The Karakalpaks (also Qaraqalpaqs) are a Turkic speaking people of Mongol origin. They mainly live in the lower reaches of the Amu Darya and in the (former) delta of Amu Darya on the southern shore of the Aral Sea in Uzbekistan. However, small numbers can also be found in Iran and Turkey, and smaller communities in Kazakstan, Pakistan, Afghanistan, and Turkmenistan. The name "Karakalpak" comes from two words: "qara" meaning black, and "qalpaq" meaning hat.

PropertyValue
dbpedia-owl:EthnicGroup/populationPlace
dbpedia-owl:EthnicGroup/related
dbpedia-owl:EthnicGroup/totalPopulation
  • 550000 (xsd:integer)
dbpedia-owl:populationPlace
dbpedia-owl:related
dbpedia-owl:totalPopulation
  • 550000 (xsd:integer)
dbpprop:abstract
  • The Karakalpaks (also Qaraqalpaqs) are a Turkic speaking people of Mongol origin. They mainly live in the lower reaches of the Amu Darya and in the (former) delta of Amu Darya on the southern shore of the Aral Sea in Uzbekistan. However, small numbers can also be found in Iran and Turkey, and smaller communities in Kazakstan, Pakistan, Afghanistan, and Turkmenistan. The name "Karakalpak" comes from two words: "qara" meaning black, and "qalpaq" meaning hat. The Karakalpaks probably number about 650,000 worldwide, out of which about 500,000 live in the Republic of Karakalpakstan. The Karakalpaks in Turkey are primarily concentrated in the mountains of eastern Turkey near the headwaters of the Murat River. Those in Iran live mainly on the southern shores of Lake Urmia, which is located in the northwestern corner of the country.
  • Die rund 400.000 Karakalpaken sind ein den Kasachen eng verwandtes turksprachiges Volk am südöstlichen Aralsee. Sie sind ethnisch aus den Südkasachen entstanden und traditionell Ackerbauern und Fischer. Die Karakalpaken gehören mehrheitlich dem sunnitischen Islam an und zählen ebenfalls zu den Turkvölkern. Das Siedlungsgebiet der Karakalpaken gehörte von 1925 bis 1932 zum „Autonomen Gebiet der Kirgisen“. Dort bildete es ein eigenes autonomes Gebiet. 1932 wurde den Karakalpaken eine eigenständige ASSR zugestanden, die im Rahmen Russlands lag. 1936 wurde Karakalpakstan Teil des heutigen Usbekistans. Nach dem Zusammenbruch der Sowjetunion bestand bei den Karakalpaken lange Zeit der Wunsch, sich erneut dem eng verwandten Kasachstan anzuschließen. Noch heute sieht sich Kasachstan als „Schutzmacht“ der Karakalpaken.
  • Karakalpakit ovat Uzbekistaniin kuuluvasssa Karakalpakiassa asuva turkkilaista karakalpakin kieltä puhuva kansa. Karakalpakian lisäksi karakalpakkeja asuu Uzbekistanin Ferganan ja Horezmin alueilla, Turkmenistanissa, Kazakstanissa ja Afganistanissa. Vuonna 1989 entisessä Neuvostoliitossa oli 423 500 karakalpakkia, joista 389 100 asui Karakalpakiassa. Afganistanissa karakalpakkeja arvioidaan olevan noin 5 000 henkeä. Karakalpakin lisäksi he puhuvat uzbekkia, venäjää ja Afganistanissa daria. Perinteinen uskonto on sunnalainen islam. Karakalpakkien varhaisimpia esi-isiä ovat Araljärven eteläpuolella 600–100-luvuillla eaa. asuneet sakit, joihin 500–700-luvuilla sekoittui turkkilaisia heimoja. Kansan muodostumiseen osallistuivat 700–900-luvuilla petšenegit ja oguusit, myöhemmin kiptšakit ja 1300–1400-luvuilla nogait. Karakalpakit mainitaan keskiaasialaisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1500-luvun lopussa. 1700-luvun puoliväliin saakka he asuivat Syrdarjan keski- ja alajuoksulla. Myöhemmin suurin osa siirtyi Syrdarjan läntisen laskujoen Žanadarjan varrelle. Vuonna 1811 karakalpakit liitettiin Hivan kaanikuntaan ja heidät siirrettiin Amudarjan suistoon. Vuodesta 1873 lähtien Amudarjan länsipuolinen alue kuului Venäjään. Yhteiskuntajärjestys perustui feodalismiin sekä patriarkaalisiin heimo- ja sukuyhteisöihin. Vuonna 1925 perustettiin Karakalpakian autonominen alue, josta vuonna 1932 tuli Uzbekistaniin kuuluva autonominen tasavalta. Perinteisiä elinkeinoja ovat puolipaimentolaisuuteen perustuva karjanhoito, keinokasteluviljely ja kalastus. Asumuksina toimivat jurtta ja savitiilitalot. Miehet pitivät mustia lammaslakkeja, joihin kansan nimitys pohjautuu. Ruokavalion perustana olivat jauhot ja suurimot, maitotuotteet ja paistettu kala. Rikas suullinen kansanperinne käsittää eeppisiä sankarirunoja, lyyrisiä ja riittilauluja, satuja ja legendoja.
