| dbpprop:abstract
|
- Folk psychology (also known as common sense psychology, naïve psychology or vernacular psychology) is the set of assumptions, constructs, and convictions that makes up the everyday language in which people discuss human psychology. Folk psychology embraces everyday concepts like “beliefs”, "desires”, “fear”, and “hope".
- Unter Alltagspsychologie (engl. folk psychology) versteht man – in Abgrenzung zur Psychologie als exakter Wissenschaft sowie zur Völkerpsychologie – die Gesamtheit von Begriffen der Umgangssprache, allgemein verbreiteten Vorstellungen und gewöhnlichen Erklärungsweisen, die traditionell und gewohnheitsmäßig verwendet werden, um Handeln, Verhalten und sonstige Reaktionen von sich und anderen im Zusammenhang mit "inneren Vorgängen" geistiger und emotionaler Art sprachlich darzustellen, in der eigenen Vorstellung nachzuvollziehen sowie zu erklären oder vorherzusagen.
- La psicología popular o psicología del sentido común es la teoría implícita que el común de los mortales usa para explicar la conducta de sus semejantes. En este grupo de creencias se incluyen todas aquellas que la gente usa durante su vida diaria, pero que no pueden ser comprobadas experimentalmente. Ejemplos de psicología popular es el intento de las personas de explicar la conducta acudiendo a conceptos como creencias o deseos -algunos añadirían todos los demás conceptos mentalistas-. Los filósofos de la mente no están completamente de acuerdo si estos conceptos existen más allá de su aparente utilidad en las condiciones sociales normales.
- Arkipsykologia (kansanpsykologia, naiivi psykologia) on nimitys mielen toimintaa koskevalle arkiajattelulle ja arkikäsityksiin perustuville tavoille kuvailla ja selittää käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa. Se koostuu joukosta yhteisiä sosiaalisesti jaettuja taustaoletuksia ja käsityksiä. Arkipsykologia on määritelty esimerkiksi sellaiseksi psykologiseksi teoriaksi, jonka ”jokainen aikuinen tuntee, ja joka pätee kaikissa normaaleissa ihmisissä”. Arkipsykologia ei kuitenkaan ole mikään täsmällisesti muotoiltu tieteellinen teoria. Arkipsykologian käyttämiin käsitteisiin kuuluvat esimerkiksi sellaiset termit kuin 'uskomus', 'halu' ja 'pelko'. Tällaisia kutsutaan propositionaalisiksi asenteiksi. Arkiteoriat perustuvat yleiseen, jokapäiväiseen kokemukseen, mutta niitä ei ole koeteltu empiirisesti. Ne ovat kuitenkin usein toimintamme taustalla. Arkiteoriana arkipsykologiaa voidaan verrata ”arkifysiikkaan”, joka koskee tavallisten kappaleiden (kuten pöydät, tuolit ja biljardipallot) käyttäytymistä normaaleissa olosuhteissa. Tällainen fysiikka on oleellisessa roolissa jokapäiväisessä kanssakäymisessämme ympäristömme kanssa. Esimerkiksi luotamme siihen, että tavalliset vaatteemme eivät sula yltämme normaaleissa olosuhteissa, mutta emme ajattele niiden suojaavan meitä luodeilta. Vastaavasti arkipsykologia on usein merkittävässä roolissa kanssakäymisessämme muiden ihmisten kanssa, selittäessämme ja ennustaessamme muiden käyttäytymistä. Se sisältää kaikki oletuksemme, jotka koskevat ihmisten käyttäytymisen, mielen tilojen ja ympäristön olosuhteiden välisiä suhteita. Fysiikassa arkifysiikka ei kuitenkaan ole yhtä selitysvoimaista kuin nykyaikaisen fysiikan teoriat. Tämän vuoksi voidaan kysyä, kuinka paljon tilaa arkipsykologialle jää mielenfilosofiassa — eli missä määrin arkipsykologiaa voidaan oikeuttaa tai laajentaa sallimalla sen käyttämien termien (kuten 'uskomus') käyttö vakavassa tieteellisessä teoretisoinnissa. Mielenfilosofeilla on tästä hyvin erilaisia näkemyksiä. Jerry Fodor on kenties tunnetuimpana puolustanut arkipsykologista käsitteistöä. Toisen ääripään muodostaa eliminatiivinen materialismi, jota ovat kannattaneet muun muassa Paul ja Patricia Churchland sekä Stephen Stich. Sen mukaan arkipsykologian mielen tiloja kuvaavilla käsitteillä ei ole neuraalisia vastineita, ja näin se esittää kognition joidenkin puolien luonteen virheellisesti. Eliminatiiviset materialistit pitävät arkipsykologiaa falsifioitavana teoriana muiden joukossa, ja katsovat sen falsifioituvan kognitiivis-neurotieteellisen tutkimuksen edetessä. Daniel Dennettin intentionaalisten asenteiden teoria on eräänlainen välimuoto. Dennett on myöntänyt, ettei arkipsykologian entiteettejä voida palauttaa aivojen luonnollista lajia oleviksi entiteeteiksi, mutta silti katsonut, että arkipsykologisilla käsitteillä on arvonsa, koska ne perustuvat todellisiin säännönmukaisuuksiin inhimillisessä käyttäytymisessä, ja ovat välttämättömiä ihmisten välisen kanssakäymisen ymmärtämisen kannalta ja samalla myös kanssakäymiselle itselleen.
