| dbpedia-owl:abstract
|
- Die Sprachphilosophie ist die Disziplin der Philosophie, die sich mit Sprache beschäftigt, vor allem mit dem Verhältnis von Sprache und Wirklichkeit und dem Verhältnis von Sprache und Bewusstsein. Schon in Platons Sophistes wird verhandelt, inwiefern die Sprache über bloßes Reden hinausreicht und Sinn konstituiert. Solche Untersuchungen werden seit etwa Mitte des 19. Jahrhunderts als ‚Sprachphilosophie’ bezeichnet (wobei der Begriff schon vorher im Umlauf war, 1748 bei Maupertuis). Wilhelm von Humboldt hatte zu jener Zeit begründet, dass begriffsbildende Sprachunterschiede zwischen den Völkern nicht auf eine gemeinsame Vernunft zurückführbar sind, sondern stattdessen durch das Studium der Sprachen erklärbar seien. Im Bereich der romanischen Sprachen bildete sich unter dem Einfluss von Ferdinand de Saussure eine strukturale Sprachwissenschaft. Entsprechende Sprachstudien gibt es universitär insbesondere in der Linguistik, Kulturwissenschaft und Philosophie. Der Sprachphilosophie kommt zudem eine zentrale Stellung in der Analytischen Philosophie des 20. Jahrhunderts zu, deren verschiedene Strömungen etwa in der Tradition des späten Wittgensteins oder Quines philosophische Probleme zum Beispiel in der Erkenntnistheorie oder der Philosophie des Geistes primär unter Bezug auf sprachphilosophische Methoden diskutierten. In diesem Sinne beschrieb etwa Richard Rorty den Linguistic turn als "die Ansicht, dass philosophische Probleme gelöst oder aufgelöst werden können, indem man entweder die Sprache reformiert oder besser die Sprache versteht, welche wir gegenwärtig verwenden."
- La filosofía del lenguaje es una rama de la filosofía que estudia el lenguaje. Es filosofía en cuanto que estudia fenómenos tales como el significado, la verdad, el uso del lenguaje (también llamado "]"), el aprendizaje y la creación del lenguaje, el entendimiento del lenguaje, el pensamiento, la experiencia, la comunicación, la interpretación y la traducción, desde un punto de vista lingüístico. Los lingüistas se han centrado, casi siempre, en el análisis del sistema lingüístico, con sus formas, niveles y funciones, mientras que la preocupación de los ‘filósofos del lenguaje’ fue más profunda o abstracta, interesándose por cuestiones tales como las relaciones entre el lenguaje y el mundo, esto es, entre lo lingüístico y lo extralingüístico, o entre el lenguaje y el pensamiento. De los temas preferidos por la filosofía del lenguaje merecen ser destacados el estudio del origen del lenguaje, la simbolización del lenguaje (lenguaje artificial) y, sobre todo, la actividad lingüística en su globalidad, y la semántica en particular, la cual en la ‘filosofía del lenguaje’ aborda las designaciones y la llamada semántica veritativa.
