Maxim Maximovich Litvinov (17 July 1876–31 December 1951) was a Russian revolutionary and prominent Soviet diplomat.
| Property | Value |
|---|
| dbpedia-owl:abstract
|
- Maxim Maximovič Litvinov (rusky Максим Максимович Литвинов, rodným jménem Meir Henoch Mojsejevič Vallach-Finkelstein) byl ruský revolucionář a třetí sovětský lidový komisař pro zahraniční věci v letech 1930–1939.
- Maxim Maximowitsch Litwinow war ein sowjetischer Revolutionär, Außenpolitiker und Diplomat. Er war von 1930 bis 1939 Volkskommissar für Auswärtige Angelegenheiten und während des Zweiten Weltkriegs Botschafter in den USA.
- Maksim Maksimowicz Litwinow (ros. Максим Максимович Литвинов, właściwie Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein) – dyplomata ZSRR.
- Maxim Maximovich Litvinov (17 July 1876–31 December 1951) was a Russian revolutionary and prominent Soviet diplomat.
- Maxim Litvinov (em russo: Макси́м Макси́мович Литви́нов, transl. Maksím Maksímovitch Litvínov; foi um político russo, que ocupou diversos cargos no alto escalão da União Soviética.
- マクシム・マクシモーヴィッチ・リトヴィノフ（Макси́м Макси́мович Литви́нов、Maxim Maksimovich Litvinov、1876年7月17日～1951年12月31日）は、ソビエト連邦の政治家、外交官。外務人民委員（外務大臣）、駐米大使などを歴任した。
- Макси́м Макси́мович Литви́нов — революционер, советский дипломат и государственный деятель. Член ЦИК СССР 2—7 созывов, депутат Верховного Совета СССР 1—2 созывов. Член ЦК ВКП(б) (1934—1941).
- 막심 막시모비치 리트비노프 는 소비에트 연방의 유대계 정치인이자 외교관으로, 소비에트 연방의 외무인민위원, 주 미국 대사 등을 지냈다.
- Maxim Maxímovich Litvínov, revolucionario ruso y destacado diplomático soviético de origen judío que sirvió como ministro de exteriores de la Unión Soviética durante gran parte de los años treinta del siglo XX.
- 马克西姆·马克西莫维奇·李维诺夫（俄语：Макси́м Макси́мович Литви́нов），贵族出身 （1876年7月17日－1951年12月31日），苏联外交部长1930年-1939年 任内积极推行集体安全(Collective Security)政策，与西方国家改善关系。 1933年成功促使美国承认苏联。 1934年使苏联加入国际联盟（League of Nations）。 1939年二战前夕，因国际局势及苏联外交政策变化，身为犹太人的李维诺夫被莫洛托夫所代替。
- Maksim Maksimovitš Litvinov oli neuvostoliittolainen valtiomies ja diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina 1930–1939. Hänet muistetaan pyrkimyksistään kollektiivisen turvallisuuden rakentamiseen Euroopassa valtioiden välisillä sopimuksilla. Litvinov lopetti koulun 17-vuotiaana ja liittyi Venäjän armeijaan. Lähdettyään armeijasta hän liittyi laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen (RSDRP), mutta joutui pian Ohranan vangitsemaksi. Hän pakeni Sveitsiin vuonna 1902 ja ryhtyi puolueen sanomalehden Iskran toimittajaksi. Litvinov palasi Venäjälle 1903 ja vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen toimi RSDRP:n ensimmäisen laillisen sanomalehden, Novaja Žiznin (Uusi elämä) toimittajana. Kun Venäjän hallitus alkoi vangita bolševikkeja vuonna 1906, Litvinov jätti maansa ja vietti seuraavat kymmenen vuotta asuen Lontoossa, jossa hän aktiivisesti toimi kansainvälisessä sosialistijärjestössä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Vladimir Lenin valitsi Litvinovin Neuvostoliiton hallituksen edustajaksi Britanniaan. Kuitenkin vuonna 1918 Britannian hallitus vangitsi Litvinovin ja häntä pidettiin vankina siihen asti kun vankien vaihtokaupassa