  • Les Karakalpaks constituent un peuple turc dont le nom signifie « bonnets noirs », installé en République autonome de Karakalpakie (Qoraqalpog‘iston Respublikasi) à l’ouest de l’Ouzbékistan et au sud de la mer d’Aral.
  • A karakalpak török eredetű nomád nép. Az Aral-tótól délre, Üzbegisztán nyugati részén élnek. Nevük a héber-arámi qara´ (a.m. olvas, hangosan olvas) szóból ered. Más források szerint a szembeötlően egyforma fekete fejfedőjükről nevezték el őket karakalpakoknak. A saját nyelvüket használják és cirill betűkkel írnak. Nyelvük az altaji-török nyelvcsaládba, a kipcsak csoportba tartozik. A karakalpakok Üzbegisztán népességének mindössze 3%-át teszik ki. Az 1989-es üzbég népszámlálás szerint 411 878-an vannak. A karakalpakok nagyrésze még ma is nomád körülmények között él. A népességnövekedés körükben magas. Nincs külön országuk, Karakalpakföld az Üzbegisztáni Köztársaság autonóm területe. Karakalpakföld 1936-ig Kazahsztánhoz tartozott. Fővárosa az Amu-darja folyó partján található Nukusz.
  • Karakalpak (anche Kara Kalpak; Qara-Qalpaq; e altre varianti. ) Regione, gruppo etnico e idioma relativi al territorio a sud-est del lago d'Aral, intorno al delta del fiume Amu Darya e ad est del deserto chiamato Kyzyl Kum (Kızıl Kum). La parola in turco significa "cappello nero", in riferimento all'abbigliamento tradizionale di questa tribù. Non è chiaro se i Karakalpak di oggi, che parlano un dialetto turco indicato talora come cumano, siano rapportabili ai "Karakalpak" che nel Medioevo costituivano un insieme di tribù turche che servivano come guardie di confine per vari principati russi. Qualcuno ipotizza che i Karakalpak possano essersi divisi in seguito all'orda kazaka verso il 1600,altri sostengono un legame con le popolazioni Nogai, delle quali rappresenterebbero una sorta di discendenza.