- Kielifilosofia on tiede, joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: kielen alkuperä: kumpi oli ensin, ajattelu vai kieli. Syntyikö kieli ajatellessa vai ajatus puhuessa? (Biologiassa tutkitaan kuinka elimistö on kehittynyt puhetta varten. ) kielellisen merkin ja ulkomaailman suhde: Miksi eräs nelijalkainen eläin merkitsee 'hevonen’ (ja kirjoitamme kirjaimin h,e,v,o,n,e,n) eikä 'lehmä’? merkityksen ja tarkoitteen (referentti) suhde: Mikä on se hevonen, kun sanomme "hevonen"? kielen suhde tietoon: Miten tiedämme että tiedämme? Miten tiedämme, että maa on pallo? selvittää kielen merkitystä ihmiselle. Kielifilosofian nk. semioottinen kolmio muodostuu merkistä, merkkiä vastaavasta oliosta (referentistä) ja merkin merkityksestä. Semiotiikan eli yleisen merkkitieteen peruskäsitteitä ovat syntaksi, semantiikka ja pragmatiikka. Semiotiikka laajenee kulttuurintutkimukseksi, paljon pelkän kielen ulkopuolelle. Syntaksilla tarkoitetaan merkkien suhdetta toisiinsa. Semantiikka tutkii merkkien suhdetta niitä vastaavaan asiaan tai olioon. Pragmatiikka tutkii merkkien suhdetta niiden käyttöön ja käyttäjiin. Semantiikan ja pragmatiikan välistä eroa voidaan pitää keinotekoisena: nk. peliteoreettisessa semantiikassa edellistä voidaan jopa pitää jälkimmäisen osana. Tämä ankkuroi totuuskäsityksemmekin ulkopuoliseen todellisuuteen. Nk. realistinen semantiikka pitää totuutta kielen ja todellisuuden välisenä semanttisena suhteena. Puhutaan kielestä kalkyylinä ja totuuden vastaavuuskäsityksestä. Idealistisemman käsityksen mukaan totuudesta on mahdotonta puhua kielen kaikkialle ulottuvan ja rajoittavan vaikutuksen vuoksi. Tällöin puhutaan kielestä universaalina välineenä ja semantiikan 'lausumattomuudesta'. Tämä käsitys liittyy erilaisiin tiedollisiin totuuskäsityksiin. Esimerkiksi postmoderni retoriikka pitää itseään semioottisena, ihmisten vuorovaikutusta tutkivana tieteenä. Muutama kielifilosofiaan liittyvä asia: Arkikielen filosofia eli lingvistinen filosofia on Oxfordissa 1930-luvulta lähtien vallinnut filosofinen suuntaus, jonka mielenkiinto kohdistuu arkikieleen elävänä todellisuutena, sanojen käyttöön ja merkityksien erottelyyn. Arkikielen filosofian innoittajana oli Ludwig Wittgenstein ja sen huomattavimpia myöhempiä edustajia olivat Gilbert Ryle ja J. L. Austin. Looginen kielentutkimus on ns. analyyttisen filosofian käyttämä menetelmä, jolla pyritään ratkomaan filosofisia ongelmia selvittämällä niihin sisältyvien sanojen ja käsitteiden merkitystä. Huomattavia edustajia olivat Ludwig Wittgenstein, W. V. O. Quine ja Rudolf Carnap.
- La filosofia del linguaggio si occupa del linguaggio umano e dei suoi sistemi di comunicazione. Poiché indaga le relazioni tra linguaggio, pensiero e realtà la filosofia del linguaggio si pone al confine con altre discipline quali la metafisica, l'epistemologia, la logica, la linguistica, la semiotica. Studia quindi il rapporto tra segno e significato e la capacità umana di usarli nella comunicazione.
- Philosophy of language is the reasoned inquiry into the nature, origins, and usage of language. As a topic, the philosophy of language for analytic philosophers is concerned with four central problems: the nature of meaning, language use, language cognition, and the relationship between language and reality. For continental philosophers, however, the philosophy of language tends to be dealt with, not as a separate topic, but as a part of logic, history or politics. (See the section "Language and continental philosophy" below. ) First, philosophers of language inquire into the nature of meaning, and seek to explain what it means to "mean" something. Topics in that vein include the nature of synonymy, the origins of meaning itself, and how any meaning can ever really be known. Another project under this heading of special interest to analytic philosophers of language is the investigation into the manner in which sentences are composed into a meaningful whole out of the meaning of its parts. Second, they would like to understand what speakers and listeners do with language in communication, and how it is used socially. Specific interests may include the topics of language learning, language creation, and speech acts. Third, they would like to know how language relates to the minds of both the speaker and the interpreter. Of specific interest is the grounds for successful translation of words into other words. Finally, they investigate how language and meaning relate to truth and the world. Philosophers tend to be less concerned with which sentences are actually true, and more with what kinds of meanings can be true or false. A truth-oriented philosopher of language might wonder whether or not a meaningless sentence can be true or false, or whether or not sentences can express propositions about things that do not exist, rather than the way sentences are used.
