| dbpprop:abstract
|
- Jacques Tati was a noted French comedic filmmaker. He was born Jacques Tatischeff, the son of Russian father Georges-Emmanuel Tatischeff and Dutch mother Marcelle Claire Van Hoof, in Le Pecq, Yvelines, and died in Paris.
- Jacques Tati war ein französischer Drehbuchautor, Schauspieler und Regisseur. Mit der von ihm entwickelten und dargestellten Figur des Monsieur Hulot eroberte er sich einen bedeutenden Platz in der Filmgeschichte, und das mit insgesamt nur fünf langen Spielfilmen. Als Schauspieler bediente er sich der Mittel von Pantomime und Slapstick und erwies sich in der Gestalt des Monsieur Hulot als unermüdlicher Zivilisationskritiker. Als Regisseur war Tati – auch wenn er inhaltlich oft die gute alte Zeit beschwor – seiner Zeit weit voraus und beeindruckte durch den einfallsreichen Einsatz moderner filmtechnischer Mittel. Er war ein Einzelgänger, der die völlige künstlerische Kontrolle über seine Filme anstrebte. Darin, und in seinem Hang zum Perfektionismus, ist er auf dem Gebiet der Filmkomik am ehesten mit Charles Chaplin und Buster Keaton vergleichbar.
- Jacques Tati, vlastním jménem Jacques Tatischeff, byl francouzský režisér, scenárista, herec a komik. Geniální tvůrce byl francouzsko-rusko-holandsko-italského původu. Jeho otec Georges Emmanuel Tatischeff, narozen roku 1875 v Paříži, byl synem Dimitrie Tatischeffa, ruského ambasadora v Paříži, a Francouzky Rose Anathalie Alinquantové. Jeho matka Marcelle Claire van Hoffová byla italsko-holandského původu. Jako herec začínal v krátkých filmech, později se rozhodl kromě hraní také režírovat. Jeho režisérským debutem byl krátký film Škola pošťáků v roce 1947, kde vytvořil postavu pošťáka Françoise. Tato postava se objevuje také o dva roky později v Tatiho prvním celovečerním filmu Jede, jede poštovský panáček. O čtyři roky později, v roce 1953, přichází s dalším celovečerním filmem Prázdniny pana Hulota, v němž sám ztvárňuje hlavní postavu milého pana Hulota (výsl. ), která ho posléze proslavila po celém světě. V roce 1958 točí vynikající komedii Můj strýček, která byla nominována v kategorii Nejlepší zahraniční film na Oscara. Dalším jeho celovečerním filmem bylo Playtime v roce 1967, které ale úspěchu Mého strýčka nedosáhlo. V roce 1971 se objevil ve snímku Pan Hulot jede na výstavu, ale ani tímto snímkem jeho jemný humor neporazil soudobé dynamické komedie. Naposledy si zahrál v roce 1974 ve filmu Parade. V roce 2008 Česká televize uvedla několik Tatiho filmů, mj. unikátní restaurovanou verzi filmu Jede, jede poštovský panáček (při restaurování spolupracovali i Tatiho potomci, režisérka Sophie Tatischeffová a producent Pierre Tati) a restaurovaný film Playtime se stopáží 125 minut, blížící se původnímu Tatiho záměru.
- Jacques Tati (Jacques Tatischeff), Director y actor francés de origen franco-ruso-italo-holandés. Su padre, Georges Emmanuel Tatischeff, nacido en 1875 en Paris, era hijo natural del conde Dimitri Tatischeff, agregado militar de la embajada de Rusia en París y de una mujer francesa, Rose Anathalie Alinquant. Georges Emmanuel Tatischeff se casó con Claire van Hoff, de origen italo-holandés. De esta unión nació Jacques Tati en 1907 en Le Pecq (Francia). Tati es, sin lugar a dudas, uno de los grandes cómicos del séptimo arte, heredero directo de los maestros del mejor cine cómico mudo norteamericano y francés. Jacques Tati vuelve a las fuentes del viejo cine cómico y a la pureza del gag visual sin renunciar a un rico arsenal humorístico que extrae del mundo de los ruidos. Procedente del music-hall, había actuado en algunos filmes y producido varios cortometrajes, pero se impone con dos películas que dirige e interpreta y que marcan una fecha en la historia de la comicidad cinematográfica: Jour de fête 1949 y Les vacances de M. Hulot 1953, visión satírica del veraneo pequeñoburgués en una plácida localidad costera. La crítica del hombre moderno inserto en un avasallador mundo material le conducirá luego de modo natural a la crítica de la moderna civilización urbana (urbanismo, funcionalismo, diseño, automatismo) en Mon oncle 1958 y en el laboriosísimo Playtime 1968, donde recurre a gags visuales propios del cine mudo y a otros puramente acústicos, línea que prosigue en Trafic 1970.
