Metacognition is defined as "cognition about cognition", or "knowing about knowing. " It can take many forms; "it includes knowledge about when and where to use particular strategies for learning or for problem solving. " "Metamemory, individuals' knowledge about memory, is an especially important form of metacognition.

PropertyValue
dbpprop:abstract
  • Metacognition is defined as "cognition about cognition", or "knowing about knowing. " It can take many forms; "it includes knowledge about when and where to use particular strategies for learning or for problem solving. " "Metamemory, individuals' knowledge about memory, is an especially important form of metacognition. " Differences in metacognitive processing across cultures have not been widely studied, but could provide better outcomes in cross-cultural learning between teachers and students. Some evolutionary psychologists hypothesize that metacognition is used as a survival tool, which would make metacognition the same across cultures. Writings on metacognition can be traced back at least as far as De Anima and the Parva Naturalia of the Greek philosopher Aristotle.
  • Der Begriff Metakognition ist abgeleitet vom Begriff Kognition (einer Sammelbezeichnung für alle geistig-mentalen Vorgänge und Inhalte, die mit dem Gewahrwerden und Erkennen zusammenhängen) und bezeichnet die Auseinandersetzung mit den eigenen kognitiven Prozessen (Gedanken, Meinungen, Einstellungen usw. ), also das „Wissen über das eigene Wissen“. Die Grenze zwischen den Begriffen kognitiv und metakognitiv ist allerdings fließend. Der Begriff geht zurück auf John H. Flavell (emeritierter Professor für Psychologie an der Stanford-Universität) und Henry M. Wellman (Professor für Psychologie an der University of Michigan). Heute werden auch die neurowissenschaftlichen Grundlagen erforscht.
  • Metakognitio on tietoisuutta omista tai muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta, oppimisesta tai tietämisestä. Metakognitio jaetaan yleensä tieto- ja taitokomponentteihin. Metakognitiiviset tiedot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: tiedot ja käsitykset itsestä (ja muista) tiedonkäsittelijänä ("Minulla on hyvä näkömuisti"), tiedot erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta ("Tiivistelmän kirjoittaminen edellyttää, että poimin tekstistä tärkeimmät asiat. ") sekä tiedot erilaisista strategioista ("voin muodostaa kokonaiskuvan asioista käsitekartan avulla. "). Metakognitiiviset taidot ovat puolestaan kykyä käyttää tätä monipuolista metakognitiivista tietoa oman opiskelun ja oppimisen säätelyssä. Omien taitojen ja strategioiden tiedostaminen on siis tärkeä tekijä oppimisessa. Mitä paremmin yksilö on tietoinen tiedoistaan, taidoistaan ja tavoistaan toimia eri tilanteissa, sitä paremmin hän pystyy kontrolloimaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri tapoja oppia. Hyvin ja heikosti oppimisessa menestyvien oppijoiden metakognitiivisen ajattelun on todettu eroavan toisistaan. Oppijat, jotka menestyvät hyvin esimerkiksi koulussa, hyödyntävät metakognitiota oppimisessa tehokkaammin kuin heikommin menestyvät oppijat ja päinvastoin. Siten hyvin menestyvillä oppijoilla on mahdollisuus selvitä paremmin itsenäistä ajattelua vaativassa yhteiskunnassa. Metakognitioon liittyy myös taito käyttää transferia eli siirtovaikutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jonkin opitun asian rakenne kyetään siirtämään toiseen asiasisältöön, eli nähdään yhtäläisyydet asioiden välillä ja osataan käyttää tehokkaasti aiemmin opittua uuden oppimisen apuna.