hänet vaihdettiin Bruce Lockhartiin, brittiläiseen diplomaattiin, joka oli ollut vangittuna Venäjällä. Litvinov toimi Neuvostoliiton hallituksen virallisena lähettiläänä. Hänen toimintansa vaikutuksesta Britannia suostui lopettamaan Neuvostoliiton taloudellisen saarron. Litvinov neuvotteli myös muutamia kauppasopimuksia Euroopan maiden kanssa. Vuonna 1929 Litvinovin johdolla allekirjoitettiin Litvinovin pöytäkirjana tunnettu sodan kieltävä sopimus Neuvostoliiton ja sen useiden läntisten naapurimaiden välillä. Asiakirja oli tarkoitettu Kellogg-Briand-sopimusta täydentäväksi lisäpöytäkirjaksi, jolla sopimuksen sisältö saataisiin välittömästi voimaan Neuvostoliiton ja sen naapurien välillä. Romania, Puola, Latvia ja Viro allekirjoittivat sopimuksen helmikuussa 1929, mutta Suomi ei. Josif Stalin nimitti Litvinovin Neuvostoliiton ulkoasiain komissaariksi eli ulkoministeriksi vuonna 1930. Toiminnassaan Litvinov tavoitteli yhteistä kansainvälistä turvallisuusratkaisua natsi-Saksan nousun vastavoimaksi. Tässä hän kuitenkin epäonnistui Ranskan ja Britannian vastahakoisuuden vuoksi. Hän toimi menestyksekkäästi saaden Yhdysvaltain tunnustamaan Neuvostoliiton hallituksen vuonna 1933. Stalin teki kuitenkin täyskäännöksen Neuvostoliiton ulkopolitiikassa vuonna 1939. Hän erotti Litvinovin ja korvasi hänet Vjatšeslav Molotovilla juuri ennen kuin solmi Saksan kanssa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Litvinov palasi takaisin palvelukseen. Hän toimi suurlähettiläänä Yhdysvalloissa vuosina 1941–1943. Maksim Litvinov kuoli vuonna 1951.
- Maxime Maksimovitch Litvinov, était un révolutionnaire russe et diplomate de l'Union soviétique. Né Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein, il prit le nom de Maxime Litvinov lors de son adhésion au POSDR — alors illégal — en 1898. Il émigra à Londres en 1906, où il travailla pour l'internationale ouvrière, puis, après la Révolution d'octobre, fut nommé par Lénine représentant du gouvernement soviétique au Royaume-Uni. Sous Staline, il fut commissaire du peuple aux Affaires étrangères entre 1930 et 1939, poste auquel il tenta de promouvoir la sécurité collective et une grande alliance entre l'URSS, la France et le Royaume-Uni contre l'Allemagne hitlérienne. Litvinov représenta l'URSS à la Société des Nations entre 1934 et 1938. Le 3 mai 1939, il est démis de ses fonctions dans des circonstances violentes : le NKVD encercle son ministère, ses assistants sont battus et interrogés. Litvinov étant juif et ardent partisan de la sécurité collective, son remplacement par Molotov accroit la marge de manœuvre de Staline et favorise les négociations des soviétiques avec les nazis. Celles-ci débouchent sur le pacte germano-soviétique. Après l'attaque allemande contre l'Union soviétique, Livitnov revient en grâce et Staline le nomme commissaire adjoint aux Affaires étrangères. Il est envoyé comme ambassadeur soviétique aux États-Unis entre 1941 et 1943 et contribue significativement au prêt-bail signé entre les gouvernements américain et soviétique en 1941. Il est mort dans son lit en 1951. « C’est pur hasard s’il est resté en vie » » a déclaré Molotov.
