An electric piano is an electric musical instrument. The popularity of the electric piano began to grow in the late 1950s, reaching its height during the 1970s, after which they were eventually replaced by synthesizers capable of piano-like sounds without the disadvantages of moving mechanical parts.
| Property | Value |
|---|
| dbpedia-owl:thumbnail
| |
| dbpprop:abstract
|
- An electric piano is an electric musical instrument. The popularity of the electric piano began to grow in the late 1950s, reaching its height during the 1970s, after which they were eventually replaced by synthesizers capable of piano-like sounds without the disadvantages of moving mechanical parts. Many models were designed for home or school use, or to replace a heavy and un-amplified piano on stage, while others were conceived for use in school or college piano labs for the simultaneous tuition of several students using headphones. Unlike a synthesizer, the electric piano is not an electronic instrument, but electro-mechanical. Electric pianos produce sounds mechanically and the sounds are turned into electronic signals by pickups. The earliest electric pianos were invented in the late 1920s; the 1929 Neo-Bechstein electric grand piano was among the first. Probably the earliest stringless model was Lloyd Loar's Vivi-Tone Clavier. The last instruments of this type were made in the mid-1980s. Rhodes has announced a revival for 2008.
- Das Elektronische Piano ist ein Musikinstrument, das ursprünglich als preiswerter und möglichst transportabler Ersatz für echte Pianos gebaut wurde. Im Laufe der Zeit entwickelten sich dabei verschiedene Typen, die jeweils einen eigenen Klangcharakter aufweisen und bestimmte Musikstile entscheidend mitprägten.
- Sähköpiano on sähkömekaaninen kosketinsoitin, joka oli suosionsa huipulla 1960- ja 1970-luvuilla. Varhaisimmat sähköpianot kehitettiin 1920-luvun lopussa. Aikansa tunnetuimpia pioneereja oli Bechsteinin pianotehdas, jonka ensimmäinen sähköpianomalli ilmestyi vuonna 1929. Useat sähköpianomallit tehtiin akustisen pianon helposti siirreltäväksi korvikkeeksi lavakäyttöön. Koska yhteen sähköpianoon voitiin yhdistää useampia kuulokkeita, se sopi hyvin myös tietynlaiseen opetuskäyttöön. Sähköpiano muuttui aikojen saatossa akustisen pianon korvaajasta omaksi soittimekseen. Tunnetuimpia sähköpianomalleja olivat Rhodes piano ja Hohner Clavinet, joissa on molemmissa oma persoonallinen soundinsa. Sähköpianoa käytettiin laajalti erilaisissa populaarimusiikin tyyleissä. Monet jazz-muusikot hyödynsivät soitinta niin ikään laajasti. Clavinet -malleja käytettiin taas usein komppikitaralle ja bassolle tyypillisissä tehtävissä perkussiivisten riffien luomiseen erityisesti afroamerikkalaisessa musiikissa. Sähköpianojen soundi vaihteli aikojen saatossa. 1950-luvun useimmat mallit käyttivät kirkkaampaa, helmeilevää soundia kun taas pehmeämpi vibrafonia muistuttava ääni tuli vallitsevaksi 1960- ja 1970-luvuille (edellä mainitun Clavinet -soundin ohella). Sähköpiano ei ole syntetisaattorin tapaan elektroninen, vaan sen teknologia on sähkömekaanista eli selvästi alkeellisempaa. Eri sähköpianomalleissa käytetään varsin erilaisia tapoja muodostaa ääntä. Monissa malleissa on akustisen pianon tapaan vasaroita, jotka takovat jousia. Näiden jousien värähtely muunnetaan äänirasioilla sähköiseksi signaaliksi. Wurlitzer -malleissa taas on vasaran aktivoimia metallisia pillejä, jotka muodostavat niiden viereen asetettujen metallilevyjen kanssa elektrostaattisen äänirasiakoneiston. Fender Rhodesissa on pienet sähkömagneettisilla äänirasioilla varustetut vasarat osuvat eräänlaisiin "äänirautoihin" (eivät muistuta perinteistä äänirautaa), jotka on valmistettu teräsjohdoista. Niissä on terästanko, joka resonoi ja lisää kaikua. Sähköpianoja ei ole tehty enää 1980-luvun jälkeen. Akustista pianoa tarkasti jäljitteleviä nykyaikaisia kosketinsoittimia kutsutaan digitaalipianoiksi. Sähköpiano jäi syntetisaattoreiden jalkoihin, eikä sähköpiano kuulunut tuon vuosikymmenen "kasarisoundiin". Sähköpianon soundi on kuitenkin jäänyt elämään. Se löytyy vaihtoehtoisena soitinäänenä useimmista kosketinsoittimista ja on mukana soitinäänien general MIDI -standardissa.