- Jacques Tati oli ranskalainen elokuvaohjaaja ja komedianäyttelijä. Häntä pidetään yhtenä eurooppalaisen elokuvan suurimmista koomikoista. Tati aloitti show-esiintyjän uransa lavakoomikkona, esiintyen aluksi ristimänimensä Jacques Tatischeff alla (hänen isänsä oli venäläinen ja äiti hollantilainen). Maanisena tarkkailijana ja taitavana miimikkona tunnettu Tati kehitti itselleen ohjelmanumeron, jossa hän parodioi tarkasti mm. tenniksen pelaajan ja kalastajan eleitä. Tati sai valtavan suosion lavaesiintyjänä, mutta alkoi kiinnostua enemmän elokuvista. Tati pääsi ohjaamaan ensimmäistä lyhytelokuvaansa piipahdettuaan muutamassa näyttelemässä. Tatin toinen lyhytelokuva Kirjeenkantajan koulu (L'école des facteurs, 1947) laajeni sittemmin kokoillan elokuvaksi Lystikäs kirjeenkantaja (Jour de fête, 1949), joka sai valtavan suosion Ranskassa. Jo Lystikkäässä kirjeenkantajassa nähtiin Tatin elokuvien tunnuspiirteet: vaikka kyseessä onkin äänielokuva, dialogin äänentaso on olemattoman alhaalla eikä sillä ole juurikaan merkitystä juonen kannalta. Ääniefektit puolestaan kuuluvat selvästi. Puhumisen puutetta kompensoi Tatin kyky luoda puhtaasti fyysistä komediaa. Jacques Tatia onkin tämän johdosta pidetty Charlie Chaplinin komiikan perillisenä, ja koska Tatin elokuvien yhdistävä teema on modernien vitsauksien kritisoiminen, niistä vedetään usein linkkejä Chaplinin elokuvaan Nykyaika. Seuraavaa pitkää elokuvaansa, suomeksi harhaanjohtavasti käännettyä Riemuloma Rivieralla (Les vacances de M. Hulot, 1953) varten Tati loi legendaarisen hahmonsa Monsieur Hulot'n. Normandiaan sijoittuvassa elokuvassa Hulot on hyväntahtoinen ja avulias mutta kömpelö miekkonen, jonka tunnusmerkkejä ovat lättänä huopahattu, piippu ja puhumattomuus. Hänen läsnäolonsa saa tavallisesti aikaan katastrofeja. Myös Riemuloma Rivieralla oli valtava menestys Ranskassa, ja sitä seurannut Enoni on toista maata toi Tatille Oscarin parhaasta ulkomaisesta elokuvasta. Tatin kantavia teemoja ovat toisaalta ranskalaisen keskiluokan ironinen kuvaaminen, toisaalta kritiikki modernismia kohtaan ja perinteisen elämäntyylin nostalginen puolustaminen. Hänen huumorinsa nousee modernin, näennäisen tehokkaan elämäntavan aiheuttamista ongelmista. Lystikkäässä kirjeenkantajassa ranskalainen maaseutu on yhä rikkumattomasti ranskalaista ja kiireetöntä. Paikallinen postiljooni Francis (Tati) näkee uutisfilmin amerikkalaisten postinkantajien tehokkuudesta ja yrittää tehostaa toimintaansa, mutta joutuu erilaisten katastrofien jälkeen palaamaan takaisin perinteiseen tyyliinsä. Elokuvan Enoni on toista maata maailma on jo kaksijakoinen. Monsieur Hulot'n ylempää keskiluokkaa edustava sukulaisperhe on hankkinut itselleen huippumodernin talon kaikkine nykyajan mukavuuksineen, mutta heidän rahan ja tavaran ympärillä pyörivä kliininen elämänsä ei ole onnellista. Perheenisä ajaa poikansa aamulla kouluun pitkin ruuhkaista moottoritietä, jolla ajaa satoja täysin samanlaisia autoja. Pojan