstyle
  • background-color: 9fe;
  • background-color: bfc;
  • background-color: fcc;
  • background-color: fb9;
  • background-color: ffc;
  • padding-top: 0; padding-bottom: 0;
dbpprop:dateOfBirth
dbpprop:dateOfDeath
dbpprop:deathPlace
dbpprop:eraDates
  • Xuāntǒng 宣統 (1908-1912)
    Datong 大同 (1 March 1932 – 28 February 1934)
    Kāngdé 康德 (1 March 1934 – 17 August 1945)
dbpprop:f
dbpprop:father
dbpprop:ff
dbpprop:ffh
dbpprop:fm
dbpprop:fmh
dbpprop:hasPhotoCollection
dbpprop:house
dbpprop:imgw
  • 220 (xsd:integer)
dbpprop:m
dbpprop:mf
dbpprop:mfh
dbpprop:mm
  • ?
dbpprop:mother
dbpprop:name
  • Xuantong Emperor 宣統帝
dbpprop:placeOfBurial
  • Babaoshan Revolutionary Cemetery ''Later moved to the Easter Qing Mausoleum near Beijing in 1996''
dbpprop:predecessor
dbpprop:realm
  • China
dbpprop:reason
dbpprop:reference
dbpprop:regent
dbpprop:reign
dbpprop:reignType
  • Pretendence
dbpprop:rows
  • 2 (xsd:integer)
dbpprop:sHouProperty
dbpprop:spouse
dbpprop:style
  • font-size: 90%; line-height: 110%; background-color: transparent; left-margin:0;
dbpprop:styles
  • HIM The Emperor of Manchukuo HIM The Emperor of Great Qing HIM the son of Heaven
dbpprop:succession
  • Emperor of China
  • Emperor of Manchukuo
dbpprop:successor
dbpprop:title
dbpprop:wikiPageUsesTemplate
dbpprop:years
  • 1 March 1934 – 15 August 1945
  • 12 February 1912 – 17 October 1967
  • 15 August 1945 – 17 October 1967
  • 2 December 1908 – 12 February 1912
  • 9 March 1932 – 15 August 1945
  • 9 March 1932 – 28 February 1934
rdf:type
rdfs:comment
  • Puyi (7 February 1906–17 October 1967), of the Manchu Aisin-Gioro ruling family, was the last Emperor of China. He ruled in two periods between 1908 and 1924, firstly as the Xuantong Emperor (宣統皇帝) from 1908 to 1912, and nominally as a non-ruling puppet emperor for twelve days in 1917. He was the twelfth and final member of the Qing Dynasty to rule over China. He was married to the Empress Gobulo Wan Rong under the suggestion of the Imperial Dowager Concubine Duan-Kang.
  • Aisin Gioro Pǔ Yí [pʰu iː], als Kaiser von China unter der Regierungsdevise Xuāntǒng (宣統 / 宣统), als Kaiser von Mandschukuo unter der Ära Kāngdé (康德), war er von 1908 bis 1912 (sowie im Zuge einer knapp zweiwöchigen Restaurationsperiode 1917) der letzte Kaiser von China.
  • Pu Yi pertanyent a la nissaga manxú dels Aisin-Gioro fou l'emperador de la Xina des de 1908 fins 1924 (regnant com a Emperador Xuantong entre 1908 i 1911, i com a emperador no governant des de 1911 fins 1924), fou el dotzè emperador de la Dinastia Qing que governà la Xina. Com que el 1912, es proclamà la República de la Xina, Pu Yi fou el darrer emperador de la Xina. Posteriorment, entre 1934 i 1945, Pu Yi fou l'Emperador Kangde (康德皇帝) de Manxukuo.
  • Pchu I, člen vládnoucího mandžuského rodu Aisin Gioro, byl posledním čínským císařem mandžuské dynastie Čching a dosud posledním čínským císařem vůbec. V letech 1932–1945 byl formální hlavou japonského loutkového státu Mančukuo. O jeho životě byl roku 1987 natočen Bernardem Bertoluccim životopisný film. Snímek s titulem Poslední císař zaznamenal velký úspěch a získal celkem 9 oscarů.
  • Puyi, fue el último emperador de la dinastía chino-manchú de los Qing. Reinó en China con el título de Emperador Xuantong, desde 1908 hasta la abolición de la monarquía china en 1912. Fue impuesto por los japoneses como el Emperador Kangde (康德皇帝) de Manchukuo, entre 1934 y 1945. En la República Popular China, se desempeñó como jardinero y posteriormente como trabajador histórico en la Conferencia Consultiva Política del Pueblo Chino.
  • Pu Yi oli kymmenes ja viimeinen mantsujen Qing-dynastian ja Kiinan keisari. Hänet kruunattiin keisariksi nimellä Xuantong (宣統皇帝) kaksivuotiaana vuonna 1908. Hän toimi muodollisena hallitsijana vuoteen 1912 asti, ja vuoteen 1924 säilytti Kiinan keisarin arvon. Japaninin nukkevaltion Mantšukuon keisarikuntaa hän hallitsi nimellä Kangde (康德皇帝) 1934–1945 välisenä aikana.
