| dbpprop:abstract
|
- In agriculture, crop yield (also known as "agricultural output") is not only a measure of the yield of cereal per unit area of land under cultivation, it is also the seed generation of the plant itself, i.e. one grain of wheat produces a stalk yielding three grain, or 1:3. The figure, 1:3 is considered by agronomists as the minimum required to substain human life: one of the three seeds must be set aside for the next planting season, the remaining two either consumed by the grower, or one for human consumption and the other for livestock feed. The more the surplus, the more livestock can be established and maintained, thereby increasing the physical and economic well-being of the farmer and his family. This, in turn, resulted in better stamina, better over-all health, and better, more efficient work. In addition, the more the surplus the more draft animals -- horse and oxen -- could be supported and harnessed to work, and manure, the soil thereby easing the farmer's burden. Increased crop yields meant few hands were needed on farm, freeing them for industry and commerce. This, in turn, led to the formation and growth of cities. Formation and growth of cities meant an increased demand for food stuffs by non-farmers, and their willingness to pay for it. This, in turn, led the farmer to (further) innovation, more intensive farming, the demand/creation of new and/or improved farming implements, and a quest for improved seed which improved crop yield. Thus allowing the farmer to raise his income by bringing more food to non-farming (city) markets. Historically speaking, a major increase in crop yield took place in the early eighteenth century with the end of the ancient, wasteful cycle of the three course system of crop rotation whereby a third of the land laid fallow every year -- and hence taken out of human food, and animal feed, production. It was to be replaced by the four-course system of crop rotation, devised in England in 1730 by Viscount Charles Townshend or "Turnip" Townshend during the British Agricultural Revolution as he was called by his early, but quickly converted, detractors. Both simple and obvious in hindsight, the new procedure was nothing short of revolutionary. In the first year wheat or oats were planted; in the second year barley or oats; in the third year clover, rye, rutabaga and/or kale was planted; in the fourth year turnips were planted but not harvested. Instead, sheep were driven on to the turnip fields to eat the crop, trample the leavings under their feet into the soil, and by doing all this, the sheep also fertilized the land with their droppings. In the fifth year (or first year of the new rotation), the cycle began once more with a planting of wheat or oats, in an average, a thirty percent increased yield.
- Der Bodenertrag (engl. produce of soil, crop yield, agricultural output) gibt alle innerhalb einer Vegetationsperiode erwirtschafteten Güter an, die aus der Nutzung des Bodens entstanden sind und sich in Wert- oder Mengeneinheiten messen lassen. Angegeben wird er üblicherweise als Jahresertrag in Tonne oder Euro je Hektar und Jahr (t/ha/Jahr, €/ha/Jahr) und Entsprechungen. Der Bodenertrag ist abhängig von Bodenart und Bodenfruchtbarkeit, Geländebeschaffenheit und Klimafaktoren, sowie dem Einsatz von Kapital, und Arbeit beziehungsweise Prozessen und Produktionsmethoden (PPM). So gehören etwa zu den Kriterien der Ausgleichszulage für Bergbauern im Rahmen der österreichischen ÖPUL, die die Handicaps des Bodenertrags beschreiben (neben Erreichbarkeit der Hofstelle, Entfernung des Betriebes zu den Verkehrsachsen, Gegebenheiten einer Wegerhaltung etc. ): Steilheit der bewirtschafteten Flächen in 5 Hangneigungsstufen Anzahl und Ausmaß der Trennstücke Klima- und Bodenverhältnisse des Betriebes Berücksichtigung der Bodenbonität der bewirtschafteten Flächen Seehöhe des Betriebes Zur Klassifizierung der landwirtschaftlichen Nutzfläche nach Bodengüte gibt es verschiedene Verfahren, etwa die Ackerzahl (Brandenburg). Nach dem Bodenertragsgesetz, zuerst von Turgot formuliert, hat der vermehrte Einsatz von Kapital und Arbeit von einer bestimmten Grenze an kein entsprechendes Steigen des Bodenertrags zur Folge.
- Satoisuus on käsite, jolla maataloudessa viitataan maan, viljelymenetelmän tai tietyn viljelykasvin tuottamaan satoon eli hedelmiin, siemeniin tai lehtiin ym. kasvin osiin, joita viljelijä voi käyttää hyödyksi. Tässä mielessä termillä viitataan tuottavuuteen. Satoisuus on tärkeä termi mm. kasvinjalostuksessa. Sen mittaamista varten on käytetään mittayksikköä, joka voi olla esimerkiksi kiloa/hehtaari. Tarkemmassa analyysissä tarvitaan monimutkaisempia menetelmiä. Satoisuutta käsitellään muuttujana, joka koostuu eri osatekijöistä. Näitä ovat mm. kasvukausi (ts. aika, jonka kuluessa sato pystytään tuottamaan), tarvittavat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden sekä kasteluveden määrät. Kasvien satoisuutta on pyritty parantamaan kasvinjalostuksella, oikeiden lajikkeiden valinnalla, maan parannuksella eli lannoituksella ja maan muokkaamisella, viljelymenetelmillä, mm. vuoroviljely sekä tuholaisten torjunnalla.
|
| rdfs:comment
|
- In agriculture, crop yield (also known as "agricultural output") is not only a measure of the yield of cereal per unit area of land under cultivation, it is also the seed generation of the plant itself, i.e. one grain of wheat produces a stalk yielding three grain, or 1:3.
- Der Bodenertrag (engl. produce of soil, crop yield, agricultural output) gibt alle innerhalb einer Vegetationsperiode erwirtschafteten Güter an, die aus der Nutzung des Bodens entstanden sind und sich in Wert- oder Mengeneinheiten messen lassen. Angegeben wird er üblicherweise als Jahresertrag in Tonne oder Euro je Hektar und Jahr (t/ha/Jahr, €/ha/Jahr) und Entsprechungen.
- Satoisuus on käsite, jolla maataloudessa viitataan maan, viljelymenetelmän tai tietyn viljelykasvin tuottamaan satoon eli hedelmiin, siemeniin tai lehtiin ym. kasvin osiin, joita viljelijä voi käyttää hyödyksi. Tässä mielessä termillä viitataan tuottavuuteen. Satoisuus on tärkeä termi mm. kasvinjalostuksessa. Sen mittaamista varten on käytetään mittayksikköä, joka voi olla esimerkiksi kiloa/hehtaari. Tarkemmassa analyysissä tarvitaan monimutkaisempia menetelmiä.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