koulu ja isän tehdas ovat täysin samanlaisia laatikkomaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus selviää vain seinässä olevasta kyltistä. Vastapoolina toimii työtön Hulot, joka elää vaatimattomassa mutta kodikkaassa asunnossaan vanhan rehevän kaupunkikulttuurin ympäröimänä. Hänen elinpiiriään kuitenkin jatkuvasti nakerretaan modernin tieltä. Suosion myötä Tati sai entistä enemmän resursseja elokuviinsa, ja käyttikin niitä runsain mitoin seuraavan elokuvansa Playtimen tekemiseen. Tati rakennutti elokuvaansa varten kokonaisen kulissikaupungin, käytti kallista 70-millistä filmiä perinteisen 35-millisen sijaan ja kuvasi lukemattomia ottoja. Jo pelkästään ääniraitaa työstettiin vuosi. Playtimessa modernismi on voittanut lopullisesti perinteisen elämäntavan, se on purevan satiirinen katsaus moderniin kaupunkilaiselämään, jossa ihmiset elävät sisällötöntä ja kliinistä elämää lasisten pilvenpiirtäjien ja amerikkalaisen kulutuskrääsän keskellä. Vaikka Playtime onkin nykyään filmihullujen lemmikki, oli se aikanaan valtava kaupallinen katastrofi. Kolme tuntia pitkä, käytännöllisesti katsoen juoneton elokuva ei tavoittanut yleisöään, joten Tati joutui myymään talonsa ja työskentelemään pikkurooleissa sekä ohjaamaan tv-mainoksia seuraavat vuodet maksaakseen velkansa. Playtimen jälkeen Tati ehti ohjata vain yhden teatterielokuvan, Trafic – liikenne. Traficissa Tati käsittelee edelleen modernistuvaa yhteiskuntaa, nyt lähinnä henkilöautoilun kautta. Väitetään, että elokuvan tuottajat halusivat Playtimen taloudellisen katastrofin jälkeen elokuvan, jossa oli selkeä juoni. Elokuvassa M. Hulot on retkeilyautoja valmistavan yrityksen Altra Motorsin suunnittelija, joka on matkalla viemässä malliautoa Pariisista Amsterdamin autonäyttelyyn. Elokuvaa voidaan pitää eräänlaisena road movien alkuasteena. Jacques Tati kuoli Pariisissa vuonna 1982.
- Jacques Tati est un réalisateur et acteur français.
- Jacques Tati orosz származású francia filmrendező, színész. Legtöbb filmjének főszereplője, a saját maga alakította nyakigláb Hulot úr, a modern világhoz adaptálódni képtelen, mindig barátságos és segítőkész, ám a szociális érintkezésben esetlen, örök kívülálló figurája. Filmjeiben mindig a képi világon van a hangsúly, a hangok legtöbbször zajok, tömegmorajok, a beszéd ritkán játszik fontos szerepet. Képi humora semmivel össze nem téveszthető. A mindennapi élethelyzetek finom eltúlzásával, kiemelésével megalkotott, nemritkán visszatérő poénjai mindig rendkívül finoman jelennek meg, a néző figyelme nincs „erőszakosan” rájuk irányítva, ezért mindig jóleső érzés felfedezni egy-egy újabb komikus részletet.
- ジャック・タチ（Jacques Tati、1907年10月9日-1982年11月5日）は、フランスの映画監督・俳優。本名はジャック・タチシェフ（Jacques Tatischeff）。パリ郊外のル・ベック生まれ。父はロシア人、母はドイツ人であった。
- Jacques Tati was een Franse filmacteur, komiek en -regisseur. In zijn carrière, die 50 jaar duurde, maakte Tati slechts 6 lange en 4 korte films, toch is zijn invloed op de cinematografie groot.