- 言語哲学（げんごてつがく、philosophy of language）とは、語義的に二つの意味に大別される。 言語の構造・意味・使用法・レトリック等についての哲学。言語の哲学(philosophy of linguistics)とも呼ぶ。 分析哲学、いわば、言語こそが先立つものであり、言語の理解なくして哲学の問題は解決されえないとする哲学。現代では哲学のほぼ全てにわたる。言語的哲学（linguistic philosophy）とも呼ぶ。分析哲学をも参照のこと。
- Taalfilosofie of filosofie van de taal betreft een filosofisch onderzoek naar de aard van de taal in haar relatie tot de werkelijkheid en heeft daardoor raakpunten met de linguïstiek, alhoewel haar onderzoek toch eerder conceptueel dan empirisch is. Hierbij worden natuurlijke talen of formele talen kritisch en filosofisch bestudeerd en bevraagd. Meestal worden deze in samenhang met de werkelijkheid en het denken van de taalgebruiker beschouwd. Belangrijke vragen die aan de orde komen zijn de relatie tussen taal en werkelijkheid en tussen werkelijkheid en waarheid. Een andere, paradoxale, vraag is: 'wat is de betekenis van betekenis?'
- Språkfilosofi er den filosofiske retningen som tar for seg språket. Feltet studerer filosofiske spørsmål om lingvistisk mening, referanse, språkbruk, språklæring, forståelse, sannhet, (lingvistisk) tanke og erfaring, kommunikasjon, tolkning og oversettelse. De fem grunnleggende problemstillingene i feltet er: Hvordan er setninger satt sammen som meningsfull helhet, og hvilken mening fins i de ulike delene av setninger? Hva er mening? Hvordan bruker vi språket og hva er målet med språket? Hvordan henger språket sammen med sinnet til den som snakker og hører på? Hva er sammenhengen mellom språket og verden?
- Filozofia języka − dział filozofii podejmujący problem natury, pochodzenia oraz użycia języka. Filozofów analitycznych interesują cztery kluczowe problemy: natura znaczenia, użycie języka, rozumienie języka oraz relacja między językiem a rzeczywistością. Dla filozofów kontynentalnych z kolei, filozofia języka rozpatrywana jest nie jako osobne zagadnienie, lecz jako część logiki, historii lub polityki.
- Filosofia da linguagem é o ramo da filosofia que estuda a essência e natureza dos fenômenos lingüísticos. Uma das principais características da filosofia da linguagem é a maior diferença entre o ser humano e os outros seres que existem no mundo. Ela trata, de um ponto de vista filosófico, da natureza do significado lingüístico, da referência, do uso da linguagem, do aprendizado da linguagem, da criatividade dos falantes, da compreensão da linguagem, da interpretação, da tradução, de aspectos lingüísticos do pensamento e da experiência. Trata também do estudo da sintaxe, da semântica, da pragmática e da referência. As principais questões investigadas pela disciplina são: Como as frases compõem um todo signiticativo? O que é o significado das "partes" das frases? Qual a natureza do significado? O que é o significado? O que fazemos com a linguagem? Como a usamos socialmente? Qual sua finalidade? Como a linguagem se relaciona com a mente do falante e do intérprete? Como a linguagem se relaciona com o mundo?