- Maksim Maksimovitsj Litvinov was een Russisch Bolsjewiek. Maksim Litvinov werd als Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein uit Joodse ouders in de Poolse stad Białystok geboren, wat toen deel uitmaakte van tsaristisch Rusland. In 1898 werd Litvinov lid van de Russische Sociaal Democratische Arbeiderspartij, beter bekend als de bolsjewieken. Litvinov werd om zijn activiteiten als lid van die partij meerdere keren verbannen. Tijdens één van zijn verbanningen kwam hij in Engeland terecht waar hij trouwde met een dochter van een dominee. Na de Oktoberrevolutie van Lenin in 1917 werd hij benoemd tot vertegenwoordiger van het nieuwe Sovjetbewind. Na deze start als diplomaat vertegenwoordigde hij zijn land op tal van conferenties. In 1930 volgde zijn aanstelling tot minister (volkscommissaris) van Buitenlandse zaken als opvolger van Georgi Tsjitsjerin. Hij doorbrak het isolement van de Sovjet-Unie door betrekkingen aan te gaan met westerse mogendheden, waaronder de Verenigde Staten van Amerika. Ook zorgde hij ervoor dat de Sovjet-Unie lid werd van de Volkenbond, waar hij ontwapeningsvoorstellen deed. Na de machtsovername van Hitler in 1933 in Duitsland, zocht hij toenadering tot Frankrijk en Groot-Brittannië. Zijn plannen voor collectieve veiligheid mislukten. In 1935 sloot hij echter wel een verdrag met Frankrijk (defensie verbond). Toen Stalin in 1939 toenadering zocht met Duitsland, moest Litvinov, die als Jood voor Hitler als gesprekspartner onaanvaardbaar was, vervangen worden door de stalinist Vjatsjeslav Molotov. Tijdens de beginjaren van de Tweede Wereldoorlog was Litvinov maar weinig actief, maar in 1941, toen Duitsland de Sovjet-Unie binnenviel en het niet-aanvalsverdrag negeerde, kwam daar verandering in en in november 1941 werd hij tot ambassadeur in Washington aangesteld. Na 1943 was hij plaatsvervangend volkscommissaris van Buitenlandse Zaken (tot 1946). Litvinov overleed in Moskou op oudjaarsdag 1951.
- Fu anche un ministro degli esteri sovietico dal 1930 al 1939. Di origini ebraiche, si distingueva per la sua inclinazione filo-occidentale. Aderì al movimento operaio alla fine dell'Ottocento e divenne membro dell'allora illegale Partito Operaio Socialdemocratico Russo. Emigrato a Londra nel 1906, lavorò per la Seconda Internazionale. Dopo la Rivoluzione d'Ottobre, fu nominato da Lenin rappresentante sovietico nel Regno Unito. Come ministro degli esteri, prese il posto di Georgij Vasil'jevič Čičerin e fu sostituito da Vjačeslav Molotov. Fu dunque una figura di primo piano per la diplomazia sovietica nel periodo compreso tra il trattato di Rapallo ed il patto Ribbentrop-Molotov. Nel 1932 l'Unione Sovietica riuscì grazie ai suoi servizi di ministro a firmare un patto di non aggressione con la Francia. Un altro successo fu la partecipazione dell'Unione sovietica alla Società delle Nazioni nel 1934, che fu da lui rappresentata fino al 1938 e che ottenne un seggio nel Consiglio Permanente. Nel 1939 fu esonerato da Stalin dai suoi incarichi: come ebreo e come politico vicino alle democrazie occidentali, non si addiceva al provvisorio avvicinamento tra Unione Sovietica e Germania, quell'avvicinamento che avrebbe portato al Patto Ribbentrop-Molotov.
- Maksim Maksimovitj Litvinov, född 17 juli 1876, död 31 december 1951, var en sovjetisk politiker, diplomat och Sovjetunionens utrikeskommissarie 1930-1939. Litvinov anslöt sig 1898 till Rysslands socialdemokratiska arbetareparti. På grund av sin politiska aktivitet fängslades Litvinov, men lyckades fly efter 18 månader och var från 1902 bosatt i Schweiz. Året därpå återvände han till Ryssland och vid socialdemokraternas splittring samma år anslöt han sig till bolsjevikerna. Han tvingades åter fly 1906 och var under tio års tid bosatt i London. Efter oktoberrevolutionen 1917 utsågs han till det bolsjevikiska Rysslands representant i London, men arresterades av den brittiska regeringen som dock frigav honom i utbyte mot en brittisk medborgare som fängslats i Moskva. Han utnämndes 1921 till vice folkkommisarie för utrikes ärenden under Georgij Tjitjerin. 1929 slöt han ett säkerhetsfördrag, det så kallade Litvinovprotokollet, med Rumänien, Polen och de baltiska staterna. År 1930 efterträdde han den sjuke Tjitjerin som folkkommissarie för utrikes ärenden (utrikesminisiter). Som utrikesminister förespråkade Litvinov en västorienterad utrikespolitik, lyckades 1933 upprätta diplomatiska förbindelser med USA, förde in Sovjetunionen i Nationernas förbund och avslutade biståndspakter med Tjeckoslovakien och Frankrike 1935. År 1939 avskedades han på grund av sin judiska börd och antityska hållning då Stalin eftersträvade en uppgörelse med Hitler (samma år slöts Molotov-Ribbentrop-pakten). Åren 1941-1943 var han ambassadör i Washington och 1943-1946 åter vice folkkommissarie för utrikes ärenden. Han var farfar till fysikern, författaren och dissidenten Pavel Litvinov.