- Jacques Tati eller egentlig Jaques Tatischeff var en fransk filmregissør, manusforfatter, komiker og skuespiller.
- Jacques Tati, właściwie Jacques Tatiszczew – francuski aktor i reżyser, określany często mianem francuskiego Chaplina Wywodził się z arystokratycznej rodziny rosyjskich emigrantów Swoją karierę rozpoczynał jako sportowiec grając między innymi zawodowo w rugby i tenisa, później związał się ze sceną musicalową, wystawiał własne przedstawienia, brał udział w projektach innych twórców Dał się poznać jako bohater krótkich filmów komediowych, które reżyserował René Clair Chociaż sam nie tworzył filmów niemych, dialog odgrywał w nich marginalną rolę Żart inscenizacyjny, humor sytuacyjny i charakterystyczna postać kreowana przez Tati w filmach we własnej reżyserii uczyniły z niego w oczach widzów spadkobiercę Bustera Keatona, czy Maxa Lindera Tworząc komedie starał się zawrzeć w nich refleksję dotyczącą pozycji współczesnego człowieka w świecie i wobec innych ludzi Do swoich filmów sam pisał scenariusze, sam je produkował, reżyserował, odtwarzał w nich główną rolę Obdarzony nieprzeciętnie wysokim wzrostem, Tati chodzi przygarbiony, w charakterystycznym, przykrótkim płaszczu, z śmiesznym kapelusikiem na głowie i fajką w zębach W swoich filmach nie gra twarzą, lecz całą swoją sylwetką Gag, jako taki nie miał w jego filmach charakteru czysto nonsensownej konstrukcji, jak to miało miejsce choćby u braci Marx W nieporadności postaci, nieprzewidywalności ruchów nie ma nic z klownady, czy farsy, zastępuje je komiczne tło akcji Bardzo często, co jest swoistym novum, gagi nie wynikają z bezpośredniego sprawstwa głównego bohatera – inne postaci mają pod tym względem równie wiele do powiedzenia Jego filmy przemawiają wysmakowaną kompozycją wizualną, dopracowanymi w najdrobniejszych szczegółach wielopiętrowymi gagami sytuacyjnymi nigdy jednak nie odwołującymi się do rubasznego, jarmarcznego humoru Bohater Tati, czy to pan Hulot, czy listonosz Francois (Dzień świąteczny), to osamotniony człowiek wzbudzający sympatię, skłaniający do refleksji W filmach często pojawia się audiowizualna deformacja, gdzie jedne odgłosy zostają zastąpione przez inne, albo jedne rzeczy "udają" drugie Martwe przedmioty czasami zdają się nabierać pozorów życia, często zupełnie niezauważalnych dla człowieka Zachowując do końca niezależność finansową, poniósł klęskę przy produkcji swojego ostatniego pełnometrażowego filmu Pan Hulot wśród samochodów, realizowanego w nowatorskiej wtedy technice 70 mm stereo
- Jacques Tati, nascido Jaques Tatischeff, foi um ator e diretor francês.
- Жак Тати́ — французский сценарист, актёр и режиссёр.
- Jacques Tati, eg. Jacques Tatischeff, född 9 oktober 1907 i Le Pecq, Yvelines, Frankrike, död 5 november 1982 i Paris, Frankrike, var en fransk komiker, filmregissör och skådespelare. Som liten blev han intresserad av sport, speciellt rugby. På 1930-talet började han göra komiska kortfilmer, med sig själv i huvudrollen. 1947 gjorde han kortfilmen Skolan för brevbärare som blev en hel långfilm med namnet Den glade brevbäraren året därpå. Men Tati är mest känd för sin figur Monsieur Hulot, en tystlåten och tokig man med pipa, fånig hatt och rolig gång, som kom först 1953. Tati var perfektionist vilket resulterade i att det gick mellan fyra och nio år mellan varje film. Dessutom producerade och klippte han själv en del av sina filmer.