- 語言哲學是一門哲學的分支，對語言的用法、來源及本質作理性的研究。對於分析哲學家來說，有四個主要關心的問題：意義的本質、語言用法、語言認知及語言與現實的關係。對歐陸哲學家來說，語言哲學是邏輯、歷史甚至政治的一部分。 首先，語言哲學家尋求意義的本質，解釋「意義」的意義。順著這個脈絡，找尋同義詞的本質。 研究人的语言的哲学成为当代哲学的主要方向。主要代表人物有维特根斯坦。
- Språkfilosofin är en gren av filosofin som undersöker språkets natur, ursprung och användning. Inom den analytiska filosofin intresserar man sig för fyra huvudsakliga problem: mening, språkanvändning, kognitiv lingvistik och förhållandet mellan språket och verkligheten. Inom kontinentalfilosofin tenderar språkfilosofin emellertid inte att betraktas som ett separat ämne, utan snarare som en del av logik, historia eller politik. Den amerikanske filosofen Charles Sanders Peirce har gjort sig känd som grundare av pragmatismen. Idag är han också känd för att ha utvecklat en teckenlära, semiotik, som också den var en underkategori till hans pragmatism. Att språkfilosofin är väsentlig för analytisk filosofi är självklart med tanke på att man anser att filosofiska problem först bör klargöras genom en analys av språket. Filosofer som Gottlob Frege, Bertrand Russell och Ludwig Wittgenstein ägnade därför mycket tid åt de logiska grundvalarna för en sådan analys. Vardagsspråksfilosofi är en del av språkfilosofin som studerar vardagsspråket, både i syfte att lära om själva språkets natur och i syfte i att med hjälp av kunskaper om vardagsspråkets funktion lösa mer generella filosofiska problem, till exempel i moral och metafysik. Viktiga företrädare är J.L. Austin och H Paul Grice. Teorin för talakter är kanske det mest berömda resultatet, men också driften från språkets mening till menande och implikaturens funktion har sin plats i språkfilosofin. Språkfilosofin inom kontinental filosofi härstammar främst från Ferdinand de Saussure vars projekt vissa menar bär stora likheter med Freges. Inom den kontinentala traditionen är även filosofer som Edmund Husserl, Martin Heidegger och Jacques Derrida viktiga inom språkfilosofin.
- Филосо́фия языка́ — раздел философии, предметом которого является изучение оснований и пределов зависимости познавательного процесса от языка.
- Fichier:Las Meninas, by Diego Velázquez, from Prado in Google Earth. jpg Les Ménines de Diego Velázquez (1657). La philosophie du langage s'intéresse particulièrement à la signification, la référence ou au sens en général, à l'usage du langage, à son apprentissage et à ses processus de création, ainsi qu'à sa compréhension, à la communication en général, à l'interprétation et à la traduction. Bien que les problèmes philosophiques posés par le langage aient fait l'objet d'analyses dès Platon et Aristote, ainsi que dans la philosophie médiévale et classique, on désigne plus particulièrement par philosophie du langage, en tant que champ spécifique, la tradition analytique qui s'est développée au Modèle:XXe siècle, majoritairement dans la philosophie anglo-saxonne. Toutefois, la philosophie continentale n'a pas délaissé le champ du langage, même si elle a développé une autre approche, en particulier à partir du concept d'intentionnalité dans la phénoménologie husserlienne. Ontologie, métaphysique et philosophie du langage sont en effet liées, et ce depuis Parménide, dans la mesure où le discours semble se référer au réel. Ces deux traditions, analytique et continentale, se sont croisées, par exemple lors du débat entre Jacques Derrida et John Searle, ou encore par la formulation d'objections, par Hubert Dreyfus, à l'approche computationnaliste prônée par Jerry Fodor.
|
| rdfs:comment
|
- La filosofia del linguaggio si occupa del linguaggio umano e dei suoi sistemi di comunicazione. Poiché indaga le relazioni tra linguaggio, pensiero e realtà la filosofia del linguaggio si pone al confine con altre discipline quali la metafisica, l'epistemologia, la logica, la linguistica, la semiotica. Studia quindi il rapporto tra segno e significato e la capacità umana di usarli nella comunicazione.
- 言語哲学（げんごてつがく、philosophy of language）とは、語義的に二つの意味に大別される。 言語の構造・意味・使用法・レトリック等についての哲学。言語の哲学(philosophy of linguistics)とも呼ぶ。 分析哲学、いわば、言語こそが先立つものであり、言語の理解なくして哲学の問題は解決されえないとする哲学。現代では哲学のほぼ全てにわたる。言語的哲学（linguistic philosophy）とも呼ぶ。分析哲学をも参照のこと。
- Filozofia języka − dział filozofii podejmujący problem natury, pochodzenia oraz użycia języka. Filozofów analitycznych interesują cztery kluczowe problemy: natura znaczenia, użycie języka, rozumienie języka oraz relacja między językiem a rzeczywistością. Dla filozofów kontynentalnych z kolei, filozofia języka rozpatrywana jest nie jako osobne zagadnienie, lecz jako część logiki, historii lub polityki.