  • Aixinjueluo Puyi, connu sous le nom de Puyi (溥儀, pǔyí), également orthographié Pou-yi ou P'ou-yi mais appelé également de son nom de règne Xuāntǒng, est le douzième et dernier empereur (末代皇帝) de la dynastie Qing, qui régnait alors sur la Chine, et par conséquent le dernier Empereur de Chine. Il est le fils de Zaifeng deuxième prince de Chun, deuxième fils de Yixuan premier prince de Chun, lui-même septième fils de l'empereur Daoguang.
  • Aisin-Gioro 'Henry' Pu Yi was onder de naam Xuantong de laatste keizer van de Qing-dynastie en tevens de laatste keizer van China. Hij was de oudste zoon van de tweede prins Chun. Na de dood van zowel keizerin-moeder Cixi als de Guangxu-keizer kwam Pu Yi op driejarige leeftijd op de troon onder regentschap van zijn vader. Al in oktober 1911 brak de Xinhai-revolutie uit en stortte het keizerrijk ineen.
  • Pǔyí 溥儀 var Kinas siste keiser, fra 1908 til 1924, med navnet Xuantong-keiseren. Bare mellom 1908 og 1912 ble han regnet som «regjerende» keiser (trass i sin alder). Etter Qing-dynastiets fall i 1911/12 ble han betraktet som «ikke-regjerende keiser», skjønt keiserdømmet var avskaffet og erstattet med republikansk styre. Mellom 1934 og 1945 var han Kangde-keiseren (康德皇帝) for det japanske lydriket Manchukuo.
  • Pu Yi ou Pu-Yi, em chinês, 溥儀 [pǔyí], também chamado Aising-Gioro, Aixinjueluo Puyi ou Henry Aisin Gioro Pu Yi foi o 12º imperador da dinastina Qing. e último imperador (末代皇帝) da China, de 1908 a 1912, quando foi forçado a abdicar. Subiu ao trono com os títulos imperiais de Hsüan-t'ung (ou Xuantong) e K’ang-te. Foi escolhido e coroado em 2 de Dezembro de 1908, com a idade de dois anos, como sucessor da imperatriz Kuang-hsü (ou Guangxu), sua tia, e reinou por quatro anos.
  • Pu Yi a fost al doisprezecelea şi ultimul împărat al Chinei. A fost încoronat la vârsta de doar trei ani în anul 1909 şi a fost obligat să abdice la 12 februarie 1912. A fost cunoscut ca împărat sub numele de Împăratul Xuantong (宣統皇帝) între 1908 şi 1911, şi ca împărat, dar fără să conducă efectiv între 1911 şi 1924), iar între anii 1932 şi 1945 a domnit în provincia Manciuria cunoscuta ca Manchukuo
  • Пу И, десятый представитель маньчжурской династии Цин, последний император Китая. В 1932—1945 правитель Маньчжоу-го.
  • Aisin Gioro Puyi eller Pu Yi född 7 februari 1906 i Peking, död där den 17 oktober 1967, var Qingdynastins och Kinas siste kejsare. Han regerande från 2 december 1908 under sin fader Zaifengs förmyndarregering och hans regeringstitel Xuantong, vilket han också är känd under, kungjordes på det kinesiska nyåret den 22 januari 1909.
  • Puyi,, yıl adı Xuantong, Qing hanedanı (Mançu) hanedanının son imparatoru ve Mançukuo'nun ilk ve son imparatoru.
  • 愛新覺羅·溥儀（1906年2月7日－1967年10月17日），字「耀之」，號「浩然」。是清朝最後一位皇帝。其為清朝皇帝在位時年號「宣統」，通稱宣統皇帝（1909年－1912年，1917年7月1日—12日）。因其为中國最後一個王朝的末代皇帝，所以有人稱其清末帝。而其生前也有人根據其退位，稱他為遜帝或廢帝。其在任滿洲國皇帝在位時年號「康德」，又稱康德皇帝（1934年—1945年）。
rdfs:label
  • Puyi
  • Pu Yi
  • Pu Yi
  • Pchu I
  • Puyi
  • Pu Yi
  • Puyi
  • Pu Yi
  • 愛新覚羅溥儀
  • Pu Yi
  • Puyi
  • Puyi
  • Pu Yi
  • Пу И
  • Puyi
  • Puyi
  • 溥仪
owl:sameAs
skos:subject
foaf:depiction
foaf:page
is dbpprop:finalRuler of
is dbpprop:issue of
is dbpprop:king of
is dbpprop:monarch of
is dbpprop:nihongoProperty of
is dbpprop:predecessor of
is dbpprop:redirect of
is dbpprop:regent of
is dbpprop:spouse of
is dbpprop:successor of
is owl:sameAs of