| dbpedia-owl:abstract
|
- Die Presse nehme das Erbe der drei anderen Staatsgewalten an, zu deren Zerstörung sie beigetragen hat. – Vgl. Februarrevolution 1848, Zweite Französische Republik]] Die Vierte Gewalt, Vierte Macht oder publikative Gewalt wird zumeist als informeller Begriff für die Presse verwendet. Er veranschaulicht, wie das Medium Presse die öffentliche Meinung mitprägt und damit auch die Staatsgewalt beeinflusst. In Großbritannien wurde die Presse im Gegensatz dazu bereits im 18. Jahrhundert als Vierter Stand bezeichnet.
- Cuarto poder, expresión con la cual solía designarse a la prensa, en alusión a la extraordinaria influencia que ésta ejercía en los años previos a la Revolución francesaPlantilla:Cita requerida, hasta la llegada de los todavía más poderosos medios de comunicación; TV, radio, Internet, etc. Su creación es atribuida al escritor, orador y político anglo-irlandés, muy famoso e influyente en su época, Edmund Burke, dando con ella una prueba casi profética de perspicacia política, ya que en aquel momento la prensa no había logrado, ni siquiera en Inglaterra, el extraordinario poder que alcanzaría más tarde en todos los países libres. En tiempos modernos muchos críticos consideran que la prensa no se limita a reflejar la opinión pública, sino que puede crear esa misma opinión pública, proporcionando la casi totalidad de la información con la que ésta cuenta en cualquier momento dado, siendo uno de los generadores del denominado mainstream (en español "corriente generalizada" o "intereses comunes").
- Neljäs valtiomahti on tarkoittanut alkujaan lehdistöä, mutta joukkotiedotusvälineiden sähköistyessä sillä voidaan tarkoittaa myös muuta mediaa. Montesquieun vallan kolmijako-opissa ensimmäinen valtiomahti on poliittinen päätösvalta, valtiopäivälaitos, toinen hallinnollinen toimeenpanovalta ja kolmas näitä molempia valvova tuomiovaltaa käyttävä oikeuslaitos. Alun perin termi neljäs sääty (fourth estate) on peruja feodaalisesta yhteiskuntajärjestyksestä ja sitä on käytetty muualla Euroopassa jo 1800-luvun alussa. Suomessa, Ruotsissa tai muissa pohjoismaissa ei joukkotiedotuksesta ole voitu puhua neljäntenä säätynä siksi, että näissä maissa sääty-yhteiskunta valtiopäivillä oli nelisäätyinen: aatelisto sekä aatelittomat säädyt: papisto, porvaristo ja talonpoikaisto. Keski-Euroopassa, missä feodalismi ei sallinut vapaata talonpoikaa, oli yhteiskunta kolmisäätyinen, missä kolmatta säätyä edusti lähinnä tiheään asuttujen kaupunkien liberaaleja uudistuksia vaatia porvaristo. Suomalainen vastine on vakiintunut vasta demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen aikana, jolloin kolme ensimmäistä valtiomahtia ovat pohjautuneet vallan kolmijako-oppiin. Alun perin ilmaus viittasi nimenomaan säätyihin, joille valta oli jakautunut. Siksi ilmausta on käytetty joskus myös tarkoitettaessa säädyttömiä tai myöhemmin proletariaattia. Lehdistö ja myös muu media vaikuttaa neljännen valtiomahdin tavoin valtiopäivälaitoksen päätöksentekoon, yleiseen käsitykseen hallituksen toimien onnistumisesta sekä yleiseen mielipiteeseen oikeuslaitoksen antamista tuomioista. Neljännen valtiomahdin piirissä olevista toimijoista merkittävimpiä ovat poliittiset toimittajat, uutisia valikoivat uutispäälliköt sekä taloustoimittajat, jotka muodostavat käsitykset poliittisen päätöksenteon vaikutusmahdollisuuksista aineelliseen ympäristöön.
