| dbpprop:abstract
|
- Peter Forsskål, sometimes spelled Pehr Forsskål, Peter Forskaol, Petrus Forskål or Pehr Forsskåhl, was a Swedish explorer, orientalist and naturalist.
- Peter Forsskål, auch Pehr Forsskål, Peter Forskaol, Petrus Forskål oder Pehr Forsskåhl, war ein schwedisch/finnischer Naturkundler und Orientalist. Sein offizielles botanisches Autorenkürzel lautet „Forssk. “.
- Peter Forsskål, también Pehr Forsskål, Peter Forskaol, Petrus Forskål o Pehr Forsskåhl, fue un naturalista y orientalista sueco
- Petter Forsskål, luonnontieteilijä, tutkimusmatkailija ja filosofi, suomalaisen klassisen liberalismin uranuurtaja. Petter Forsskål syntyi 11. tammikuuta vuonna 1732 Helsingin kirkkoherran, alun perin Sauvosta kotoisin olevan Johan Forsskåhlin (1691–1762) perheeseen. Ensimmäiset yhdeksän vuotta perhe asui Helsingissä ja myöhemmin perhe muutti Ruotsin Uplantiin ja edelleen Tukholmaan. Petter Forsskåhl tuli ylioppilaaksi jo 10-vuotiaana ja siirtyi opiskelemaan Uppsalan yliopistossa Carl von Linnén johdolla. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan filosofiaa ja itämaisia kieliä Göttingenin yliopistoon. Siellä hän väitteli tohtoriksi 1756 empiristisiä periaatteita puolustaneella teoksella Dubia de principiis philosophiae recentioris. Forsskål vastasi väitöskirjansa synnyttämään kritiikkiin sen Kööpenhaminassa julkaisemassaan toisessa painoksessa. Väitöskirja ja sen nostattama keskustelu antavat syyn kutsua Forsskålia ensimmäiseksi tieteellisen tutkimuksen vapautta johdonmukaisesti puolustaneeksi suomalaiseksi. Hän vastusti tieteellistä dogmaattisuutta, ja katsoi, että totuus edellytti jatkuvaa etsintää, ja että siihen saattoi pyrkiä erilaisin keinoin. Sen takia tiede edellytti paitsi kriittisyyttä, myös suvaitsevaisuutta. Tieteen vapaus edellytti Forsskålin mielestä myös yhteiskunnallista vapautta. Palattuaan vuonna 1756 Uppsalaan Forsskål nimitettiin taloustieteen dosentiksi. Voidakseen luennoida myös filosofiasta ja valtio-opista hän jätti tarkastettavaksi väitöskirjaansa kansalaisvapaudesta, De libertate civili. Ajan ahdasmieliseen ilmapiiriin teos oli kuitenkin liian radikaali, eikä sitä sen vuoksi tarkastettu. Myöhemmin Forsskål onnistui kuitenkin saamaan painoluvan teoksensa hiukan muutetulle ruotsinkieliselle versiolle Tankar om borgerliga friheten. Kirjasta otettiin viidensadan kappaleen painos. Kirjassa hän kiteytti valistuksen yhteiskunnalliset vaatimukset pariinkymmeneen teesiin, joissa edellytettiin muun muassa paino- ja elinkeinovapautta sekä uskonnollista suvaitsevaisuutta. Kirja voitiin tulkita epäsuoraksi arvosteluksi hattu-puoluetta vastaan ja se herätti ilmestyttyään suurta kohua ja muun muassa painokanteen. Myssypuolueen kannattajat ottivat hänet kuitenkin suojelukseensa, ja hän pystyi ansaitsemaan elatuksensa puolueeseen lukeutuneen kreivi Christer Hornin perheen kotiopettajana. Kirjan aiheuttamaan kritiikkiin Forsskål vastasi, että "vapautta on ylläpidettävä vapaudella, nimittäin valtakunnan vapautta kirjoittamisen vapaudella, kuten Englannissa tapahtuu". Epäkohtiin ja tyytymättömyyteen voitiin vastata joko verellä tai musteella. Forsskålin mukaan Ruotsin oli valittava jälkimmäinen, mikä edellytti valistuneen yleisön luomista. Tavoitteeksi oli tällöin asetettava kansalaisvapauden toteuttaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Suurin uhka kansalaisvapaudelle oli itsevaltius, mutta myös vapaudellaan ylpeilevässä valtiossa saattoivat ihmiset todellisuudessa sortaa toisiaan. Tämän mahdollisti vääryyden jääminen salaan, minkä