| dbpedia-owl:abstract
|
- Dukkha (pali दुक्ख; sanskrit दुःख duḥkha ‚schwer zu ertragen‘) ist ein Schlüsselbegriff im Buddhismus, der meist als „Leiden“ übersetzt wird. Er ist zu unterscheiden von dukkhatā, der Leidhaftigkeit. In den alten im Pali-Kanon überlieferten buddhistischen Lehrreden wird dukkha als eines der Drei Daseinsmerkmale (ti-lakkhana) und als die erste der „Vier Edlen Wahrheiten“ (ariyasācca) genannt. Damit ist dukkha, zumindest im Theravada-Buddhismus, der zentrale Begriff zum Verständnis von Buddha Siddhartha Gautamas Lehre: Vorlage:Zitat Das Paliwort dukkha steht im gewöhnlichen Sprachgebrauch für Leiden, Kummer, Elend im Gegensatz zu sukha, das Wohlsein, Behagen, Glück bedeutet. Im übertragenen Sinne bedeutet dukkha Leiden, Leidunterworfensein, Unzulänglichkeit, Elend, Übel, Schmerz, Verletzung, Unbefriedigtheit: also die spannungsreiche Qualität aller Erfahrungen, die von Verlangen, Anhaften und Ego begleitet werden. Dukkha gilt als universelles Charakteristikum aller Phänomene; da die Dinge unbeständig sind, sind sie unzuverlässig und können uns nie zufriedenstellen. Der naturgegebene Verfall und die Auflösung der Dinge ist dukkha. Im Zusammenhang mit den Vier Edlen Wahrheiten werden drei Aspekte von dukkha betrachtet: dukkha im gewöhnlichen Sinn als Leiden (dukkha-dukkha) dukkha verursacht durch Veränderungen (viparinama-dukkha) dukkha verbunden mit bedingten Daseinsvorgängen (samkhara-dukkha) Geburt ist dukkha, Altern ist dukkha, Tod ist dukkha; Sorgen, Trauer, Schmerz, Unwohlsein sind dukkha; zusammen zu sein mit dem, was man nicht liebt, ist dukkha; getrennt zu sein von dem, das man liebt, ist dukkha; nicht zu bekommen, was man sich wünscht, ist dukkha. Als Ausdruck der ersten der Vier Edlen Wahrheiten enthält dukkha die tiefer gehende Vorstellung von Unvollkommenheit, Unbeständigkeit, Nichtigkeit und Unwirklichkeit. Nach der buddhistischen Philosophie ist ein Lebewesen eine Verbindung von ständig sich wandelnden körperlichen und geistigen Kräften oder Energien, die man in fünf Gruppen klassifiziert. Diese fünf Gruppen lassen durch Anhaften ebenfalls dukkha entstehen. In die englische Sprache wird dukkha meist als suffering oder stress übersetzt.
- Dukkha (Pāli दुक्ख; Sanskrit दुःख duḥkha; according to grammatical tradition derived from dus-kha "uneasy", but according to Monier-Williams more likely a Prakritized form of dus-stha "unsteady, disquieted") is a Pali term roughly corresponding to a number of terms in English including suffering, pain, discontent, unsatisfactoriness, unhappiness, sorrow, affliction, anxiety, dissatisfaction, discomfort, anguish, stress, misery, and frustration. In Buddhism, the Four Noble Truths on dukkha are taught as the primary means to attain the ultimate aim of nirvana.
- Duḥkha es un término budista relacionado con el sufrimiento.
