| dbpprop:abstract
|
- Indo-Uralic is a hypothetical language family consisting of Indo-European and Uralic. A genetic relationship between Indo-European and Uralic was first proposed by the Danish linguist Vilhelm Thomsen in 1869 but was received with little enthusiasm. Since then, the predominant opinion in the linguistic community has remained that the evidence for such a relationship is insufficient. However, a minority of eminent linguists has always taken the contrary view, making it hard to dismiss the relationship out of hand. There are two distinct questions here : (1) Are Indo-European and Uralic genetically related? (2) If so, do Indo-European and Uralic constitute a valid genetic node? The Eurasiatic and Nostratic hypotheses both consider Indo-European and Uralic to be genetically related. However, the Indo-Uralic hypothesis in the strict sense is distinct from this: it maintains that Indo-European and Uralic have an especially close genetic relationship, and does not necessarily include assertions that Indo-European and Uralic are related to any other language families. At the same time, most of the prominent supporters of a relationship between Indo-European and Uralic have also supported their relationship to additional language families, leading some to regard Indo-Uralic as a subset of the larger Nostratic hypothesis. The following article focuses on question (1), genetic relationship, and only treats incidentally of question (2), possible relation to other language families.
- Indo-Uralisch ist eine hypothetische Sprachfamilie, die aus den indogermanischen und den uralischen sowie möglicherweise weiteren verwandten Sprachen besteht. Das am häufigsten genannte Argument für eine solche Verwandtschaft gründet auf anscheinend gemeinsamen morphologischen Elementen, wie den pronominalen Wurzeln *m- (1. Person) und *t- (2. Person), oder der Akkusativendung *-m. Daneben werden weitere, weniger offensichtliche Übereinstimmungen vorgeschlagen, wie die indogermanische Pluralendung *-s und ihr uralisches Gegenstück *-t. Die meisten Linguisten erachten die Evidenzen jedoch für nicht ausreichend.
- Indouralilaiset kielet on hypoteettinen toisilleen sukua olevien kielten perhe, johon kuuluvat indoeurooppalaiset ja uralilaiset kielet sekä mahdollisesti eräitä muitakin kieliä. Hypoteesia ei yleisesti kannateta. Yleisin argumentti tukemaan tätä sukulaisuutta perustuu kielten yhtäläisiin yleisluontoisiin morfologisiin piirteisiin. Esimerkiksi sekä indoeurooppalaisille että uralilaisille kielille on tyypillistä ensimmäiseen persoonaan viittaavien pronominien alkaminen m:llä ja toiseen persoonaan viittaavien pronominien alkaminen t:llä . Tätä on tosin perusteltu muinkin syin. Uralilaisten kielten monikon t-päätteen on arveltu olevan sukua indoeurooppalaisten kielten s-päätteelle. Sukulaisuutta on arveltu myös eräiden yksittäisten substantiivien perusteella (mm. englannin name, water; saksan Name, Wasser; ruotsin namn, vatten, joita vastaavat suomessa sanat nimi ja vesi). Jotkut ovat huomanneet vastaavuutta uralilaisissa ja indoeurooppalaisissa k-äänteissä: ur. ka = indoeur. ke/ge; ur. kä, ke, ki = indoeur. kʲe/gʲe; ur. ko, ku, ky = indoeur. kʷe/gʷe. Sekä indoeurooppalaisessa kantakielessä että kantauralissa on ilmeisesti ollut noin seitsemän tai kahdeksan sijamuotoa. Kielitieteilijöiden valtaosa pitää tämänkaltaisia perusteluja kuitenkin riittämättöminä. Joka tapauksessa teorian kannattajien mielestä uralilaiset ja indoeurooppalaiset kielet vaikuttavat huomattavan samankaltaisilta kieliksi, joiden ei katsota olevan toisilleen sukua; tästä on tosin mm. Juha Janhunen esittänyt eriäviä mielipiteitä. Yhdeksi tutkimuksen ongelmaksi on katsottu, että molemmissa kieliryhmissä olevat samankaltaiset sanat katsotaan lähes automaattisesti lainoiksi indoeurooppalaisista kielistä uralilaisiin, vaikka tämä ei olisi kronologian kannalta edes mahdollista. Samalla jää helposti ottamatta huomioon se mahdollisuus, että sanat olisi lainattu uralilaisista kielistä indoeurooppalaisiin, mikä on harvinaisempaa mutta mahdollista. Näin ollen samankaltaisia sanoja ei ole voitu ottaa huomioon, kun on tutkittu kieliryhmien mahdollista sukulaisuutta. Samankaltaista sanastoa on kuitenkin huomattavan paljon, ja osa siitä on varmuudella hyvin vanhaa. Frederik Kortlandt kannattaa mallia, jossa indouralilaiset asuivat alun perin Kaspianmereltä pohjoiseen. Hänen teoriansa mukaan osa näistä siirtyi tai levittäytyi lännemmäksi, erkani muista indouralilaisista ja tuli kosketuksiin kaukasialaisten kielten puhujien kanssa. Indoeurooppalaisten kielten eräät piirteet olisivat kaukasialaisista kielistä peräisin. Ryhmä jatkoi edelleen levittäytymistä länteen ja saapui Mustanmeren seudulle, jossa heidän kielensä kehittyi indoeurooppalaiseksi kantakieleksi.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