takia jokaisen oli voitava tuoda julki ne asiat, jotka hänen mielestään loukkasivat yleistä etua. Kansalaisvapauden tuli ulottua niin talouteen kuin valtiokoneistoonkin. Forsskål vastusti kirjoituksissaan muun muassa hitaaksi ja tehottomaksi katsomaansa ammattikuntapakkoa. Vuonna 1761 Forsskål arabiankielen taitoisensa ja osallistui Tanskan kuninkaan kustantamaan luonnontieteelliseen retkikuntaan Egyptiin, Jemeniin ja Syyriaan. Koko matkan ajan Forsskål suoritti arvokkaita tutkimuksia ja havaintoja niin kasvi- kuin eläintieteenkin aloilla, mutta menehtyi 11. heinäkuuta vuonna 1763 malariaan Jerimissä, Jemenissä. Retkikunnan ainoa eloonjäänyt, saksalainen Carsten Niebuhr julkaisi hänen luonnontieteelliset tutkimuksensa 300 eläin- ja 800 kasvilajista, joita pidettiin kauan Arabian eläimistöä ja kasvistoa koskeva perusteoksena. Vuonna 1950 Forsskålin matkapäiväkirja julkaistiin nimellä Resa till den lycklige Arabien. Forsskålin Ruotsissa esittämät yhteiskunnalliset ajatukset jäivät kuitenkin elämään ja niitä puolusti valtiopäivillä ja kirjoituksissaan muun muassa Anders Chydenius.
- Pehr Forsskål (ou Peter Forskål) est un explorateur, un orientaliste et un naturaliste suédois. Forsskål est né en Finlande où son père, Johannes Forsskål, sert comme pasteur. La famille Forsskål revient en Suède en 1741 lorsque le père obtient la paroisse de Tegelsmora dans la province d'Uppland. Il fréquente l'université d'Uppsala à 10 ans, ce qui n'était pas exceptionnel pour l'époque. Il interrompt ses études quelques années avant de s'inscrire à nouveau en 1751 et obtient un diplôme de théologie la même année. Il suit les cours de Carl von Linné (1707-1778) et de l'orientaliste Carl Aurivillius (1717-1786), lequel entretient des contacts Johann David Michaelis (1717-1791) de Göttingen. C'est sans doute pour cela que Forsskål se rend à l'université de Göttingen en 1753 pour y étudier les langues et la philosophie orientales. Il y obtient son doctorat en 1756 (sa thèse s'intitule Dubia de principiis philosophiae recentioris). Il retourne la même année à Uppsala où il poursuit des études d'économie. Mais sa dissertation de 1759 où il prône la liberté de la presse, De libertate civili, est censurée par le gouvernement et il est banni du pays. Sur les recommandations de Michaelis et avec l'appui de Linné, Forsskål est embauché en 1760 par Frédéric V de Danemark (1723-1766) pour participer à une expédition en Arabie sous la conduite de Carsten Niebuhr (1733-1815), orientaliste et mathématicien. L'expédition séjourne d'abord en Égypte et Forsskål y améliore ses connaissances des dialectes arabes. Fin 1762, l'expédition arrive au Yémen. Forsskål constitue une grande collection d'animaux et de plantes de ce pays mais il meurt de malaria en juillet 1763. Niebuhr, seul survivant de l'expédition, se charge de la publication des manuscrits de Forsskål. Il fait paraître en 1775 Descriptiones Animalium - Avium, amphiborum, insectorum, vermium quæ in itinere orientali observavit Petrus Forskål. La même année, il fait aussi paraître un catalogue de plante du Yémen et de la basse-Égypte, Flora Ægyptiaco-Arabica sive descriptiones plantarum quas per Ægyptum Inferiorem et Arabiam felicem detexit, illustravit Petrus Forskål. Les déterminations de Forsskål sont réputées pour leurs précisions. Mais la collection de Forsskål est presque entièrement perdue ou détériorée par son transport jusqu'à Copenhague. Son herbier sera restauré 150 ans après sa mort par le botaniste Carl Frederik Albert Christensen (1872-1942).