  • カラカルパク人（カラカルパク語：Qaraqalpaq）は、中央アジアのウズベキスタンを中心に居住するテュルク系民族。民族名称の「カラカルパク」は、カラカルパク語で「黒い帽子」を意味するとされる。 ペルシア系の言語を使ったのではないかと推察されているスキタイ人の末裔の要素を持つ、中央アジアのテュルク系言語を用いる遊牧集団由来の民族。特にその集団形成にあたり、キプチャク人、中でも特にロシア人にペチェネグ人と呼ばれた集団と融合した要素が大きく、彼らの末裔の要素も多く持つ。人種的には、コーカソイドとモンゴロイドの混血で、モンゴロイドの特徴は、ウズベク人よりも強く、カザフ人よりも弱い。フェルガナのカラカルパク人には、モンゴロイドの特徴が少ない。 使用言語、即ちカラカルパク語は、テュルク諸語北西語群に属するカザフ語やノガイ語に近い。
  • De Karakalpakken, Kara Kalpak of Qara-Qalpaq; Karakalpaks: Qaraqalpaqtar; enkelvoud: Qaraqalpaq zijn een aan de Kazachen verwante Turkse etnische groep waarvan het merendeel de Turkse taal Karakalpaks spreekt. Ze wonen vooral ten zuiden van het Aralmeer, rond de delta van de rivier de Amu Darja en ten oosten van de Kyzyl Kumwoestijn. Er zijn ongeveer 400.000 Karakalpakken. De benaming is afgeleid van de zwarte nationale historische hoeden die ze droegen (Kara = zwart en Kalpak = hoed). Het is niet duidelijk waar ze van oorsprong vandaan kwamen. Ze zouden afgesplitst kunnen zijn van de zuidelijke Kazachse Gouden Horde in de 16e eeuw of afstammelingen kunnen zijn van de Nogais. Hun taal valt in dezelfde taalfamilie als het Kumanisch. Het is ook onduidelijk of ze verwant zijn met een groep van Turkse stammen, die ook Karakalpakken worden genoemd en die de zuidelijke grenzen van verschillende Russische vorstendommen bewaakten in de Middeleeuwen. Na de Russische verovering van Turkestan en de Russische Revolutie kreeg dit volk een eigen gebied toegewezen; de Karakalpakse autonome oblast, die van de Kazachstaanse SSR werd afgesplitst en uiteindelijk bij de Oezbeekse SSR werd gevoegd als de Karakalpakse ASSR, hoewel ze meer verwant zijn met de Kazachen. Bij het uiteenvallen van de Sovjet-Unie kregen ze een autonome republiek binnen Oezbekistan, al is deze autonomie in de praktijk beperkt. Kazachstan ziet zich nog steeds als de 'beschermheer' van dit volk. Een gedeelte van de Karakalpakken heeft al sinds lange tijd de wens om zich aan te sluiten bij Kazachstan. De karakalpakken zijn van oorsprong landbouwers en vissers. De visserij heeft ernstig geleden onder het droogvallen van grote gedeelten van het Aralmeer. De landbouw bestaat vooral uit het verbouwen van katoen. De Karakalpakken zijn weinig geürbaniseerd, maar door de slechte economische en levensomstandigheden (zoals de giftige zandstormen die steeds frequenter optreden vanuit de Aral Kum), trekken steeds meer van hen naar steden als Nukus. Als hun religie wordt vaak het Soennisme genoemd, maar Soefisme is ook populair onder de bevolking. Met name de belangrijkste stromingen daarvan: de Naqshbandiyya, Yassawiyya en Kubrawiyya.
  • Karakałpacy - naród pochodzenia tureckiego, zamieszkujący w zwartej grupie na południe od Morza Aralskiego. Żyją głównie w Uzbekistanie (530 tys), zwłaszcza w należącej do tego kraju Karakałpacji, a poza tym także w Turcji, Iranie i w mniejszych grupach w kilku państwach byłego ZSRR. Ogółem jest ich około 650 tysięcy. Są muzułmanami sunnitami, a używany przez nich język karakałpacki jest bliski kazachskiemu i kirgiskiemu. Głównym zajęciem Karakałpaków do połowy XX w. była uprawa roli na nawadnianych ziemiach oraz rybołówstwo, jednak władze radzieckie chcąc zwiększyć zbiory bawełny doprowadziły do katastrofy ekologicznej. Zbyt duża część wód Amu-darii i Syr-darii została wykorzystana do nawodnienia, co doprowadziło do wysychania Morza Aralskiego. Obecnie ok 30% społeczności żyje w miastach i utrzymuje się z pracy w przemyśle.