- Dukkha on eräs keskeinen buddhalaisuuden käsite, jota Buddha käytti ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä. Sana suomennetaan usein kärsimykseksi. Dukkhan merkitys on kuitenkin paljon laajempi – sillä tarkoitetaan kaikkia kielteisiä tunnetiloja aina lievästä tyhjyyden tunteesta fyysiseen ja henkiseen kipuun. Termille ei ole yhtä ainoaa sopivaa suomennosta. Se voidaan kääntää esimerkiksi epätyydyttäväksi, epätäydelliseksi, turhauttavaksi tai pysymättömäksi. Buddhalaiset eivät siis suinkaan usko, että elämä olisi silkkaa kärsimystä, vaan onnellisuus on aivan yhtä hyväksytty osa elämää. Kaikki hyväkin on kuitenkin pysymättömänä dukkhaa. Sanan etymologiseksi alkuperäksi selitetään usein kärrynpyörä, joka on huonosti kiinni. Sen takia se tärisee ja hyppelehtii ja tekee matkanteosta epämiellyttävää. Buddha käytti sanaa dukkha ensimmäisessä jalossa totuudessa: elämä on dukkha. Elämä on epätyydyttävää eikä asiat mene koskaan täysin nappiin. Asiat voisivat aina olla jossakin suhteessa paremmin. Ensimmäinen jalo totuus pyrkii opettamaan että kärsimys on väistämätön osa elämää ja kaikki joutuvat kokemaan sitä. Neljä jaloa totuutta käsittelevät dukkhan alkuperää ja sen sammumista. Buddhan mukaan dukkhaa on syntymä, sairaus, vanhuus ja kuolema, kipu, ero siitä mistä pitää, kosketus siihen mistä ei pidä ja se ettei saa mitä haluaa. Lyhyesti kaikki viisi takertumisen kohdetta ovat dukkha. Buddhalaisuuden mukaan dukkha kytkeytyy jollakin tavoin kaikkiin asioihin ja tekoihin. Esimerkiksi lihansyöntiin kärsimys liittyy siinä muodossa, että lihan vuoksi on täytynyt tappaa jokin eläin. Buddha jaotteli dukkhan kolmeen päätyyppiin. Niitä ovat: dukkha-dukkha: Ilmeisin kärsimyksen muoto, eli fyysinen ja henkinen kipu ja kärsimys. Niihin lukeutuu vanhuus, sairaus ja kuolema. viparinama-dukkha: muutoksen, pysymättömien onnellisten hetkien ja pettävien odotusten aiheuttama epätyydyttävyys, turhautuminen, suru tai kärsimys. sankhara-dukkha: hienovarainen yleinen epätyydyttävyyden tunne, joka nousee johtuen maailman ehdonvaraisesta luonteesta. Dukkha on myös yksi olemassaolon tuntomerkeistä pysymättömyyden ja itsettömyyden ohella. Koska olemassa olevat asiat ovat pysymättömiä, ne ovat dukkhaa eli kykenemättömiä tuomaan lopullista onnea.
- Il termine pāli dukkha (दुक्ख), in sanscrito duḥkha (दुःख), indica una condizione di sofferenza, etimologicamente: "difficile da sopportare", da du = difficile e kha = sopportare. È, come disse il Buddha Śākyamuni in occasione del suo primo discorso, la condizione di sofferenza che accomuna tutti gli esseri senzienti (esseri infernali, spiriti famelici, animali, uomini, déi invidiosi e divinità e inerente a tutti gli stati di dell'esistenza ciclica. Insieme al concetto di non-anima o non-Io o non-sé, dell'impermanenza e altre, dukkha è dunque una delle caratteristiche principali degli esseri del saṃsāra. La sofferenza è immancabile nel saṃsāra e, a causa del karma, delle "Sei afflizioni mentali", delle impronte sottili abituali e ignoranza fondamentale che è la vera radice del saṃsāra si sperimentano le "Quattro sofferenze principali" degli esseri umani: nascita, vecchiaia, malattia e morte, nonché le "Quattro sofferenze secondarie" che sono: ottenere quello che non si desidera; non ottenere quello che si desidera; non riuscire a mantenere quello che si ha; ... ... Tutte le sofferenze degli esseri nel saṃsāra si possono riassumere in tre categorie: - la "sofferenza onnipervadente", inerente ai cinque aggregati contaminati della persona; - la "sofferenza-della-sofferenza", lo sperimentare sulla base dei "cinque aggregati" della persona si sperimentano malattie, colpi, mutilazioni, disperazione, ... - la "sofferenza del cambiamento", dovuta al fatto che inevitabilmente alla giovinezza segue la vecchiaia, alla salute la malattia, alla nascita la morte, alla sazietà la fame, al benessere il malessere, al riposo il bisogno di dormire, al caldo il freddo, alle comodità le fatiche, l'incertezza che, una volta ottenuto un oggetto di un nostro desiderio, lo si possa perdere . Ci sono anche gli aspetti sottili della sofferenza del cambiamento come l'aspetto dell'impermanenza sottile .