- 語言哲學是一門哲學的分支，對語言的用法、來源及本質作理性的研究。對於分析哲學家來說，有四個主要關心的問題：意義的本質、語言用法、語言認知及語言與現實的關係。對歐陸哲學家來說，語言哲學是邏輯、歷史甚至政治的一部分。 首先，語言哲學家尋求意義的本質，解釋「意義」的意義。順著這個脈絡，找尋同義詞的本質。 研究人的语言的哲学成为当代哲学的主要方向。主要代表人物有维特根斯坦。
- Филосо́фия языка́ — раздел философии, предметом которого является изучение оснований и пределов зависимости познавательного процесса от языка.
- Die Sprachphilosophie ist die Disziplin der Philosophie, die sich mit Sprache beschäftigt, vor allem mit dem Verhältnis von Sprache und Wirklichkeit und dem Verhältnis von Sprache und Bewusstsein. Schon in Platons Sophistes wird verhandelt, inwiefern die Sprache über bloßes Reden hinausreicht und Sinn konstituiert. Solche Untersuchungen werden seit etwa Mitte des 19. Jahrhunderts als ‚Sprachphilosophie’ bezeichnet (wobei der Begriff schon vorher im Umlauf war, 1748 bei Maupertuis).
- La filosofía del lenguaje es una rama de la filosofía que estudia el lenguaje. Es filosofía en cuanto que estudia fenómenos tales como el significado, la verdad, el uso del lenguaje (también llamado "]"), el aprendizaje y la creación del lenguaje, el entendimiento del lenguaje, el pensamiento, la experiencia, la comunicación, la interpretación y la traducción, desde un punto de vista lingüístico.
- Kielifilosofia on tiede, joka filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla pyrkii selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: kielen alkuperä: kumpi oli ensin, ajattelu vai kieli. Syntyikö kieli ajatellessa vai ajatus puhuessa? (Biologiassa tutkitaan kuinka elimistö on kehittynyt puhetta varten.
- Philosophy of language is the reasoned inquiry into the nature, origins, and usage of language. As a topic, the philosophy of language for analytic philosophers is concerned with four central problems: the nature of meaning, language use, language cognition, and the relationship between language and reality. For continental philosophers, however, the philosophy of language tends to be dealt with, not as a separate topic, but as a part of logic, history or politics.
- Taalfilosofie of filosofie van de taal betreft een filosofisch onderzoek naar de aard van de taal in haar relatie tot de werkelijkheid en heeft daardoor raakpunten met de linguïstiek, alhoewel haar onderzoek toch eerder conceptueel dan empirisch is. Hierbij worden natuurlijke talen of formele talen kritisch en filosofisch bestudeerd en bevraagd. Meestal worden deze in samenhang met de werkelijkheid en het denken van de taalgebruiker beschouwd.
- Språkfilosofi er den filosofiske retningen som tar for seg språket. Feltet studerer filosofiske spørsmål om lingvistisk mening, referanse, språkbruk, språklæring, forståelse, sannhet, (lingvistisk) tanke og erfaring, kommunikasjon, tolkning og oversettelse.
- Filosofia da linguagem é o ramo da filosofia que estuda a essência e natureza dos fenômenos lingüísticos. Uma das principais características da filosofia da linguagem é a maior diferença entre o ser humano e os outros seres que existem no mundo.
- Språkfilosofin är en gren av filosofin som undersöker språkets natur, ursprung och användning. Inom den analytiska filosofin intresserar man sig för fyra huvudsakliga problem: mening, språkanvändning, kognitiv lingvistik och förhållandet mellan språket och verkligheten. Inom kontinentalfilosofin tenderar språkfilosofin emellertid inte att betraktas som ett separat ämne, utan snarare som en del av logik, historia eller politik.
- Fichier:Las Meninas, by Diego Velázquez, from Prado in Google Earth. jpg Les Ménines de Diego Velázquez (1657). La philosophie du langage s'intéresse particulièrement à la signification, la référence ou au sens en général, à l'usage du langage, à son apprentissage et à ses processus de création, ainsi qu'à sa compréhension, à la communication en général, à l'interprétation et à la traduction.
|