  • Каракалпа́ки — тюркский народ. Говорят на каракалпакском языке, письменность на основе латиницы (до 1996 — кириллицы). Верующие — мусульмане-сунниты. Общая численность оценивается до 600 тыс. человек. Основным районом проживания является Каракалпакистан (Каракалпакия) (от 390 тыс. до 500 тыс. ) — автономная республика на севере Узбекистана в дельте Амударьи. Небольшая часть Каракалпаков проживает также в Хивинском оазисе и Ферганской долине, а также в Казахстане в основном в Мангистауской области и России. Существует версия, что каракалпаки происходят от чёрных клобуков, которая, впрочем, ничем кроме параллелей в этнониме не подтверждается.
  • Karakalpaklar, sayıları ortalama 400.000'i aşan Karakalpaklar, güney Kazaklarla yakın akraba olan, Aral Gölü'nün güneyindeki dilleri Karakalpakça olan Türk halklarıdır. Çoğunlukla dinleri İslam olan Karakalpaklar genellikle tarımla, az sayıda balıkçılıkla uğraşırlar.
  • Каракалпа́ки (самоназва Qaraqalpaqlar) — тюркський народ, основне населення автономої республіки Каракалпакстан в Узбекистані, також живуть у прилеглих державах Середньої Азії, зокрема в Туркменістані та в Казахстані. Чисельність — бл. 500 000 осіб.
  • 卡拉卡爾帕克族（Qaraqalpaqlar）是中亞地區的突厥語民族之一，主要分布烏茲別克斯坦西部的卡拉卡爾帕克斯坦自治共和國，也有部分居住于伊朗、哈薩克斯坦、巴基斯坦、阿富汗、土庫曼斯坦等國，人口約55萬。“卡拉卡爾帕克”意為“黑帽子”。
dbpprop:forProperty
  • Cherniye Klobuki
  • the medieval border-guards of the Kievan Rus that are known by this name
dbpprop:group
  • Karakalpaks
dbpprop:hasPhotoCollection
dbpprop:langs
dbpprop:popplace
dbpprop:poptime
  • 550,000 (est.)
dbpprop:reference
dbpprop:related
  • Other Turkic people
dbpprop:rels
dbpprop:wikiPageUsesTemplate
rdf:type
rdfs:comment
  • The Karakalpaks (also Qaraqalpaqs) are a Turkic speaking people of Mongol origin. They mainly live in the lower reaches of the Amu Darya and in the (former) delta of Amu Darya on the southern shore of the Aral Sea in Uzbekistan. However, small numbers can also be found in Iran and Turkey, and smaller communities in Kazakstan, Pakistan, Afghanistan, and Turkmenistan. The name "Karakalpak" comes from two words: "qara" meaning black, and "qalpaq" meaning hat.
  • Die rund 400.000 Karakalpaken sind ein den Kasachen eng verwandtes turksprachiges Volk am südöstlichen Aralsee. Sie sind ethnisch aus den Südkasachen entstanden und traditionell Ackerbauern und Fischer. Die Karakalpaken gehören mehrheitlich dem sunnitischen Islam an und zählen ebenfalls zu den Turkvölkern. Das Siedlungsgebiet der Karakalpaken gehörte von 1925 bis 1932 zum „Autonomen Gebiet der Kirgisen“. Dort bildete es ein eigenes autonomes Gebiet.
  • Karakalpakit ovat Uzbekistaniin kuuluvasssa Karakalpakiassa asuva turkkilaista karakalpakin kieltä puhuva kansa. Karakalpakian lisäksi karakalpakkeja asuu Uzbekistanin Ferganan ja Horezmin alueilla, Turkmenistanissa, Kazakstanissa ja Afganistanissa. Vuonna 1989 entisessä Neuvostoliitossa oli 423 500 karakalpakkia, joista 389 100 asui Karakalpakiassa. Afganistanissa karakalpakkeja arvioidaan olevan noin 5 000 henkeä.
  • Les Karakalpaks constituent un peuple turc dont le nom signifie « bonnets noirs », installé en République autonome de Karakalpakie (Qoraqalpog‘iston Respublikasi) à l’ouest de l’Ouzbékistan et au sud de la mer d’Aral.