- 一切皆苦（いっさいかいく）とは、仏教における四法印の一つである。 初期の経典に「色は苦なり」「受想行識も苦なり」としばしば説かれている。これを「一切皆苦」と言う。 「苦」の原語は、パーリ語のドゥッカ（dukkha）で、これは単に、日本語の「苦しい」という意味だけではなく、「空しい、不満、不安定」といった幅広い語義を持つ。 それゆえ、「一切皆苦」は「すべての存在は不完全であり、不満足なものである」と言いかえることもできる。不完全であるがゆえに、常に変化して止まることがない。永遠に存在するものはなく、ただ変化のみが続くので「空しい」というふうに、「苦」という一語で様々な現象が語られる。 阿毘達磨(アビダルマ)文献によれば、苦は「逼悩」の義と定義される。「圧迫して（○○○○○に）悩まされる」という意である。この苦には二つの用法がある。一つは楽や不苦不楽に対する苦であり、他は「一切皆苦」といわれるときの苦である。前者は日常的感覚における苦受であり、肉体的な身苦(苦)と精神的な心苦(憂)に分けられることもある。しかしながら、精神的苦痛が苦であることはいうまでもないが、楽もその壊れるときには苦となり、不苦不楽もすべては無常であって生滅変化を免れえないからこそ苦であるとされ、これを苦苦・壊苦・行苦の三苦という。すなわち、どちらの立場にしても、苦ではないものはないわけで、一切皆苦というのは実にこの意である。
- 仏教における苦（く、duHkha、दुःख）とは、サンスクリット語の「ドウクハ」に由来する。「ドウクハ」は「豆法」と音写され、苦と訳された。 「ドウクハ」の「ドウ」(duH = dus)は、「悪い」という意味、「クハ」(kha) は「運命」「状態」の意味であるから、苦とは、もともと悪い状態、悪い運命というような意味をもっていたが、一般に身心を逼悩することをいうとされる。すなわち、精神と肉体とが悩みに逼迫されている状態である。このうち、精神の苦について、憂・愁・嫉妬などをあげている。また、肉体的な苦は種々の病などであるという。
- Duḥkha (pal. dukkha दुक्ख; skt दुःख; chiń. ku 苦; kor. ko; jap. ku; wiet. khô) – buddyjski termin pochodzący z sanskrytu oznaczający cierpienie lub bolesność, często jest też tłumaczony jako psychiczny dyskomfort związany z brakiem trwałego zadowolenia.
- Muitas vezes a primeira Nobre Verdade proferida por Buda Shakyamuni após sua iluminação é traduzida como "A vida é sofrimento", ou "Existe sofrimento", sempre indicando a natureza sofrida da vida. Em um primeiro momento esse ensinamento pode parecer demasiado pessimista e deprimente. Mas isso se deve à tradução simplista do termo, na verdade a primeira Nobre Verdade diz respeito à dukkha, que não tem uma tradução literal, mas sim é todo um conjunto de idéias. De uma maneira geral, dukkha diz respeito ao nosso condicionamento de vida dentro de experiências cíclicas, onde nos alternamos entre boas experiências (felicidade) e más experiências (sofrimento). Todos os seres buscam a felicidade e procuram se afastar do sofrimento, no entanto nessa busca de felicidade e dentro da própria felicidade encontrada estão as sementes de sofrimentos futuros. Podemos pensar da seguinte maneira: sofremos porque não temos algo; sofremos porque conseguimos algo e temos medo de perder; sofremos porque temos algo que parecia bom, mas agora não é tão bom assim; e sofremos porque temos algo que queremos nos livrar e não conseguimos. Podemos ver então que mesmo que tenhamos sucesso na nossa experiência de felicidade, ela mesmo pode se tornar causa de uma experiência de sofrimento. Além disso, as experiências são impermanentes, as idéias, os conceitos, os pensamentos, todos são impermanentes, mudam. Por isso dentro da experiência de felicidade existe a causa de uma experiência de sofrimento, pois ela também é impermanente e irá mudar. Então, dukkha representa todo esse ciclo, e a insatisfação que nunca será saciada enquanto seguirmos esse ciclo.
- Ду́ккха, ду́хкха (букв. «болезненность, неприятность, страдание, боль») — термин, обычно неточно передаваемый с языков пали и санскрита как «страдание». Играет центральную роль в буддизме, где Четыре Благородные Истины о страдании преподаются как ключ для достижения конечной цели — нирваны.
- Dukkha (pali, दुक्ख; ’otillfredställelse’ eller 'lidande') eller duhka är ett begrepp inom klassisk indisk världsbild, och som inom såväl indisk filosofi i stort som inom hinduism och buddhism beskriver det grundläggande lidande, stort som smått, som existensen i denna värld innebär. Dukkha kan syfta på direkt lidande och plågor, men är egentligen inte så enkelt och kvalfullt; det syftar lika mycket på ett sorts existentiellt lidande som det innebär att finnas till. Både det att lida av att inte kunna uppfylla sina behov eller önskningar, likväl som det att kunna uppfylla dem, men ändå för den skull vara slav under dessa, kan sägas vara dukkha.
