| dbpprop:abstract
|
- The Iranian languages are a branch of the Indo-European language family and its subfamily, Indo-Iranian. They are spoken by the Iranian peoples. Avestan is the oldest recorded Iranian language. Today, there are an estimated 150-200 million native speakers of Iranian languages. The Ethnologue lists 87 Iranian languages. Persian has about 53 million native speakers, Kurdish about 45 million, Pashto about 40 million, Lurish about 3.3 million, and Baluchi about 7 million.
- Die iranischen Sprachen bilden eine Unterfamilie des indoiranischen Zweigs der indogermanischen Sprachfamilie. Weltweit gibt es circa 150 Millionen Menschen, die eine der etwa 50 neuiranischen Sprachen als Muttersprache sprechen, weitere 30–50 Millionen nutzen eine iranische Sprache als Zweit- oder Drittsprache.
- Les llengües iràniques o iranianes són una família de llengües indoeuropees molt propera a les indoàries amb les que, de vegades, s'agrupa en un gran grup anomenat llengües indoiràniques. De la mateixa manera que el llatí per a les llengües romàniques o el sànscrit per a les indoàries, la referència cultural per a aquestes llengües es l'avesta.
- Las lenguas iranias son parte de una rama de la familia indoeuropea de lenguas. Junto con las lenguas indo-arias, forman el grupo de lenguas indo-iranias, el cual es una rama del grupo indoeuropeo. El avéstico y el persa antiguo son las dos lenguas iranias más antiguas entre las lenguas indoeuropeas registradas. Hoy, se estima que hay de 150 a 200 millones de hablantes nativos de las lenguas iranias El SIL 2005 enumera 87 variedades de las lenguas iranias. Por número de artículos, las lenguas más habladas son el persa (70 millones), el kurdo y el pashto (25 millones cada uno), y el baluchi (7 millones).
- Iranilaiset kielet ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluva keskenään sukua oleva kieliryhmä. Indoarjalaisten ja nuristanilaisten kielten kanssa ne muodostavat indoeurooppalaisen kieliperheen indoiranilaisen haaran. Iranilaisia kieliä puhutaan melko yhtenäisellä alueella Iranissa, Afganistanissa, Pakistanissa, Turkin itäosassa, Pohjois-Irakissa, Syyriassa, Tadžikistanissa ja Ossetiassa. Erillisiä iraninkielisiä alueita on myös Azerbaidžanissa, Armeniassa, Georgiassa, Dagestanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa, Turkmenistanissa, Intiassa, Yhdistyneissä arabiemiraateissa, Omanissa ja Kiinassa. Ryhmään kuuluu yli 40 kieltä, erillistä murretta ja murreryhmää: Persian kieli eli farsi – Iranin virallinen kieli. Tadžikki – Tadžikistanin virallinen kieli. Dari – paštun ohella toinen Afganistanin virallisista kielistä. Paštu – darin ohella toinen Afganistanin virallisista kielistä. Sitä puhutaan myös luoteis-Pakistanissa ja Iranissa. Osseetti – osseettien kansalliskieli, yksi Pohjois-Ossetian ja Etelä-Ossetian virallisista kielistä. Kurdi – kurdien kansalliskieli, jota puhutaan Turkkiin, Iraniin, Irakiin ja Syyriaan kuuluvassa Kurdistanissa. Kurdeja asuu myös Iranin Azerbaidžanissa ja Horasanissa, Turkin keskiosassa, Afganistanissa, Armeniassa, Georgiassa, Azerbaidžanin tasavallassa ja Turkmenistanissa. Belutši Pakistaniin, Iraniin ja Afganistaniin kuuluvassa Belutšistanissa. Pieniä belutširyhmiä asuu myös muualla