|
| dbpedia-owl:activeYearsEndDate
|
- 1939-05-03 (xsd:date)
- 1943-08-22 (xsd:date)
|
| dbpedia-owl:activeYearsStartDate
|
- 1930-07-21 (xsd:date)
- 1941-11-10 (xsd:date)
|
| dbpedia-owl:birthDate
| |
| dbpedia-owl:birthPlace
| |
| dbpedia-owl:deathDate
| |
| dbpedia-owl:deathPlace
| |
| dbpedia-owl:individualisedPnd
| |
| dbpedia-owl:nationality
| |
| dbpedia-owl:office
|
- Soviet Ambassador to the United States
- People's Commissar for Foreign Affairs of the Soviet Union
|
| dbpedia-owl:party
| |
| dbpedia-owl:profession
| |
| dbpedia-owl:successor
| |
| dbpedia-owl:thumbnail
| |
| dbpedia-owl:wikiPageExternalLink
| |
| dbpprop:after
| |
| dbpprop:before
| |
| dbpprop:birthDate
| |
| dbpprop:birthPlace
| |
| dbpprop:dateOfBirth
| |
| dbpprop:dateOfDeath
| |
| dbpprop:deathDate
| |
| dbpprop:deathPlace
| |
| dbpprop:ethnicity
| |
| dbpprop:hasPhotoCollection
| |
| dbpprop:name
|
- Maxim Litvinov
- Макси́м Литви́нов
- Litvinov, Maxim
|
| dbpprop:nationality
| |
| dbpprop:office
| |
| dbpprop:party
| |
| dbpprop:placeOfBirth
| |
| dbpprop:placeOfDeath
| |
| dbpprop:predecessor
| |
| dbpprop:premier
| |
| dbpprop:profession
| |
| dbpprop:successor
| |
| dbpprop:termEnd
|
- 3 (xsd:integer)
- 22 (xsd:integer)
- 1919 (xsd:integer)
|
| dbpprop:termStart
|
- 10 (xsd:integer)
- 21 (xsd:integer)
- 1918 (xsd:integer)
|
| dbpprop:title
| |
| dbpprop:width
| |
| dbpprop:wikiPageUsesTemplate
| |
| dbpprop:years
| |
| dcterms:subject
| |
| rdf:type
| |
| rdfs:comment
|
- Maksim Maksimovitš Litvinov oli neuvostoliittolainen valtiomies ja diplomaatti, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina 1930–1939. Hänet muistetaan pyrkimyksistään kollektiivisen turvallisuuden rakentamiseen Euroopassa valtioiden välisillä sopimuksilla. Litvinov lopetti koulun 17-vuotiaana ja liittyi Venäjän armeijaan. Lähdettyään armeijasta hän liittyi laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen (RSDRP), mutta joutui pian Ohranan vangitsemaksi.
- Maksim Maksimovitsj Litvinov was een Russisch Bolsjewiek. Maksim Litvinov werd als Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein uit Joodse ouders in de Poolse stad Białystok geboren, wat toen deel uitmaakte van tsaristisch Rusland. In 1898 werd Litvinov lid van de Russische Sociaal Democratische Arbeiderspartij, beter bekend als de bolsjewieken. Litvinov werd om zijn activiteiten als lid van die partij meerdere keren verbannen.
- Maxim Maximovič Litvinov (rusky Максим Максимович Литвинов, rodným jménem Meir Henoch Mojsejevič Vallach-Finkelstein) byl ruský revolucionář a třetí sovětský lidový komisař pro zahraniční věci v letech 1930–1939.
- Maxim Maximowitsch Litwinow war ein sowjetischer Revolutionär, Außenpolitiker und Diplomat. Er war von 1930 bis 1939 Volkskommissar für Auswärtige Angelegenheiten und während des Zweiten Weltkriegs Botschafter in den USA.
- Maksim Maksimowicz Litwinow (ros. Максим Максимович Литвинов, właściwie Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein) – dyplomata ZSRR.