  • En psychologie, la métacognition est la « cognition sur la cognition » (le préfixe μετά signifiant « sur, à propos » en grec ancien). Autrement dit, la métacognition consiste à avoir une activité mentale sur ses propres processus mentaux, c'est-à-dire « penser sur ses propres pensées ». Dans le domaine de la psychologie de l'éducation, le terme désigne la composante du savoir d'un individu qui concerne les processus mêmes d'acquisition de ce savoir, en quelque sorte « ce qu'il sait de sa façon d'apprendre ». De façon plus générale en psychologie cognitive, les processus métacognitifs peuvent concerner des domaines très divers : en mémoire (savoir que l'on sait, que l'on est capable mémoriser telle ou telle information pendant telle ou telle durée), en perception (être capable de dire si on a bien perçu ou non un stimulus), en résolution de problème (décider que telle heuristique est plus appropriée dans tel cas), etc. Il existe un débat concernant l'évolution humaine quant au fait que notre espèce soit la seule ou non à être dotée de capacités métacognitives, voire métareprésentationnelles.
  • メタ認知（メタにんち）：　認知を認知すること。人間が自分自身を認識する場合において、自分の思考や行動そのものを対象として客観的に把握し認識すること。 それをおこなう能力をメタ認知能力という。
  • I faglitteraturen brukes betegnelsen metakognisjon om kunnskap og innsikt i egne tankeprosesser; ideer om hvordan men kan nå læringsmål, en salgs overordnet angrepsplan. Det dreier seg om å bli bevisst hvordan man lærer, hvilke framgangsmåter man bruker, og hvordan disse er egnet til å lære det som skal læres.
  • Metakognition är de tankeprocesser som handlar om ens egna tankeprocesser. Det innebär att man är medveten om en del av sina egna tankar. Man kan likt en inre handledare undersöka hur de egna tankarna angriper ett problem, bedöma hur bra det går och styra dem om de skenar iväg eller kommer in på ett ofruktbart spår. En person som saknar metakognition kan inte föra ett inre resonemang, inte förklara hur man tänker och inte heller tvinga sig att tänka igenom något som man inte har lust med. Tankar som metakognitionen inte når är omedvetna.
  • Üstbiliş, en kısa tanımıyla, kişinin kendi düşünme süreçlerinin farkında olması ve bu süreçleri kontrol edebilmesi anlamına gelir (Brown, 1978; Flavell, 1979). Flavell, 1976 yılında çocukların ileri bellek yetenekleri konusunda yaptığı bir araştırmada ilk kez üstbellek (metamemory) terimini kullanmış ve bu kavramı literatüre kazandırmıştır. 1979 yılında çalışmalarını geliştiren Flavell, üstbilişi (metacognition) de içerecek biçimde, kuramını yeniden yapılandırmıştır. Üstbiliş, çeşitli kaynaklarda bireyin kendi bilişsel süreçlerini kontrol edebilme ve yönlendirebilme yeterliliği; bireyin problem çözmesinde planlama, izleme ve değerlendirmenin kullanıldığı yüksek düzeyde bir yönetsel süreç; bilişsel aktivitenin anlaşılması ve kontrol edilmesi; bilişi etkileyen faktörlerin anlaşılması ve küçük modeller eşliğinde bilişin izlenip kontrol edilmesi olarak tanımlanmaktadır.
  • 後設認知或译为元认知(Metacognition)，又名"Knowledge of knowledge", "Learning of learning"， 是一種個人控制及引導心智歷程的現象。利用這種現象，我們可以用之於學習策略，讓學生瞭解到自己的思想模式之同時，透過控制自己的思想模式，從而達至效果的學習方法。這個名詞由Swartz及Perkins發明及定義。簡單一點來講，就是對自己的認知過程的思考。 後設認知可以分成兩大類： 顯明的 (explicit) 隱藏的 (implicit) 約翰·弗拉維爾(John Flavell)被認為是「後設認知」理論的創立者，以及這個詞語的「始創人」。根據他的理論，「後設認知」可以分為「後設認知知識」及「後設認知經驗」或「後設認知規則」兩部份： 「後設認知知識」(Metacognitive knowledge)指在認知的過程(processes)裡所獲得的知識(acquired knowledge)，亦即可用於控制認知過程的知識； 「後設認知經驗」或「後設認知規則」。 而有關「後設認知知識」，弗拉維爾又再細分作三個分類： 個人變數的知識 (knowledge of person variables)、 工作變數的知識 (knowledge of task variables)及 策略變數的知識 (knowledge of strategy variables)。 後設認知這個概念對教學非常重要。唯有一個人瞭解到自己如何獲取一件新的知識，他才有能力把這個新的知識傳遞給其他人。
dbpprop:hasPhotoCollection
dbpprop:portalProperty
  • Brain.png
  • Thinking
dbpprop:quoteProperty
  • J. H. Flavell (1976, p. 232).