- Peter Forsskål, soms ook gespeld als Pehr Forsskål, Peter Forskaol, Petrus Forskål of Pehr Forsskåhl, was een Zweeds ontdekkingsreiziger, oriëntalist en naturalist.
- Pehr Forsskål (ou Peter Forskål) foi um explorador e naturalista filandês.
- Пер Форссколь — шведский натуралист, ботаник и антрополог.
- Peter Forsskål, född 11 januari 1732 i Helsingfors, Finland, död 11 juli 1763 i Jerim, Jemen, var en svensk-finländsk naturforskare, orientalist och filosof och en av den svenska liberalismens främsta föregångare. Forsskål studerade filosofi i Göttingen, vars universitet vid denna tid var ett av Tysklands mer framträdande, men också känt för sitt frisinnade idéklimat, något som var politiskt möjligt eftersom det hörde hemma i det med England förbundna kungariket Hannover. Studierna skedde främst under ledning av teologen och orientalisten Johann David Michaelis. Han var också inspirerad av Locke och Bayle och en stark kritiker av Wolff. Utan tvivel var han den förste egentlige upplysningsfilosofen i Sverige. Under sin tid i Uppsala skrev Forsskål en politisk skrift, "Tankar om medborgerliga friheten", som innehåller ett tidigt liberalt program där såväl politisk som ekonomisk frihet, och inte minst tryckfrihet, förordas. Boken inleds med "Näst livet kan ingenting vara människorna kärare än frihet". Han skriver också att heligheten hos krönta huvuden gjort att barbariska kungar kan leka med sina undersåtars liv. Med referens till England skriver Forsskål "Friheten måste därför besvaras med frihet. En vis regering lämnar meningsheten hellre lägenhet att yttra sitt missnöje med pennor än med gevär, vilket upplyser å ena sidan, stillar och förekommer buller och oro å den andra. " Forsskål blev därmed vid sidan av Anders Chydenius en av den politiska liberalismens främsta pionjärer i Sverige och Finland. Censuren var ännu inte avskaffad, men Forsskål lyckades få censor Niklas von Oelreichs godkännande. Sedan skriften kommit ut ingrep dock rådet (det vill säga regeringen), som vid denna tid dominerades av hattpartiet med von Höpken som kanslipresident. Skriften togs i beslag och Linné som för tillfället var rektor beordrades att samla ihop de exemplar som delats ut bland studenter i Uppsala. I Uppsala var Forsskål en av Carl von Linnés lärjungar. Där förvärvade han kunskaper i botanik som gjorde att han rekryterades till den danska forskningsexpeditionen till sydvästra delen av Arabiska halvön som startade i januari 1761. I Jemen drabbades Forsskål av malaria och avled den 11 juli 1763. Den ende överlevande av expeditionens fem deltagare var Carsten Niebuhr som återkom till Danmark 1767. Om Forsskål skriver Niebuhr senare bland annat: "Forsskål var den lärdaste mannen i hela sällskapet, och hade han kommit tillbaka levande skulle han kanske ha varit den lärdaste i hela Europa. Han var arbetsam, han föraktade alla faror, besvärligheter och försakelser. Hans fel var hans diskussionslust, hans självrådighet och hans hetsighet". Forsskåls unika insamlade forskningsmaterial fördes till Köpenhamn och den första dokumentationen från expeditionen utgavs på 1770-talet. En av de växter som Forsskål skickat hem gav Linné namnet Forsskaolea med tilläggsbeteckningarna tenacissima, hispida, adhaerens, uncinata (hårdnackad, vild, envis, kantig) till Forsskåls minne.