- Maxime Maksimovitch Litvinov, était un révolutionnaire russe et diplomate de l'Union soviétique. Né Meir Henoch Mojszewicz Wallach-Finkelstein, il prit le nom de Maxime Litvinov lors de son adhésion au POSDR — alors illégal — en 1898. Il émigra à Londres en 1906, où il travailla pour l'internationale ouvrière, puis, après la Révolution d'octobre, fut nommé par Lénine représentant du gouvernement soviétique au Royaume-Uni.
- Maxim Maximovich Litvinov (17 July 1876–31 December 1951) was a Russian revolutionary and prominent Soviet diplomat.
- Fu anche un ministro degli esteri sovietico dal 1930 al 1939. Di origini ebraiche, si distingueva per la sua inclinazione filo-occidentale. Aderì al movimento operaio alla fine dell'Ottocento e divenne membro dell'allora illegale Partito Operaio Socialdemocratico Russo. Emigrato a Londra nel 1906, lavorò per la Seconda Internazionale. Dopo la Rivoluzione d'Ottobre, fu nominato da Lenin rappresentante sovietico nel Regno Unito.
- Maxim Litvinov (em russo: Макси́м Макси́мович Литви́нов, transl. Maksím Maksímovitch Litvínov; foi um político russo, que ocupou diversos cargos no alto escalão da União Soviética.
- マクシム・マクシモーヴィッチ・リトヴィノフ（Макси́м Макси́мович Литви́нов、Maxim Maksimovich Litvinov、1876年7月17日～1951年12月31日）は、ソビエト連邦の政治家、外交官。外務人民委員（外務大臣）、駐米大使などを歴任した。
- Макси́м Макси́мович Литви́нов — революционер, советский дипломат и государственный деятель. Член ЦИК СССР 2—7 созывов, депутат Верховного Совета СССР 1—2 созывов. Член ЦК ВКП(б) (1934—1941).
- 막심 막시모비치 리트비노프 는 소비에트 연방의 유대계 정치인이자 외교관으로, 소비에트 연방의 외무인민위원, 주 미국 대사 등을 지냈다.
- Maxim Maxímovich Litvínov, revolucionario ruso y destacado diplomático soviético de origen judío que sirvió como ministro de exteriores de la Unión Soviética durante gran parte de los años treinta del siglo XX.
- Maksim Maksimovitj Litvinov, född 17 juli 1876, död 31 december 1951, var en sovjetisk politiker, diplomat och Sovjetunionens utrikeskommissarie 1930-1939. Litvinov anslöt sig 1898 till Rysslands socialdemokratiska arbetareparti. På grund av sin politiska aktivitet fängslades Litvinov, men lyckades fly efter 18 månader och var från 1902 bosatt i Schweiz. Året därpå återvände han till Ryssland och vid socialdemokraternas splittring samma år anslöt han sig till bolsjevikerna.
- 马克西姆·马克西莫维奇·李维诺夫（俄语：Макси́м Макси́мович Литви́нов），贵族出身 （1876年7月17日－1951年12月31日），苏联外交部长1930年-1939年 任内积极推行集体安全(Collective Security)政策，与西方国家改善关系。 1933年成功促使美国承认苏联。 1934年使苏联加入国际联盟（League of Nations）。 1939年二战前夕，因国际局势及苏联外交政策变化，身为犹太人的李维诺夫被莫洛托夫所代替。
|
| rdfs:label
|
- 马克西姆·李维诺夫
- Maxim Maximovič Litvinov
- Maxim Maximowitsch Litwinow
- Maxim Litvinov
|
| owl:sameAs
| |
| http://www.w3.org/ns/prov#wasDerivedFrom
| |
| foaf:depiction
| |
| foaf:givenName
| |
| foaf:isPrimaryTopicOf
| |
| foaf:name
|
- Maxim Litvinov
- Макси́м Литви́нов
|
| foaf:surname
| |
| is dbpedia-owl:successor
of | |
| is dbpedia-owl:wikiPageDisambiguates
of | |
| is dbpedia-owl:wikiPageRedirects
of | |
| is dbpprop:after
of | |
| is dbpprop:before
of | |
| is dbpprop:predecessor
of | |
| is dbpprop:successor
of | |
| is owl:sameAs
of | |
| is foaf:primaryTopic
of | |