- Si usa denominare quarto potere la capacità dei mass media di influenzare le opinioni e le scelte dell'elettorato. È questo un uso metaforico del termine potere, ispirato alla teoria giuridica della separazione dei poteri fondamentali (legislativo, giudiziario, esecutivo) dello Stato. Il concetto emerse con la diffusione della stampa e l'enorme diffusione della televisione, che è diventata l'unica fonte di informazione per la stragrande maggioranza della popolazione dei paesi democratici, ha reso ancora più attuale il problema del riconoscimento costituzionale. I rischi principali per la democrazia in seguito ad un uso improprio di questo potere, sono costituiti dal controllo politico dei mezzi di informazione e dall'accentramento di essi nelle mani di un ristretto gruppo di persone. In questi due casi infatti, considerando che coloro che controllano i media tendono in genere a filtrare le informazioni che sono in contrasto con i propri interessi, si avrebbe una mancanza di pluralismo, e si ostacolerebbe quindi la possibilità dei cittadini-elettori di formarsi delle opinioni informate e di attuare delle scelte informate. Ciò premesso, il quarto potere (come per i tre classici poteri) dovrebbe essere separato dagli altri.
- 四権（しけん）とは、行政・立法・司法・報道の四者の権力の総称である。特に、報道を三権になぞらえ「第四（の）権力」という。 立法機関は法律を作り、行政機関は法律の窓口となり、司法機関は法律に合致しているかを審査し、報道機関は法律の内容を伝える、という機能を持つ。報道機関は、政府広報、官報を除けば政府機関に属してはいないが、国民に対し他の権力に匹敵する影響力を持ち得る事からその一つに数えられる。 新聞のことを、最初に「The Fourth Estate（四番目の権力）」と呼んだのは、イギリスの思想家で政治家のエドマンド・バークとされる。 日本では田中角栄が第四権力という言葉を定着させた。
- Den fjerde statsmakt er i Norge og Danmark en betegnelse som brukes om pressen, særlig om dens rolle som kritiker og overvåker. De andre statsmaktene er nasjonalforsamlingen, regjeringen og domstolene. Begrepsbruken kan skyldes en noe feilaktig oversettelse av det engelske begrep the fourth estate (den fjerde stand). I Sverige kalles pressen den tredje statsmakten og domstolene omtales ikke som en statsmakt. I prinsippetMal:Tr skal «den fjerde statsmakt» være et vern om den personlige friheten, og overvåke og påtale overgrep mot enkeltmennesker, som blir begått av de tre andre statsmaktene. «Den fjerde statsmakt» har fått kritikk i Norge for å være kollektivistisk, og ikke ivareta det enkelte individs interesser overfor «samfunnet». I forbindelse med Moen-saken sier Tore Sandberg, som både i 1978 og 1981 var ansatt i NRK, og refererte fra rettssakene i «Dagsrevyen», om sin egen rolle til journalist Bent Botten i det nå nedlagte magasinet MEMO: «Jeg så gjennom mine egne innslag fra rettssakene. Det var ganske trøstesløst. Den desidert største reportasjen jeg lagde om disse drapssakene handlet om all overtiden politiet i Trondheim hadde lagt ned i etterforskningen. Jeg tror de fleste journalistene som dekket sakene skjønte at noe ikke stemte. Men vi var så servile overfor rettssystemet. Etter min mening har norske journalister forsømt seg kraftig. Og de gjør det fortsatt. Hvor er den kritiske journalistikken mot politiet og rettsvesenet? Journalistene setter seg ned som lydige hunder ved sin herres bord, og unnlater å gjøre den jobben de bør gjøre». I forbindelse med avsløringene i Moen-saken inviterte Oslo Redaktørforening til et debattmøte onsdag 27. september 2006, med tittelen «Justismordene - hvor var pressen?». Møtet måtte avlyses på grunn av for få påmeldte.
- Czwarta władza - w państwach demokratycznych określenie wolnej prasy (mediów masowych, środków masowej komunikacji, środków przekazu społecznego). Ustawiana jest w szeregu obok władzy ustawodawczej, wykonawczej i sądowniczej, gdyż siła prasy jest tak wielka, że może kształtować społeczeństwa i politykę. Poza tym spełnia funkcję kontrolną poprzednich trzech władz, aby nie dochodziło do nadużyć i korupcji.
- The concept of the Fourth Estate (or fourth estate) is a societal or political force or institution whose influence is not consistently or officially recognized. It now most commonly refers to the news media; especially print journalism, referred to hereon as "The Press". Thomas Carlyle attributed the origin of the term to Edmund Burke, who used it in a parliamentary debate in 1787 on the opening up of Press reporting of the House of Commons of Great Britain. Earlier writers have applied the term to lawyers, to the British queen (acting as a free agent, independent of the king), and to the proletariat. The term makes reference to the Three Estates of the Realm.
