| dbpprop:abstract
|
- Criticism of Amnesty International (AI) includes claims of selection bias, ideological/foreign policy bias against either non-Western countries, or Western-supported countries, AI's policies relating to abortion, and organisational continuity. Governments who have criticised AI include those of Israel, the Democratic Republic of the Congo, the People's Republic of China, Vietnam, Russia and the United States, who have attacked Amnesty International for what they assert is one-sided reporting or a failure to treat threats to security as a mitigating factor. The actions of these governments — and of other governments critical of Amnesty International — have been the subject of human rights concerns voiced by Amnesty. The Catholic Church has also criticized Amnesty for its stance on abortion.
- Amnesty Internationalia on arvosteltu. Amestyn luonne ja toiminta on muuttunut merkittävästi 1990- ja 2000-luvuilla. Perustamisestaan lähtien Amnesty keskittyi kampanjoimaan erityisesti mielipidevankien vapauttamiseksi. Toiminnan perustana olivat maakohtaisten tutkijoiden tekemät selvitykset. Amnestyn Head of Research Office (HORO) eli tutkimustoimiston johto tarkasti kaikki tiedot, ennen niiden käyttöä järjestön tiedotteissa. Puolueettomuutta pidettiin keskeisenä. Pierre Sanén pääsihteerikaudella, 1992-2001, tutkijoiden roolia vähennettiin ja jäsenaktiivisuus nähtiin tärkeämpänä. HORO lakkautettiin 1994 ja sen johtaja Malcolm Smart erosi Amnestysta. Vuonna 2001 Amnestyn mandaatti korvattiin missiolla, johon sisällytettiin TSS-oikeuksien ajaminen. Kansainvälinen sihteeristö on vasemmistolainen ja myös suurimmassa maajärjestössä, Yhdysvaltain Amnestyssa, on paljon vasemmistolaisia, jotka ovat halunneet edistää myös poliittisia tavoitteita, mitä TSS-oikeuksien sisällyttäminen missioon edesauttaa. Toimintaa muutettiin projektikohtaisemmaksi esimerkkinä kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Bangladeshilainen musliminainen Irene Khan valittiin pääsihteeriksi 2001. Hänen kaudellaan Amnesty on laskelmoidusti luopunut puoleettomuudesta tavoitteena suurempi vaikuttavuus. Khanilla on muistutuksena tästä ollut työhuoneessaan iskulause:"Advocacy, not impartiality" eli "vaikuttaminen, ei puolueettomuus". Osana puolueettomuudesta luopumista on ollut Yhdysvaltojen voimakas arvostelu. Sanén tavoin myös Khan on halunnut heikentää oman maan sääntöä jäsenaktiivisuuden lisäämiseksi. The Observer -lehden toimittaja Nick Cohen on kritisoinut Amnestyn huomion kääntämisestä pois ihmisoikeuksista ja Yhdysvaltoihin kohdistuvasta suhteettomasta kritiikistä. The Economist -lehden Edward Lucas moitti Amnestyn Viron tuominnutta raporttia ja arvosteli järjestön muuttuneen mielipidevankeihin keskittyneestä järjestöstä vasemmistolaiseksi painostusryhmäksi, joka kritisoi globalisaatiota, asekauppaa, Israelia ja perheväkivaltaa sekä arvostelee Viroa Kremlin linjan mukaisesti. Israelilainen kansalaisjärjestö NGO Monitor taulukoi miten paljon Amnestyn vuosiraportti 2006 kritisoi kutakin maata Lähi-idän alueella. Järjestön mukaan Amnesty keskittyi suhteettoman paljon Israelin kritisoimiseen verrattuna sellaisiin alueen maihin kuin Saudi-Arabiaan, Sudaniin tai Syyriaan.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