  • Metacognition refers to one’s knowledge concerning one’s own cognitive processes or anything related to them, e.g., the learning-relevant properties of information or data. For example, I am engaging in metacognition if I notice that I am having more trouble learning A than B; if it strikes me that I should double check C before accepting it as fact.
dbpprop:reference
dbpprop:wikiPageUsesTemplate
rdfs:comment
  • Metacognition is defined as "cognition about cognition", or "knowing about knowing. " It can take many forms; "it includes knowledge about when and where to use particular strategies for learning or for problem solving. " "Metamemory, individuals' knowledge about memory, is an especially important form of metacognition.
  • Der Begriff Metakognition ist abgeleitet vom Begriff Kognition (einer Sammelbezeichnung für alle geistig-mentalen Vorgänge und Inhalte, die mit dem Gewahrwerden und Erkennen zusammenhängen) und bezeichnet die Auseinandersetzung mit den eigenen kognitiven Prozessen (Gedanken, Meinungen, Einstellungen usw. ), also das „Wissen über das eigene Wissen“. Die Grenze zwischen den Begriffen kognitiv und metakognitiv ist allerdings fließend. Der Begriff geht zurück auf John H.
  • Metakognitio on tietoisuutta omista tai muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta, oppimisesta tai tietämisestä. Metakognitio jaetaan yleensä tieto- ja taitokomponentteihin. Metakognitiiviset tiedot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: tiedot ja käsitykset itsestä (ja muista) tiedonkäsittelijänä ("Minulla on hyvä näkömuisti"), tiedot erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta ("Tiivistelmän kirjoittaminen edellyttää, että poimin tekstistä tärkeimmät asiat.
  • En psychologie, la métacognition est la « cognition sur la cognition » (le préfixe μετά signifiant « sur, à propos » en grec ancien). Autrement dit, la métacognition consiste à avoir une activité mentale sur ses propres processus mentaux, c'est-à-dire « penser sur ses propres pensées ».
  • メタ認知（メタにんち）：　認知を認知すること。人間が自分自身を認識する場合において、自分の思考や行動そのものを対象として客観的に把握し認識すること。 それをおこなう能力をメタ認知能力という。
  • I faglitteraturen brukes betegnelsen metakognisjon om kunnskap og innsikt i egne tankeprosesser; ideer om hvordan men kan nå læringsmål, en salgs overordnet angrepsplan. Det dreier seg om å bli bevisst hvordan man lærer, hvilke framgangsmåter man bruker, og hvordan disse er egnet til å lære det som skal læres.
  • Metakognition är de tankeprocesser som handlar om ens egna tankeprocesser. Det innebär att man är medveten om en del av sina egna tankar. Man kan likt en inre handledare undersöka hur de egna tankarna angriper ett problem, bedöma hur bra det går och styra dem om de skenar iväg eller kommer in på ett ofruktbart spår.
  • Üstbiliş, en kısa tanımıyla, kişinin kendi düşünme süreçlerinin farkında olması ve bu süreçleri kontrol edebilmesi anlamına gelir (Brown, 1978; Flavell, 1979). Flavell, 1976 yılında çocukların ileri bellek yetenekleri konusunda yaptığı bir araştırmada ilk kez üstbellek (metamemory) terimini kullanmış ve bu kavramı literatüre kazandırmıştır.
rdfs:label
  • Metacognition
  • Metakognition
  • Metakognitio
  • Métacognition
  • メタ認知
  • Metakognisjon
  • Metakognition
  • Üstbiliş
  • 後設認知
owl:sameAs
skos:subject
foaf:page
is dbpprop:redirect of