- Tredje statsmakten är sedan mitten av 1800-talet en informell benämning på massmedia i Sverige. Den första makten är regeringen och den andra riksdagen. Den tredje statsmaktens uppgift anses vara att granska de två andra. Likartade uttryck förekommer även på andra håll – i den engelskspråkiga världen finns fourth estate 'fjärde ståndet' och på den europeiska kontinenten quatrième pouvoir, vierte Gewalt och quarto potere 'fjärde makten'.
- 第四權/第四等级一般認知係指在「行政權、立法權、司法權」之外的第四種政治權力。第四權是約定成俗（:en:de facto）、自然而然形成的，第四權所指的即是媒體、公眾視聽。源于西方“国民等级”(estates of the realm)的概念。传统三个等级分别是神职人员(上议院中的神职人员)、世俗议员(上议院中的其他人员)和下议院议员。该词的产生汇集多位思想家和作家的贡献，包括埃德蒙·伯克(Edmund Burke)、理查德·克莱尔(Richard Carlyle)和19世纪《泰晤士报》的领导人亨利·里夫(Henry Reeve)。里夫在1855年10月的《爱丁堡评论》(Edinburgh Review)上撰文写道：“今天新闻界已经真正成为了一个国民等级；甚至比其他任何的等级都更为强大”。 第四权的观点认为，新闻界在宪法里担负着一个非官方但却是中心的角色。他有助于公众了解问题、发表公共见解，因此可以领导和成为对政府的一种制衡。但是要达到这种功能，新闻界就必须独立和免于受到审查。
- Четвё́ртая власть — словосочетание, определяющее и саму прессу, и её влияние в социуме. Утверждается, что «журналисты обладают большой властью в обществе» : И осознание этой власти должно сочетаться со скромностью и чувством долга перед читателем. Во все времена они добивались признания благодаря высокому уровню точности и беспристрастности, а также благодаря соблюдению ими правил честной игры. Первой, второй и третьей властями являются, соответственно, законодательная, исполнительная и судебная ветви власти . Следует отметить, что термин «четвёртая власть» является лирическим и отражает лишь огромное влияние СМИ на общество. При этом СМИ не имеют реальной власти, так как не имеют законного права насильно принуждать к совершению какого-либо действия, например, к уплате штрафа.
- L'expression quatrième pouvoir désigne la presse. On désigne par extension tous les médias de quatrième pouvoir, dans la mesure où ils peuvent parfois servir de contre-pouvoir face aux autres pouvoirs incarnant l'État.
|
| rdfs:comment
|
- 四権（しけん）とは、行政・立法・司法・報道の四者の権力の総称である。特に、報道を三権になぞらえ「第四（の）権力」という。 立法機関は法律を作り、行政機関は法律の窓口となり、司法機関は法律に合致しているかを審査し、報道機関は法律の内容を伝える、という機能を持つ。報道機関は、政府広報、官報を除けば政府機関に属してはいないが、国民に対し他の権力に匹敵する影響力を持ち得る事からその一つに数えられる。 新聞のことを、最初に「The Fourth Estate（四番目の権力）」と呼んだのは、イギリスの思想家で政治家のエドマンド・バークとされる。 日本では田中角栄が第四権力という言葉を定着させた。
- Czwarta władza - w państwach demokratycznych określenie wolnej prasy (mediów masowych, środków masowej komunikacji, środków przekazu społecznego). Ustawiana jest w szeregu obok władzy ustawodawczej, wykonawczej i sądowniczej, gdyż siła prasy jest tak wielka, że może kształtować społeczeństwa i politykę. Poza tym spełnia funkcję kontrolną poprzednich trzech władz, aby nie dochodziło do nadużyć i korupcji.
- Tredje statsmakten är sedan mitten av 1800-talet en informell benämning på massmedia i Sverige. Den första makten är regeringen och den andra riksdagen. Den tredje statsmaktens uppgift anses vara att granska de två andra. Likartade uttryck förekommer även på andra håll – i den engelskspråkiga världen finns fourth estate 'fjärde ståndet' och på den europeiska kontinenten quatrième pouvoir, vierte Gewalt och quarto potere 'fjärde makten'.