Iranissa, Omanissa, Yhdistyneissä arabiemiraateissa ja Turkmenistanissa. Tati Azerbaidžanissa ja Dagestanissa. Talyši Azerbaidžanin eteläosassa ja Kaspianmeren alueen luoteisosassa Iranissa. Giljan Kaspianmeren rannalla Giljanin maakunnassa Iranissa. Mazanderan Giljanista itään Iranin historiallisessa Mazanderanin maakunnassa. Semnan Iranin pohjoisosissa Semnanin kaupungissa ja sen ympäristössä. Šugnanilais-rušanilainen kieliryhmä Pamirvuoristossa Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Kiinassa. Se käsittää šugnanin, rušanin, hufin, bartangin ja rošorvin kielet Tadžikistaniin kuuluvalla Vuoristo-Badahšanin autonomisella alueella ja sen lähiseuduilla Afganistanissa sekä sarikolin kielen Kiinan Xinjiangin maakunnassa. Jazguljam Vuoristo-Badahšanin autonomisella alueella Tadžikistanissa. Vahan Vuoristo-Badahšanin ja Afganistanin rajaseudulla. Iškašim Vuoristo-Badahšanissa ja Pohjois-Afganistanissa. Mundžan ja jidga Pohjois-Afganistanin Mundžanissa ja Tšitralissa. Jagnobi Tadžikistanissa. Paratši Afganistanissa. Ormuri Afganistanissa ja Pakistanissa. Eräiden kielimuotojen asema erillisenä kielenä tai toisen kielen murteena on epäselvä tai kiistanalainen: Gurani Iranin Zagros-vuorilla ja Mosulin seudulla Irakissa. Eräät tutkijat pitävät sitä kurdin murteena, toiset erillisenä kielenä. Zaza Eufratin lähteillä Turkissa. Eräät tutkijat pitävät sitä kurdin murteena. Kumzarin kieli tai murre Hormuzin salmen etelärannalla. Sivendin kieli tai murre Etelä-Iranissa Sivendin kylässä ja sen ympäristössä. Šamerzadi Elburz-vuoristossa Pohjois-Iranissa. Šamerzadi voidaan katsoa mazanderanin murteeksi, mutta sen puhujat pitävät sitä erillisenä kielenä. Velatrun kylän murre Elburz-vuoristossa. Rakenteeltaan mazanderanin murre, mutta puhujat pitävät sitä erillisenä kielenä. Sangesarin kieli tai murre Elburz-vuoristossa, Sangesarin kaupungissa ja lähikylissä. Hazara – tadžikkia ja persiaa lähellä oleva murre, jota puhuu alun perin mongolilainen, mutta myöhemmin iranilaistunut hazaran heimo keski-Afganistanissa. Eri puolilta Irania tunnetaan murreryhmiä ja murrejatkumoita, jotka eivät muodosta mitään yhtenäistä kieltä: Tatimurteet Pohjois-Iranissa, jotka muodostavat viisi murreryhmää. Hamadan–Save-vyöhykkeen murteet. Keski-Iranin murteet, jotka jaetaan seitsemään alaryhmään. Semnanin vyöhykkeen murteet. Lurien ja bahtijaarien murteet länsi- ja lounais-Iranissa. Farsin murteet Etelä-Iranissa. Laristanin murteet Etelä-Iranissa. Baškardin alueen murteet Persianlahden rannalla Kaakkois-Iranissa. Kirjallisten muistomerkkien ja muiden lähteiden perusteella voidaan nimetä joukko kuolleita kieliä: Avestan kieli, jota kutsutaan zarathustralaisuuden pyhän kirjan Avestan mukaan. Se kulki pitkään suullisessa muodossa ja kirjoitettiin muistiin sassanidien hallituskaudella 300-luvun lopusssa tai 500-luvun puolivälissä, jolloin kieli oli jo kuollut. Vanhimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1200–1300-luvuilta. Muinaispersia tunnetaan akemenidien hallitsijasuvun aikana 500–300-luvulla eaa. laadituista nuolenpääkirjoituksista. Siihen perustuvat keskipersia, uuspersia sekä nykyiset kielet farsi, tadžikki ja dari. Meedian kieli muinaisen Meedian alueella nykyisessä Luoteis-Iranissa tunnetaan