- 彼得·福斯卡尔（Peter Forsskål，1732年1月11日－1763年7月11日），瑞典探险家、东方学家、生物学家。 福斯卡尔出生于瑞典统治下的赫尔辛基，1742年10岁时即进入乌普萨拉大学学习，1751年毕业。在大学期间，他是林奈的学生之一，但是也学习了东方学。1753年，他经介绍进入哥廷根大学学习东方学。1756年，福斯卡尔回到乌普萨拉学习经济学。但是在1759年，他因为发表文章《论平民的自由》，被瑞典王家政府予以警告。 在此情况下，福斯卡尔于1760年参加了丹麦国王弗雷德里克五世组织的探险队，前往中东探险。1763年，福斯卡尔在也门因为患上疟疾而去世。
|
| rdfs:comment
|
- Peter Forsskål, sometimes spelled Pehr Forsskål, Peter Forskaol, Petrus Forskål or Pehr Forsskåhl, was a Swedish explorer, orientalist and naturalist.
- Peter Forsskål, auch Pehr Forsskål, Peter Forskaol, Petrus Forskål oder Pehr Forsskåhl, war ein schwedisch/finnischer Naturkundler und Orientalist. Sein offizielles botanisches Autorenkürzel lautet „Forssk. “.
- Peter Forsskål, también Pehr Forsskål, Peter Forskaol, Petrus Forskål o Pehr Forsskåhl, fue un naturalista y orientalista sueco
- Petter Forsskål, luonnontieteilijä, tutkimusmatkailija ja filosofi, suomalaisen klassisen liberalismin uranuurtaja. Petter Forsskål syntyi 11. tammikuuta vuonna 1732 Helsingin kirkkoherran, alun perin Sauvosta kotoisin olevan Johan Forsskåhlin (1691–1762) perheeseen. Ensimmäiset yhdeksän vuotta perhe asui Helsingissä ja myöhemmin perhe muutti Ruotsin Uplantiin ja edelleen Tukholmaan.
- Pehr Forsskål (ou Peter Forskål) est un explorateur, un orientaliste et un naturaliste suédois. Forsskål est né en Finlande où son père, Johannes Forsskål, sert comme pasteur. La famille Forsskål revient en Suède en 1741 lorsque le père obtient la paroisse de Tegelsmora dans la province d'Uppland. Il fréquente l'université d'Uppsala à 10 ans, ce qui n'était pas exceptionnel pour l'époque.
- Peter Forsskål, soms ook gespeld als Pehr Forsskål, Peter Forskaol, Petrus Forskål of Pehr Forsskåhl, was een Zweeds ontdekkingsreiziger, oriëntalist en naturalist.
- Pehr Forsskål (ou Peter Forskål) foi um explorador e naturalista filandês.
- Пер Форссколь — шведский натуралист, ботаник и антрополог.
- Peter Forsskål, född 11 januari 1732 i Helsingfors, Finland, död 11 juli 1763 i Jerim, Jemen, var en svensk-finländsk naturforskare, orientalist och filosof och en av den svenska liberalismens främsta föregångare. Forsskål studerade filosofi i Göttingen, vars universitet vid denna tid var ett av Tysklands mer framträdande, men också känt för sitt frisinnade idéklimat, något som var politiskt möjligt eftersom det hörde hemma i det med England förbundna kungariket Hannover.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