- 第四權/第四等级一般認知係指在「行政權、立法權、司法權」之外的第四種政治權力。第四權是約定成俗（:en:de facto）、自然而然形成的，第四權所指的即是媒體、公眾視聽。源于西方“国民等级”(estates of the realm)的概念。传统三个等级分别是神职人员(上议院中的神职人员)、世俗议员(上议院中的其他人员)和下议院议员。该词的产生汇集多位思想家和作家的贡献，包括埃德蒙·伯克(Edmund Burke)、理查德·克莱尔(Richard Carlyle)和19世纪《泰晤士报》的领导人亨利·里夫(Henry Reeve)。里夫在1855年10月的《爱丁堡评论》(Edinburgh Review)上撰文写道：“今天新闻界已经真正成为了一个国民等级；甚至比其他任何的等级都更为强大”。 第四权的观点认为，新闻界在宪法里担负着一个非官方但却是中心的角色。他有助于公众了解问题、发表公共见解，因此可以领导和成为对政府的一种制衡。但是要达到这种功能，新闻界就必须独立和免于受到审查。
- Die Presse nehme das Erbe der drei anderen Staatsgewalten an, zu deren Zerstörung sie beigetragen hat. – Vgl. Februarrevolution 1848, Zweite Französische Republik]] Die Vierte Gewalt, Vierte Macht oder publikative Gewalt wird zumeist als informeller Begriff für die Presse verwendet. Er veranschaulicht, wie das Medium Presse die öffentliche Meinung mitprägt und damit auch die Staatsgewalt beeinflusst. In Großbritannien wurde die Presse im Gegensatz dazu bereits im 18.
- Cuarto poder, expresión con la cual solía designarse a la prensa, en alusión a la extraordinaria influencia que ésta ejercía en los años previos a la Revolución francesaPlantilla:Cita requerida, hasta la llegada de los todavía más poderosos medios de comunicación; TV, radio, Internet, etc.
- Neljäs valtiomahti on tarkoittanut alkujaan lehdistöä, mutta joukkotiedotusvälineiden sähköistyessä sillä voidaan tarkoittaa myös muuta mediaa. Montesquieun vallan kolmijako-opissa ensimmäinen valtiomahti on poliittinen päätösvalta, valtiopäivälaitos, toinen hallinnollinen toimeenpanovalta ja kolmas näitä molempia valvova tuomiovaltaa käyttävä oikeuslaitos.
- Si usa denominare quarto potere la capacità dei mass media di influenzare le opinioni e le scelte dell'elettorato. È questo un uso metaforico del termine potere, ispirato alla teoria giuridica della separazione dei poteri fondamentali (legislativo, giudiziario, esecutivo) dello Stato.
- Den fjerde statsmakt er i Norge og Danmark en betegnelse som brukes om pressen, særlig om dens rolle som kritiker og overvåker. De andre statsmaktene er nasjonalforsamlingen, regjeringen og domstolene. Begrepsbruken kan skyldes en noe feilaktig oversettelse av det engelske begrep the fourth estate (den fjerde stand). I Sverige kalles pressen den tredje statsmakten og domstolene omtales ikke som en statsmakt.
- Четвё́ртая власть — словосочетание, определяющее и саму прессу, и её влияние в социуме. Утверждается, что «журналисты обладают большой властью в обществе» : И осознание этой власти должно сочетаться со скромностью и чувством долга перед читателем. Во все времена они добивались признания благодаря высокому уровню точности и беспристрастности, а также благодаря соблюдению ими правил честной игры.
- The concept of the Fourth Estate (or fourth estate) is a societal or political force or institution whose influence is not consistently or officially recognized. It now most commonly refers to the news media; especially print journalism, referred to hereon as "The Press". Thomas Carlyle attributed the origin of the term to Edmund Burke, who used it in a parliamentary debate in 1787 on the opening up of Press reporting of the House of Commons of Great Britain.
- L'expression quatrième pouvoir désigne la presse. On désigne par extension tous les médias de quatrième pouvoir, dans la mesure où ils peuvent parfois servir de contre-pouvoir face aux autres pouvoirs incarnant l'État.
|