- Il pianoforte elettrico, o piano elettrico, è uno strumento musicale a tastiera amplificato elettricamente per mezzo di pick-up, molto in voga negli anni '60 e '70.
- O Piano Elétrico (E-Piano ou EP, sigla utilizada nos teclados modernos) nada mais é que uma modalidade de piano, só que, como diz o nome, é elétrico. Alcançou grande popularidade durante as décadas de 60 e 70. Por serem mais leves e portáteis, foram usados tanto na substituição do piano comum como na utilização de estudo de piano em escolas (por poderem ser utilizados com fones de ouvido).
|
| dbpprop:cleanup
| |
| dbpprop:confusing
| |
| dbpprop:expert
| |
| dbpprop:hasPhotoCollection
| |
| dbpprop:unreferenced
| |
| dbpprop:wikiPageUsesTemplate
| |
| rdf:type
| |
| rdfs:comment
|
- An electric piano is an electric musical instrument. The popularity of the electric piano began to grow in the late 1950s, reaching its height during the 1970s, after which they were eventually replaced by synthesizers capable of piano-like sounds without the disadvantages of moving mechanical parts.
- Das Elektronische Piano ist ein Musikinstrument, das ursprünglich als preiswerter und möglichst transportabler Ersatz für echte Pianos gebaut wurde. Im Laufe der Zeit entwickelten sich dabei verschiedene Typen, die jeweils einen eigenen Klangcharakter aufweisen und bestimmte Musikstile entscheidend mitprägten.
- Sähköpiano on sähkömekaaninen kosketinsoitin, joka oli suosionsa huipulla 1960- ja 1970-luvuilla. Varhaisimmat sähköpianot kehitettiin 1920-luvun lopussa. Aikansa tunnetuimpia pioneereja oli Bechsteinin pianotehdas, jonka ensimmäinen sähköpianomalli ilmestyi vuonna 1929. Useat sähköpianomallit tehtiin akustisen pianon helposti siirreltäväksi korvikkeeksi lavakäyttöön.
- Il pianoforte elettrico, o piano elettrico, è uno strumento musicale a tastiera amplificato elettricamente per mezzo di pick-up, molto in voga negli anni '60 e '70.
- O Piano Elétrico (E-Piano ou EP, sigla utilizada nos teclados modernos) nada mais é que uma modalidade de piano, só que, como diz o nome, é elétrico. Alcançou grande popularidade durante as décadas de 60 e 70. Por serem mais leves e portáteis, foram usados tanto na substituição do piano comum como na utilização de estudo de piano em escolas (por poderem ser utilizados com fones de ouvido).
|
| rdfs:label
|
- Electric piano
- Elektronisches Piano
- Sähköpiano
- Pianoforte elettrico
- Piano elétrico
|
| owl:sameAs
| |
| skos:subject
| |
| foaf:depiction
| |
| foaf:page
| |
| is dbpedia-owl:Artist/instrument
of | |
| is dbpedia-owl:MusicGenre/instrument
of | |
| is dbpedia-owl:instrument
of | |
| is dbpprop:classification
of | |
| is dbpprop:instrument
of | |
| is dbpprop:instruments
of | |
| is dbpprop:redirect
of | |
| is owl:sameAs
of | |
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