- La psychologie naïve désigne l'ensemble des mécanismes mentaux que nous utilisons pour interpréter les actions de nos congénères, mais éventuellement aussi nos propres actions. Par exemple, nous interprétons couramment un comportement comme étant le résultat des croyances, des désirs, des sentiments et de la volonté d'une personne mais nous n'utilisons pas ces concepts pour comprendre les mouvements d'un objet (par exemple, une balle qui dévale une pente). L'expression anglaise folk psychology est parfois rencontrée en français. D'autres traductions possibles sont psychologie du sens commun, psychologie spontanée ou encore psychologie populaire bien que cette terminologie renvoie aussi au discours inspiré par la psychologie que l'on retrouve dans les médias « grand public ». Pour la psychologie sociale, les attributions de la psychologie naïve nous permettent d'interagir avec succès avec nos semblables. Le statut des concepts de la psychologie naïve est l'objet de nombreux débats en philosophie de l'esprit. Certains concepts de la psychologie scientifique sont également directement dérivés des notions pré-scientifiques de la psychologie naïve. L'existence de systèmes ou d'entités précises correspondant à ces concepts fait parfois l'objet de débats.
- Psicologia do senso comum ou do quotidiano (Alltagspsychologie) (muitas vezes também chamada de psicologia ingênua ou naive) "é um sistema de convicções culturamente transmitidas a respeito do comportamento e das experiências pessoais humanas e suas causas". Em outras palavras, é o conjunto de teorias que cada pessoa tem a respeito de como o ser humano funciona. Essas teorias e convicções estão profundamente arraigadas no ser humano e servem de base para as decisões que as pessoas tomam no dia-a-dia. A psicologia científica se desenvolve sobre o pano de fundo da psicologia do senso comum e deve tê-la sempre em conta.
|
| rdfs:comment
|
- Folk psychology (also known as common sense psychology, naïve psychology or vernacular psychology) is the set of assumptions, constructs, and convictions that makes up the everyday language in which people discuss human psychology. Folk psychology embraces everyday concepts like “beliefs”, "desires”, “fear”, and “hope".
- Unter Alltagspsychologie (engl.
- La psicología popular o psicología del sentido común es la teoría implícita que el común de los mortales usa para explicar la conducta de sus semejantes. En este grupo de creencias se incluyen todas aquellas que la gente usa durante su vida diaria, pero que no pueden ser comprobadas experimentalmente.
- Arkipsykologia (kansanpsykologia, naiivi psykologia) on nimitys mielen toimintaa koskevalle arkiajattelulle ja arkikäsityksiin perustuville tavoille kuvailla ja selittää käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa. Se koostuu joukosta yhteisiä sosiaalisesti jaettuja taustaoletuksia ja käsityksiä. Arkipsykologia on määritelty esimerkiksi sellaiseksi psykologiseksi teoriaksi, jonka ”jokainen aikuinen tuntee, ja joka pätee kaikissa normaaleissa ihmisissä”.
- La psychologie naïve désigne l'ensemble des mécanismes mentaux que nous utilisons pour interpréter les actions de nos congénères, mais éventuellement aussi nos propres actions. Par exemple, nous interprétons couramment un comportement comme étant le résultat des croyances, des désirs, des sentiments et de la volonté d'une personne mais nous n'utilisons pas ces concepts pour comprendre les mouvements d'un objet (par exemple, une balle qui dévale une pente).
- Psicologia do senso comum ou do quotidiano (Alltagspsychologie) (muitas vezes também chamada de psicologia ingênua ou naive) "é um sistema de convicções culturamente transmitidas a respeito do comportamento e das experiências pessoais humanas e suas causas". Em outras palavras, é o conjunto de teorias que cada pessoa tem a respeito de como o ser humano funciona.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