muinaispersialaisissa, assyrialaisissa ja kreikkalaisissa lähteissä esiintyvistä yksittäisistä sanoista. Skyyttiläis-sarmaattilaisia murteita puhuivat Mustanmeren pohjoispuolella asuneet skyytit ja sarmaatit 700–600-luvuilta eea. aina 300–400-luvuille saakka. Kirjallisia muistomerkkejä ei ole säilynyt, mutta lukuisat antiikin kirjailijoiden teokset sekä kreikkalaiset piirtokirjoitukset antavat käsityksen murteiden sanastosta, fonetiikasta ja eräistä morfologian piirteistä. Saki – Itä-Turkestanin sakiheimojen murteet, jotka tunnetaan 1900-luvun alussa Hotanista, Tumšukista ja Murtukista löydetyistä, intialaisella brahmi-kirjoituksella laadituista teksteistä. Sogdi, jota puhuttiin 500-luvulta eaa. Keski-Aasian Sogdianassa. Myöhemmin se levisi yleiskieleksi Etu-Aasian, Intian ja Kiinan välisille kauppareiteille. Sogdi tunnetaan sogdilaisella, manikealaisella ja syyrialaisella kirjaimistolla laadituista teksteistä, joista suurin osa on 700–800-luvuilta. Sen lähin nykyaikainen jatkaja on jagnobin kieli. Horezmin kieli, jota käytettiin muinaisessa Horezmissa Amu-Darjan laaksossa. Yksittäisiä sanoja, lauseita ja dialogeja on säilynyt 1200–1300-lukujen arabiankielisissä teoksissa. Baktrian kieli muinaisessa Baktriassa Amu-Darjan laaksossa. Kieli tunnetaan lähinnä Afganistanista vuonna 1957 löytyneestä kreikkalaisella kirjaimistolla laaditusta piirtokirjoituksesta. Keskipersia eli pehlevi on muinaispersian suora jatkaja ja uuspersian edeltäjä. Aluksi sitä puhuttiin Farsin maakunnassa Etelä-Iranissa. Sassanidien aikana 200–600-luvuilla siitä tuli laajalle levinnyt valtakunnan virallinen kieli. Kielenmuistomerkit perustuvat pehleviläiseen ja manikealaiseen kirjaimistoon. Suurin osa niistä on 700–800-luvuilta. Parthian kieltä puhuttiin muinaisessa Parthiassa nykyisen Koillis-Iranin ja Lounais-Turkmenistanin alueella. Muistomerkit on laadittu manikealaisella ja parthialaisella kirjaimistolla. Iranilaiset kielet jaetaan läntiseen ja itäiseen pääryhmään. Länsiryhmän kielet perustuvat murteisiin, jotka levisivät Iranin ylängön länsiosaan oletettavasti noin 500 eaa. mennessä. Itäryhmän kielten pohjana ovat Keski-Aasiassa puhutut murteet. Länsiryhmä jakaantuu edelleen lounaiseen ja luoteiseen alaryhmään. Edelliseen kuuluvat mm. muinais-, keski- ja nykypersia, tadžikki, dari ja tati, jälkimmäiseen parthi, kurdi, beludži, talyš ym. Itäryhmä jaetaan puolestaan pohjoiseen ja eteläiseen alaryhmään. Edelliseen kuuluvat mm. skyyttiläis-sarmaattilaiset murteet, sogdi, horezmin kieli, osseetti ja jagnobi, jälkimmäiseen saki, baktria ja paštu. Oman ryhmänsä muodostavat kontaktivaikutuksen tuloksena syntyneet Pamirin kielet.
- Les langues iraniennes sont des langues indo-européennes, du groupe indo-iranien. Elles sont essentiellement parlées en Asie du Sud-Ouest (en Iran, en Afghanistan, au Pakistan, dans les territoires kurdes et dans les pays voisins) et dans les communautés émigrées.
- Le lingue iraniche sono un ramo della famiglia linguistica indoeuropea con un numero stimato di 150-200 milioni di parlanti di madrelingua. Insieme alle lingue indiane formano il gruppo indoiranico. L'avestico e l'antico persiano, compresi nel ramo iranico, costituiscono due delle lingue indoeuropee di più antica attestazione.