- Jacques Tati (aslında Jacques Tatischeff) 9 Ekim 1907 Le Pecq'de doğdu (Yvelines), 4 Kasım 1982 Paris'de öldü, Fransız Yönetmen ve aktör. Sanat ve Mühendislik okudu. Tati, görsel komedi sanatını yenir yoğunluk, detay zenginliği ve yeni bir kompozisyon netliği getirerek yorumladı; görselliğe yeni bir bakış açısı getiren bir avuç sinema sanatçısından biriydi. 1930'lu yılların başında Fransız müzikal çevresine girdi; gösterisi dönemin spor yıldızlarının pandomimlerinden oluşmaktaydı ve bazıları filme alındı, savaştan sonra da uzun metrajlı hale getirildi; Jour de Fete (Bayram Günü, 1949), bütün çalışmalarında baştan sona gözlemlenen hicivli temanın (modern teknolojinin soğukluğu) yanı sıra görsel üslubu da son derece gelişmiştir. Tati, kariyerinin geri kalan süresi boyunca oynayacağı karakteri tanıttığı yeni filmi Les Vacances de Monsieur Hulot (Bay Hulot'nun Tatili, 1953) için dört yıl çalıştı. Yaratılan karakterin sıcaklığı ve gülütlerin parlak yaratıcılığı Bay Hulot'ya uluslar arası bir başarı kazandırdı. Hulot, mizahın kaynağı ve odağı olmak anlamında bir komedyen değildir; daha ziyade, etrafındaki dünyanın mizahını açığa çıkaran bir tavır, bir işaret direği ve bir perspektiftir. Mon Oncle (Amcam, 1958), bir geçiş filmidir; Hulot, her ne kadar star statüsünü terketmiş bile olsa diğer karakterlerin arasında tuhaf marjinalliği ile öne çıkmaktadır. 9 yıllık pahalı ve yorucu bir çalışmadan sonra gösterime giren Playtime (1967) ile Tati'nin niyeti daha belirginleşti. Artık Hulot, Joyce'un Ulysess'indeki Mackintosh Man gibi, sahneye giren ve çıkan birçok figürden yalnızca birisi haline gelmişti. Yani aktör Tati, canlandırdığı karakterin seyirciyi film boyunca yönlendirmesini, yönetmen Tati de yakın çekimleri, empatik kamera açılarını veya montajı kullanarak seyirciyi görüntüdeki mizaha yönlendirmeyi reddediyordu. Ancak, neyi göreceklerinin söylenmesine alışmış olan seyirci, Playtime'daki özgürlüğü can sıkıcı buldu. Film (çeşitli versiyonlarda gösterime girdi) ticari bir fiyaskoydu ve Tati'yi kişisel borca soktu. Son tiyatral filmi olan Trafic (1971), bir başkası tarafından yapılmış olsaydı başyapıt olarak görülebilirdi; ancak Tati için daha geleneksel bir üsluba korunmalı bir dönüş oldu. 25 yılda 5 film, statünün genellikle verimlilikle ölçüldüğü bir ortam için etkileyici bir performans olmasa da, tek başına Playtime bile dünyaya bakış eylemini serbestleştiren, canlandıran bir film olarak hayat boyu bir başarıdır. Tati 4 Kasım 1982'de Paris'de öldü.
- Жак Таті — французький кінорежисер, лауреат Каннського кінофестивалю, премії «Сезар», номінант премії «Оскар».
|
| rdfs:comment
|
- Jacques Tati was a noted French comedic filmmaker. He was born Jacques Tatischeff, the son of Russian father Georges-Emmanuel Tatischeff and Dutch mother Marcelle Claire Van Hoof, in Le Pecq, Yvelines, and died in Paris.
- Jacques Tati war ein französischer Drehbuchautor, Schauspieler und Regisseur. Mit der von ihm entwickelten und dargestellten Figur des Monsieur Hulot eroberte er sich einen bedeutenden Platz in der Filmgeschichte, und das mit insgesamt nur fünf langen Spielfilmen. Als Schauspieler bediente er sich der Mittel von Pantomime und Slapstick und erwies sich in der Gestalt des Monsieur Hulot als unermüdlicher Zivilisationskritiker.
