| dbpprop:abstract
|
- Humourism, or humouralism, was a theory of the makeup and workings of the human body adopted by Greek and Roman physicians and philosophers. From Hippocrates onward, the humoral theory was adopted by Greek, Roman and Islamic physicians, and became the most commonly held view of the human body among European physicians until the advent of modern medical research in the nineteenth century. The theory of the four humours helped and also hindered medicine.
- Humoraalioppi on antiikin Kreikassa 400-luvulla eaa. kehittynyt teoria, joka hallitsi parannustaitoa ja lääketiedettä yli kahden vuosituhannen ajan, osittain aina 1800-luvulle saakka. Vaihtoehtolääkinnässä on yhä humoraaliopille perustuvia hoitomenetelmiä. Humoraalioppi pyrki selittämään sairaudet ensisijaisesti luonnollisista syistä johtuviksi. Se perustui elimistön neljän ajatellun perusnesteen, eli veren, keltaisen sapen, mustan sapen ja liman määrien välillä vallitseviin suhteisiin. Jos perusnesteiden suhteet olivat oikeat, vallitsi eukrasia ja siitä seurannut terveys, jos taas suhteet olivat häiriintyneet, vallitsi dyskrasia ja siitä aiheutunut sairaus. Perusnesteet vastasivat Galenoksen neljää temperamenttia, jotka olivat: sangviininen, koleerinen, melankolinen ja flegmaattinen. Tärkeimpiä humoraaliopin mukaisia hoitomuotoja olivat niin vanhalla ajalla kuin keskiajalla suoneniskentä ja kuppaus. Keskiajalla suoneniskentä oli jopa hallitseva lääketieteen hoitokeino erilaisten yrttipohjaisten lääkkeiden ohella. Sekä suoneniskennän, kuppauksen että useimpien lääkkeiden tarkoituksena oli palauttaa elimistön perusnesteiden tasapaino.
- La teoria umorale, concepita da Ippocrate di Coo, rappresenta il più antico tentativo, nel mondo occidentale, di ipotizzare una spiegazione eziologica dell'insorgenza delle malattie, superando la concezione superstiziosa, magica o religiosa. Nel VI secolo a.C. Anassimene di Mileto aveva introdotto nel pensiero greco la teoria dei quattro elementi fondamentali che costituiscono la realtà. Un secolo più tardi Empedocle diede corpo a questa teoria, sostenendo che la realtà che ci circonda, caratterizzata dalla mutevolezza, è composta da elementi immutabili, da lui nominati radici. Ogni radice possiede una coppia di attributi: il fuoco è caldo e secco; l'acqua fredda e umida; la terra fredda e secca; l'aria calda e umida.
- Humoralpatologi var en teori om menneskets fysikk som ble utviklet i antikkens Hellas og Roma, og var det rådende synet blant europeiske leger fram til moderne medisinvitenskapens gjennombrudd på 1800-tallet. Begrepet humor er i seg selv avledet fra humoralpatologi fra antikkens Hellas, χυμός, chymos, bokstavelig «saft» eller «sevje», siden forstått generelt som væske, ved at disse i overført betydning kontrollerte menneskelig helse, og for humorens del, også dens sinnsbevegelser og stemning
- Patologia humoralna – hipoteza o wpływie czterech płynów: krwi, żółci, śluzu, i czarnej żółci na choroby i temperament. Temperament związany miał być z przewagą jednego płynu nad innymi: sangwiniczny – przewaga krwi, choleryczny – przewaga żółci, flegmatyczny – przewaga śluzu, melancholiczny – przewaga czarnej żółci. Hipoteza pochodzi od Hipokratesa (460-370 BC).
- Teoria umorală sau Teoria celor patru umori a fost introdusă de către medicii antici greci şi romani, continuatori ai şcolii lui Hippocrate, pornind de la teoria elementelor a lui Empedocle, în care elemnetele fundamentale erau: pământul, apa, aerul, focul.
- Humoralpatologin var en teori om människans fysik som utvecklades i antikens Grekland och Rom, och var den förhärskande synen bland europeiska läkare fram till den moderna medicinvetenskapens genombrott på 1800-talet.
|
| rdfs:comment
|
- Humourism, or humouralism, was a theory of the makeup and workings of the human body adopted by Greek and Roman physicians and philosophers. From Hippocrates onward, the humoral theory was adopted by Greek, Roman and Islamic physicians, and became the most commonly held view of the human body among European physicians until the advent of modern medical research in the nineteenth century. The theory of the four humours helped and also hindered medicine.
- Humoraalioppi on antiikin Kreikassa 400-luvulla eaa. kehittynyt teoria, joka hallitsi parannustaitoa ja lääketiedettä yli kahden vuosituhannen ajan, osittain aina 1800-luvulle saakka. Vaihtoehtolääkinnässä on yhä humoraaliopille perustuvia hoitomenetelmiä. Humoraalioppi pyrki selittämään sairaudet ensisijaisesti luonnollisista syistä johtuviksi.
- La teoria umorale, concepita da Ippocrate di Coo, rappresenta il più antico tentativo, nel mondo occidentale, di ipotizzare una spiegazione eziologica dell'insorgenza delle malattie, superando la concezione superstiziosa, magica o religiosa. Nel VI secolo a.C. Anassimene di Mileto aveva introdotto nel pensiero greco la teoria dei quattro elementi fondamentali che costituiscono la realtà.
- Humoralpatologi var en teori om menneskets fysikk som ble utviklet i antikkens Hellas og Roma, og var det rådende synet blant europeiske leger fram til moderne medisinvitenskapens gjennombrudd på 1800-tallet.
- Patologia humoralna – hipoteza o wpływie czterech płynów: krwi, żółci, śluzu, i czarnej żółci na choroby i temperament. Temperament związany miał być z przewagą jednego płynu nad innymi: sangwiniczny – przewaga krwi, choleryczny – przewaga żółci, flegmatyczny – przewaga śluzu, melancholiczny – przewaga czarnej żółci. Hipoteza pochodzi od Hipokratesa (460-370 BC).
- Teoria umorală sau Teoria celor patru umori a fost introdusă de către medicii antici greci şi romani, continuatori ai şcolii lui Hippocrate, pornind de la teoria elementelor a lui Empedocle, în care elemnetele fundamentale erau: pământul, apa, aerul, focul.
- Humoralpatologin var en teori om människans fysik som utvecklades i antikens Grekland och Rom, och var den förhärskande synen bland europeiska läkare fram till den moderna medicinvetenskapens genombrott på 1800-talet.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