- イラン語群（イランごぐん）はインド・ヨーロッパ語族（印欧語族）に属する一分派である。インド・アーリア語群とともにこの語族の支族であるインド・イラン語派を形成する。 20世紀末時点でイラン語群の人口は9千万人を超えているとみられる。ある調査では祭祀言語としてのみ存続するアヴェスタ語のほか86の言語を数えているが、このうち十数語は隣接言語と近似し個別の人口集計がない。最大集団はペルシャ語で使用人口は約3800万人、これにパシュトゥ語（約2000万人）、クルド語（約1700万人）、バロチ語（約700万人）が続く。
- De Iraanse talen vormen een tak van de Indo-Europese taalfamilie. Zij zijn daarbinnen het nauwst verwant aan de Indo-Arische taalgroep en deze twee takken vormen samen de Indo-Iraanse groep. De bevolking had een éénvormige benaming om zich te onderscheiden van de autochtonen. In het Sanskriet heette dit : arya (= heer), vergelijk Ariërs. De genitief meervoud hiervan is aryanam → Iran. De Iraanse taalgroep wordt verdeeld in een oostelijke en een westelijke groep, die allebei respectievelijk weer kunnen worden onderverdeeld in een noordelijke en zuidelijke groep. I. Oost-Iraanse talen A. Noordoost-Iraanse talen Avestisch* Chorasmian* Bactrisch* Sogdisch*, Yaghnobi Scythisch*, Sarmatisch*, Alanisch*, Ossetisch B. Zuidoost-Iraanse talen Munji, Sanglechi, Ishkashmi, Zebaki, Sarikoli, Shugni, Rushani, Yazgulami, Wakhi, Yidgha Saka*, Pasjtoe, Waneci II. West-Iraanse talen A. Noordwest-Iraanse talen Ormuri, Parachi Yazdi, Kermani, Qohrudi, Abuzeda badi, Abyanei, Tari, Ardestani, Anaraki, Varzenei, Badrudi, Gazi, Vafsi, Khunsari, Natanzi, Nayini, Sivandi, Soi, Ashtiani, Farizandi, Yarani, Mahallati, Khuri, Kohrudi, Judeo-Golpaygani, Judeo-Yazdi, Judeo-Kermani, Judeo-Shirazi, Judeo-Esfahani, Judeo-Hamedani, Judeo-Kashani, Judeo-Borujerdi, Judeo-Nehevandi, Judeo-Khunsari Medisch*, Koerdisch Gorani, Kirmancki, Dimili Parthisch*, Semnani, Sangisari Gilaki, Mazanderani, Rashti, Shahmirzadi Beloetsji, Bashkardi Talysjisch, Harzani B. Zuidwest-Iraanse talen Oud-Iraans*, Middel-Iraans*, Nieuw-Perzisch, Dzhidi, Judeo-Bukharic Judeo-Tat, Tat Fars, Lari Luri, Bakhtiari, Feyli, Kumzari (* betekent dat de taal is uitgestorven) (enkele talen staan in het Engels vermeld, gaarne vertalen wanneer u de Nederlandse benaming weet) De Iraanse talen kunnen ook chronologisch worden opgedeeld: Avestisch Oud-Iraans of Oud-Perzisch is een zuidwestelijk dialect. Het is minder archaïsch dan het Avestisch. Het is de taal van het rijk der Achaemeniden. Deze taal is bekend uit inscripties in spijkerschrift over de daden van deze koningen. Middel-Iraans of Pahlavi is de taal uit de tijd der Sassaniden. Het is gekend via inscripties en uit Zoroastrische literatuur tot de 8e eeuw. Nieuw-Iraans Deze indeling zegt echter weinig over de onderlinge verwantschap tussen de recente en uitgestorven talen.
- De iranske språkene utgjør en undergruppe av den indoiranske språkfamilien av de indoeuropeiske språkene. Noen iranske språk: Farsi Kurdisk Pasjto Tadsjikisk Zazaisk
- Języki irańskie – podrodzina języków indoeuropejskich, którymi posługuje się około 75 mln osób zamieszkujących Bliski i Środkowy Wschód oraz Azję Środkową. Wśród nich najbardziej rozpowszechnione są: perski (21 mln), paszto (20 mln) i kurdyjski (16 mln). Języki irańskie wyodrębniły się około 1500 r. p.n.e. z indoirańskiej wspólnoty językowo-kulturowej. W okresie staroirańskim (1500-300 r. p.n.e. ) języki staroirańskie podzieliły się na cztery grupy terytorialne (południowo-zachodnią, południowo-wschodnią, północno-zachodnią i północno-wschodnią), które w zasadzie istnieją do dziś. Najstarsze zapisy języków irańskich pochodzą z VI w. p.n.e. – jest to święta księga zaratusztrianizmu Awesta w języku awestyjskim oraz napisy naskalne w języku staroperskim. Tradycyjnie w rozwoju języków irańskich wyróżniamy 3 okresy: staroirański (1500 – 300 r. p.n.e. ) średnioirański (300 r. p.n.e. – 800 r. n.e. ) nowoirański (od 800 r. ) Najważniejszym językiem tej rodziny jest język perski, który przez długi czas był językiem klasycznym. W swoim rozwoju przeszedł od języka staroperskiego, przez średnioperski (pahlawi) aż do nowoperskiego. Początkowy język tej grupy, protoirański, zaczął się różnicować około 2 tysięcy lat temu. Pierwotny podział dialektów przebiegał pomiędzy wschodem i zachodem. W późniejszym okresie oba zespoły dialektalne podzieliły się na grupę północną i południową, po czym nastąpił gwałtowny wzrost zróżnicowania a co za tym idzie wzrost liczby języków w tej grupie. Odzwierciedleniem tych procesów jest współczesny podział języków indoirańskich.