  • A karakalpak török eredetű nomád nép. Az Aral-tótól délre, Üzbegisztán nyugati részén élnek. Nevük a héber-arámi qara´ (a.m. olvas, hangosan olvas) szóból ered. Más források szerint a szembeötlően egyforma fekete fejfedőjükről nevezték el őket karakalpakoknak. A saját nyelvüket használják és cirill betűkkel írnak. Nyelvük az altaji-török nyelvcsaládba, a kipcsak csoportba tartozik. A karakalpakok Üzbegisztán népességének mindössze 3%-át teszik ki.
  • Karakalpak (anche Kara Kalpak; Qara-Qalpaq; e altre varianti. ) Regione, gruppo etnico e idioma relativi al territorio a sud-est del lago d'Aral, intorno al delta del fiume Amu Darya e ad est del deserto chiamato Kyzyl Kum (Kızıl Kum). La parola in turco significa "cappello nero", in riferimento all'abbigliamento tradizionale di questa tribù.
  • De Karakalpakken, Kara Kalpak of Qara-Qalpaq; Karakalpaks: Qaraqalpaqtar; enkelvoud: Qaraqalpaq zijn een aan de Kazachen verwante Turkse etnische groep waarvan het merendeel de Turkse taal Karakalpaks spreekt. Ze wonen vooral ten zuiden van het Aralmeer, rond de delta van de rivier de Amu Darja en ten oosten van de Kyzyl Kumwoestijn. Er zijn ongeveer 400.000 Karakalpakken. De benaming is afgeleid van de zwarte nationale historische hoeden die ze droegen (Kara = zwart en Kalpak = hoed).
  • Karakałpacy - naród pochodzenia tureckiego, zamieszkujący w zwartej grupie na południe od Morza Aralskiego. Żyją głównie w Uzbekistanie (530 tys), zwłaszcza w należącej do tego kraju Karakałpacji, a poza tym także w Turcji, Iranie i w mniejszych grupach w kilku państwach byłego ZSRR. Ogółem jest ich około 650 tysięcy. Są muzułmanami sunnitami, a używany przez nich język karakałpacki jest bliski kazachskiemu i kirgiskiemu.
  • Каракалпа́ки — тюркский народ. Говорят на каракалпакском языке, письменность на основе латиницы (до 1996 — кириллицы). Верующие — мусульмане-сунниты. Общая численность оценивается до 600 тыс. человек.
  • Karakalpaklar, sayıları ortalama 400.000'i aşan Karakalpaklar, güney Kazaklarla yakın akraba olan, Aral Gölü'nün güneyindeki dilleri Karakalpakça olan Türk halklarıdır. Çoğunlukla dinleri İslam olan Karakalpaklar genellikle tarımla, az sayıda balıkçılıkla uğraşırlar.
  • Каракалпа́ки (самоназва Qaraqalpaqlar) — тюркський народ, основне населення автономої республіки Каракалпакстан в Узбекистані, також живуть у прилеглих державах Середньої Азії, зокрема в Туркменістані та в Казахстані. Чисельність — бл. 500 000 осіб.
  • 卡拉卡爾帕克族（Qaraqalpaqlar）是中亞地區的突厥語民族之一，主要分布烏茲別克斯坦西部的卡拉卡爾帕克斯坦自治共和國，也有部分居住于伊朗、哈薩克斯坦、巴基斯坦、阿富汗、土庫曼斯坦等國，人口約55萬。“卡拉卡爾帕克”意為“黑帽子”。
rdfs:label
  • Karakalpaks
  • Karakalpaken
  • Karakalpakit
  • Karakalpaks
  • Karakalpakok
  • Karakalpak
  • カラカルパク人
  • Karakalpakken
  • Karakałpacy
  • Каракалпаки
  • Karakalpaklar
  • Каракалпаки
  • 卡拉卡尔帕克人
owl:sameAs
skos:subject
foaf:name
  • Karakalpaks
foaf:page
is dbpedia-owl:PopulatedPlace/ethnicGroup of
is dbpedia-owl:ethnicGroup of
is dbpprop:redirect of
is owl:sameAs of