- Le dukkha est un concept central du bouddhisme. Intraduisible en français, certains mots peuvent s'en rapprocher : souffrance, chagrin, affliction, douleur, anxiété, insatisfaction, inconfort, angoisse, tension, malheur et aversion. Le terme duhkha vient probablement des éléments suivants: "Su" et "dus" sont des préfixes qui indiquent que quelque chose est "bon" ou "mauvais", "correct" ou "incorrect". La racine "kha" représentait l’emplacement où prenait place l’axe d’une roue. Le mot sanskrit original "sukha" signifie donc "qui tourne parfaitement" (en référence à l'axe de roue qui est bon), et donc "duhkha" est souvent comparé à une roue qui ne tourne pas correctement. On pourrait donc le traduire par "qui ne tourne pas rond", "désagréable" ou "insatisfaisant" mais ce mot est généralement traduit par "souffrance". Si une souffrance est effectivement due à quelque chose qui ne "tourne pas rond", résumer dukkha au mot souffrance est incorrect. Énoncer la première vérité en disant "Toute vie est souffrance" est donc faux. Une traduction plus correcte serait "Toute vie est insatisfaisante" ou, encore mieux, "ne tourne pas rond". Mais là encore impossible de traduire parfaitement l’enseignement original. La compréhension exacte de dukkha ne peut se faire que par la lecture des textes et des multiples exemples de dukkha. Sans possibilité de traduire correctement dukkha, il est d'usage de garder le mot original. La première vérité sera donc : Toute vie implique dukkha. Les trois autres vérités expliquent l'origine du dukkha; le moyen d'éliminer le dukkha est connu sous le nom de noble sentier octuple. Pour Bouddha, le seul et unique but du bouddhisme est de parvenir à l'arrêt du dukkha. Le dukkha fait partie des trois caractéristiques de l'existence. Le Bouddha a déclaré que la raison majeure qui retient les êtres dans le samsara et les empêche de devenir éveillés est qu’ils ne comprennent pas pleinement dukkha (Dīgha Nikāya, 16, 2, 1).
|
| rdfs:comment
|
- Duḥkha es un término budista relacionado con el sufrimiento.
- 一切皆苦（いっさいかいく）とは、仏教における四法印の一つである。 初期の経典に「色は苦なり」「受想行識も苦なり」としばしば説かれている。これを「一切皆苦」と言う。 「苦」の原語は、パーリ語のドゥッカ（dukkha）で、これは単に、日本語の「苦しい」という意味だけではなく、「空しい、不満、不安定」といった幅広い語義を持つ。 それゆえ、「一切皆苦」は「すべての存在は不完全であり、不満足なものである」と言いかえることもできる。不完全であるがゆえに、常に変化して止まることがない。永遠に存在するものはなく、ただ変化のみが続くので「空しい」というふうに、「苦」という一語で様々な現象が語られる。 阿毘達磨(アビダルマ)文献によれば、苦は「逼悩」の義と定義される。「圧迫して（○○○○○に）悩まされる」という意である。この苦には二つの用法がある。一つは楽や不苦不楽に対する苦であり、他は「一切皆苦」といわれるときの苦である。前者は日常的感覚における苦受であり、肉体的な身苦(苦)と精神的な心苦(憂)に分けられることもある。しかしながら、精神的苦痛が苦であることはいうまでもないが、楽もその壊れるときには苦となり、不苦不楽もすべては無常であって生滅変化を免れえないからこそ苦であるとされ、これを苦苦・壊苦・行苦の三苦という。すなわち、どちらの立場にしても、苦ではないものはないわけで、一切皆苦というのは実にこの意である。
- 仏教における苦（く、duHkha、दुःख）とは、サンスクリット語の「ドウクハ」に由来する。「ドウクハ」は「豆法」と音写され、苦と訳された。 「ドウクハ」の「ドウ」(duH = dus)は、「悪い」という意味、「クハ」(kha) は「運命」「状態」の意味であるから、苦とは、もともと悪い状態、悪い運命というような意味をもっていたが、一般に身心を逼悩することをいうとされる。すなわち、精神と肉体とが悩みに逼迫されている状態である。このうち、精神の苦について、憂・愁・嫉妬などをあげている。また、肉体的な苦は種々の病などであるという。
- Duḥkha (pal. dukkha दुक्ख; skt दुःख; chiń. ku 苦; kor. ko; jap. ku; wiet. khô) – buddyjski termin pochodzący z sanskrytu oznaczający cierpienie lub bolesność, często jest też tłumaczony jako psychiczny dyskomfort związany z brakiem trwałego zadowolenia.