- As línguas iranianas ou irânicas são um grupo da família indo-européia com um número estimado de falantes nativos da ordem de 150 a 200 milhões de pessoas, distribuídos no sudoeste, no centro e no sul da Ásia. O grupo iraniano contém duas das línguas indo-européias mais antigas já registradas: o avéstico e o persa antigo.
- Ира́нские языки́ — группа родственных между собой языков, образующих отдельную ветвь в составе индоевропейской семьи языков. Распространены, главным образом, на территории Ближнего Востока и Средней Азии.
- Iranska språk är en språkgrupp som bland annat omfattar följande undergrupper i respektive land: Afghanistan: Yagnobi, munji, sanglechi-ishkashimi, tangshewi, parachi, aimaq, darwazi, hazaragi, pahlavani, dari och tadzjikiska. Iran: Baluchiska, bashkardi, koroshi, gilaki, mazanderani, shahmirzadi, ashtiani, farsi, dari, gazi, khunsari, natanzi, nayini, parsi-dari, sivandi, soi, vafsi, khalaj, kurdiska, lasgerdi, sangisari, semnani, sorkhei, alviri-vidari, eshtehardi, gozarkhani, harzani, karingani, koresh-e-rostam, razajerdi, rudbari, shahrudi, takestani, taromi, maraghei, kho'ini, kajali, kabatei, dezfuli, lari, bakhtiari, luri och tat. Irak: Kurdiska Syrien: Kurdiska Israel: Bukhari, dzhidi och judeo-tat. Turkiet: Kurdiska Kaukasus: Ossetiskan i Georgien och Ryssland samt tat i Azarbajdzjan. Pakistan: Wakhi, yidgha, pashto, waneci, balochi och dehwari. Tadzjikistan: Yagnobi, munji, sanglechi-ishkashimi, tangshewi, parachi, aimaq, darwazi, hazaragi, pahlavani, dari och tadzjikiska. Utdöda: Avestiska, sakiska och sogdiska.
- İranî diller veya Eranî diller Hint-Avrupa dilleri ailesinden dil öbeği. Günümüzde 150-200 milyon kişinin bu dil grubuna ait dilleri konuştuğu tahmin edilir. İrani diller tarihsel gelişim açısından üç gruba ayrılır: Eski İrani diller, Orta İrani diller ve Yeni İrani diller. Eski İrani diller, Hint-Âri dili olan Sanskritçe’ye yakın akrabaydı ve M. Ö. 3. yüzyıla değin konuşuluyordu. Zerdüşt dininin kutsal kitabı Avesta’nın dili, Ahamenişler dönemindeki resmi dil, büyük bir imparatorluk kuran Medlerin dili Eski İrani diliydi. Orta İrani dili, M. Ö. 10. yüzyıl ile 3. yüzyıllar arasında konuşuluyordu. Part dili ve Pehlevi dili Orta İrani dillerinin en önemlileriydi. Soğdca, Manice, Hutence ve Harezmce de Orta İrani dillerine giriyordu. Yeni Farsça, İslam dininin İran’da yayılmaya başlamasıyla ortaya çıktı. Afganistan’ın resmi dili olna Peştuca, Kafkasya’da konuşulan Osetçe,zazaca,Beluci,kürtçe ve Yağnup dilleri de Orta İrani dillerine bağlı dillerdir.
- 伊朗语支是印欧语系的一个分支，属于印度-伊朗语族，分布在伊朗（波斯）、巴基斯坦、伊拉克、土耳其、高加索、中国新疆等地。该语族包括波斯语、普什图语、库尔德语、俾路支语、奥塞梯语、塔吉克语等语言。
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
