| dbpprop:abstract
|
- An Institutional Repository is an online locus for collecting, preserving, and disseminating -- in digital form -- the intellectual output of an institution, particularly a research institution. For a university, this would include materials such as research journal articles, before and after undergoing peer review, and digital versions of theses and dissertations, but it might also include other digital assets generated by normal academic life, such as administrative documents, course notes, or learning objects. The four main objectives for having an institutional repository are: to create global visibility for an institution's scholarly research; to collect content in a single location; to provide open access to institutional research output by self-archiving it; to store and preserve other institutional digital assets, including unpublished or otherwise easily lost ("grey") literature (e.g. , theses or technical reports). The origin of the notion of an "institutional repository" [IR] are twofold: IRs are partly linked to the notion of digital interoperability, which is in turn linked to the Open Archives Initiative (OAI) and its Open Archives Initiative Protocol for Metadata Harvesting (OAI-PMH). The OAI in turn had its roots in the notion of a "Universal Preprint Service," since superseded by the open access movement. IRs are partly linked to the notion of a digital library -- i.e. , collecting, housing, classifying, cataloguing, curating, preserving, and providing access to digital content, analogous with the library's conventional function of collecting, housing classifying, curating, preserving and providing access to analog content. There is a mashup indicating the worldwide locations of open access digital repositories. This project is called Repository 66 and is based on data provided by ROAR and the OpenDOAR service developed by the SHERPA. Data from this service indicates that as of 2007, the most popular IR software platforms are Eprints, DSpace, and Bepress.
- Julkaisuarkisto on vakiintunut yleistermiksi, jolla tarkoitetaan tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuvaa teknistä järjestelmää ja sen ympärille rakennettuja palveluita. Teknisen kehitystyön ja ylläpitotyön lisäksi julkaisuarkiston olemassaolo edellyttää mm. aineistojen tallentamiseen, kokoelmien hallinnointiin ja asiakaspalveluun liittyvien prosessien ja palvelujen järjestämistä. Julkaisuarkistot voivat olla joko organisaatio- tai tieteenalakohtaisia. Vaikka julkaisuarkiston kaltaisia palveluita on ollut olemassa jo aiemmin, niiden rakentaminen ja toimintakonseptin muotoutuminen sai vauhtia kansainvälisen open access -liikkeen 2000-luvun alkuvuosina esittämien tavoitteiden myötä. Taustalla olivat tieteellisen julkaisemisen kustannuskriisi ja toiveet tieteellisten julkaisujen nykyistä vapaammasta saatavuudesta, joka tehostaisi sekä tutkijoiden että kansalaisten tiedonsaantia. Tätä päämäärää edistämään kehiteltiin ajatus tieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennuksesta. Alkuvaiheessa julkaisuarkistojen uskottiin rakentuvan tutkijoiden vapaaehtoisesti tekemän itsearkistoinnin myötä, mutta vähitellen on havaittu, että toiminnan yleistyminen edellyttää velvoittavampia ohjeita. Monet yliopistot ovat antaneet tutkijoilleen velvoitteen tallentaa tutkimusjulkaisunsa organisaation avoimeen julkaisuarkistoon, esimerkkeinä MIT ja Harvard. Suomessa vastaavia päätöksiä on tehty Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Tieteellisten artikkelien lisäksi julkaisuarkistoihin on tallennettu mm. opinnäytteitä, sarjajulkaisuja, konferenssijulkaisuja, digitoituja historiallisia aineistoja ja erilaisia kuva-aineistoja.
- I depositi istituzionali sono biblioteche digitali costruite secondo il modello Open Access. Hanno un assetto digitale che permette di informare, di comunicare e di favorire la creazione di nuova conoscenza. L'aggettivo istituzionale fa riferimento al fatto che sono depositi offerti dalle Istituzioni per chi lavora nelle Istituzioni e per migliorare i risultati gestionali. I depositi istituzionali non sono semplici biblioteche né spuri magazzini poiché in più hanno una funzione di interazione; come le biblioteche, hanno documenti memorizzati e presentano procedure per l'indicizzazione dei metadati ma, in più, gestiscono anche gli attori coinvolti (bibliotecari, gestori, utenti). Gli assetti gestiscono il workflow, cioè le diverse procedure che avvengono sull'oggetto digitale insieme alla gestione delle persone che le usano; comprendono, dunque, tutte le operazioni e gli attori che ruotano attorno alla progettazione di un oggetto digitale contribuendo a favorire la comunicazione tra i vari attanti. In particolare il vero protagonista dei depositi è l'autore che può diventare, allo stesso tempo, lettore: inserisce il documento, lo indicizza, lo archivia e ne gestisce la completezza anche attraverso la preservazione.
- 機関リポジトリ（きかんリポジトリ）とは、研究機関がその知的生産物を電子的形態で集積し保存・公開するために設置する電子アーカイブシステムである。
- Een Digital Academic Repository (digitale academische bewaarplaats) is een digitaal archief van wetenschappelijke publicaties. Het bestaat uit opslagruimte om digitale en gedigitaliseerde informatie op een zo duurzaam mogelijke manier op te slaan (server) en software om deze bestanden toegankelijk te maken. Dergelijke archieven worden momenteel door alle Nederlandse universiteiten en door een aantal onderzoeksinstituten aangelegd. Andere namen die voor hetzelfde fenomeen worden gebruikt zijn: Institutional Repository of Institutioneel Repositorium.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