- Jacques Tati, vlastním jménem Jacques Tatischeff, byl francouzský režisér, scenárista, herec a komik. Geniální tvůrce byl francouzsko-rusko-holandsko-italského původu. Jeho otec Georges Emmanuel Tatischeff, narozen roku 1875 v Paříži, byl synem Dimitrie Tatischeffa, ruského ambasadora v Paříži, a Francouzky Rose Anathalie Alinquantové. Jeho matka Marcelle Claire van Hoffová byla italsko-holandského původu.
- Jacques Tati (Jacques Tatischeff), Director y actor francés de origen franco-ruso-italo-holandés. Su padre, Georges Emmanuel Tatischeff, nacido en 1875 en Paris, era hijo natural del conde Dimitri Tatischeff, agregado militar de la embajada de Rusia en París y de una mujer francesa, Rose Anathalie Alinquant. Georges Emmanuel Tatischeff se casó con Claire van Hoff, de origen italo-holandés. De esta unión nació Jacques Tati en 1907 en Le Pecq (Francia).
- Jacques Tati oli ranskalainen elokuvaohjaaja ja komedianäyttelijä. Häntä pidetään yhtenä eurooppalaisen elokuvan suurimmista koomikoista. Tati aloitti show-esiintyjän uransa lavakoomikkona, esiintyen aluksi ristimänimensä Jacques Tatischeff alla (hänen isänsä oli venäläinen ja äiti hollantilainen). Maanisena tarkkailijana ja taitavana miimikkona tunnettu Tati kehitti itselleen ohjelmanumeron, jossa hän parodioi tarkasti mm. tenniksen pelaajan ja kalastajan eleitä.
- Jacques Tati est un réalisateur et acteur français.
- Jacques Tati orosz származású francia filmrendező, színész. Legtöbb filmjének főszereplője, a saját maga alakította nyakigláb Hulot úr, a modern világhoz adaptálódni képtelen, mindig barátságos és segítőkész, ám a szociális érintkezésben esetlen, örök kívülálló figurája. Filmjeiben mindig a képi világon van a hangsúly, a hangok legtöbbször zajok, tömegmorajok, a beszéd ritkán játszik fontos szerepet. Képi humora semmivel össze nem téveszthető.
- ジャック・タチ（Jacques Tati、1907年10月9日-1982年11月5日）は、フランスの映画監督・俳優。本名はジャック・タチシェフ（Jacques Tatischeff）。パリ郊外のル・ベック生まれ。父はロシア人、母はドイツ人であった。
- Jacques Tati was een Franse filmacteur, komiek en -regisseur. In zijn carrière, die 50 jaar duurde, maakte Tati slechts 6 lange en 4 korte films, toch is zijn invloed op de cinematografie groot.
- Jacques Tati eller egentlig Jaques Tatischeff var en fransk filmregissør, manusforfatter, komiker og skuespiller.
- Jacques Tati, nascido Jaques Tatischeff, foi um ator e diretor francês.
- Жак Тати́ — французский сценарист, актёр и режиссёр.
- Jacques Tati, eg. Jacques Tatischeff, född 9 oktober 1907 i Le Pecq, Yvelines, Frankrike, död 5 november 1982 i Paris, Frankrike, var en fransk komiker, filmregissör och skådespelare. Som liten blev han intresserad av sport, speciellt rugby. På 1930-talet började han göra komiska kortfilmer, med sig själv i huvudrollen. 1947 gjorde han kortfilmen Skolan för brevbärare som blev en hel långfilm med namnet Den glade brevbäraren året därpå.
- Jacques Tati (aslında Jacques Tatischeff) 9 Ekim 1907 Le Pecq'de doğdu (Yvelines), 4 Kasım 1982 Paris'de öldü, Fransız Yönetmen ve aktör. Sanat ve Mühendislik okudu. Tati, görsel komedi sanatını yenir yoğunluk, detay zenginliği ve yeni bir kompozisyon netliği getirerek yorumladı; görselliğe yeni bir bakış açısı getiren bir avuç sinema sanatçısından biriydi.
- Жак Таті — французький кінорежисер, лауреат Каннського кінофестивалю, премії «Сезар», номінант премії «Оскар».
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