- Ду́ккха, ду́хкха (букв. «болезненность, неприятность, страдание, боль») — термин, обычно неточно передаваемый с языков пали и санскрита как «страдание». Играет центральную роль в буддизме, где Четыре Благородные Истины о страдании преподаются как ключ для достижения конечной цели — нирваны.
- Dukkha (pali दुक्ख; sanskrit दुःख duḥkha ‚schwer zu ertragen‘) ist ein Schlüsselbegriff im Buddhismus, der meist als „Leiden“ übersetzt wird. Er ist zu unterscheiden von dukkhatā, der Leidhaftigkeit. In den alten im Pali-Kanon überlieferten buddhistischen Lehrreden wird dukkha als eines der Drei Daseinsmerkmale (ti-lakkhana) und als die erste der „Vier Edlen Wahrheiten“ (ariyasācca) genannt.
- Dukkha (Pāli दुक्ख; Sanskrit दुःख duḥkha; according to grammatical tradition derived from dus-kha "uneasy", but according to Monier-Williams more likely a Prakritized form of dus-stha "unsteady, disquieted") is a Pali term roughly corresponding to a number of terms in English including suffering, pain, discontent, unsatisfactoriness, unhappiness, sorrow, affliction, anxiety, dissatisfaction, discomfort, anguish, stress, misery, and frustration.
- Dukkha on eräs keskeinen buddhalaisuuden käsite, jota Buddha käytti ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä. Sana suomennetaan usein kärsimykseksi. Dukkhan merkitys on kuitenkin paljon laajempi – sillä tarkoitetaan kaikkia kielteisiä tunnetiloja aina lievästä tyhjyyden tunteesta fyysiseen ja henkiseen kipuun. Termille ei ole yhtä ainoaa sopivaa suomennosta. Se voidaan kääntää esimerkiksi epätyydyttäväksi, epätäydelliseksi, turhauttavaksi tai pysymättömäksi.
- Il termine pāli dukkha (दुक्ख), in sanscrito duḥkha (दुःख), indica una condizione di sofferenza, etimologicamente: "difficile da sopportare", da du = difficile e kha = sopportare. È, come disse il Buddha Śākyamuni in occasione del suo primo discorso, la condizione di sofferenza che accomuna tutti gli esseri senzienti (esseri infernali, spiriti famelici, animali, uomini, déi invidiosi e divinità e inerente a tutti gli stati di dell'esistenza ciclica.
- Muitas vezes a primeira Nobre Verdade proferida por Buda Shakyamuni após sua iluminação é traduzida como "A vida é sofrimento", ou "Existe sofrimento", sempre indicando a natureza sofrida da vida. Em um primeiro momento esse ensinamento pode parecer demasiado pessimista e deprimente. Mas isso se deve à tradução simplista do termo, na verdade a primeira Nobre Verdade diz respeito à dukkha, que não tem uma tradução literal, mas sim é todo um conjunto de idéias.
- Dukkha (pali, दुक्ख; ’otillfredställelse’ eller 'lidande') eller duhka är ett begrepp inom klassisk indisk världsbild, och som inom såväl indisk filosofi i stort som inom hinduism och buddhism beskriver det grundläggande lidande, stort som smått, som existensen i denna värld innebär. Dukkha kan syfta på direkt lidande och plågor, men är egentligen inte så enkelt och kvalfullt; det syftar lika mycket på ett sorts existentiellt lidande som det innebär att finnas till.
- Le dukkha est un concept central du bouddhisme. Intraduisible en français, certains mots peuvent s'en rapprocher : souffrance, chagrin, affliction, douleur, anxiété, insatisfaction, inconfort, angoisse, tension, malheur et aversion. Le terme duhkha vient probablement des éléments suivants: "Su" et "dus" sont des préfixes qui indiquent que quelque chose est "bon" ou "mauvais", "correct" ou "incorrect". La racine "kha" représentait l’emplacement où prenait place l’axe d’une roue.
|
