| dbpprop:abstract
|
- Common knowledge is what "everybody knows", usually with reference to the community in which the term is used. The assertion that something is "common knowledge" is sometimes associated with the fallacy argumentum ad populum . The fallacy essentially warns against assuming that just because everyone believes something is true does not make it so. Misinformation is easily introduced into rumors by intermediate messengers. In many cases "common knowledge" is also widely established as being true. So then the assertion that something is "common knowledge", is merely another way of saying that someone is ignoring an obvious fact, or should have known about it had they been paying attention. Many techniques have had to have been developed in response to the question of distinguishing truth from fact in matters that have become "common knowledge". The scientific method is usually applied in the cases involving appeal to and familiarity with the phenomena associated with astronomy, mathematics, physics, and as such to the general laws of nature. In legal settings, rules of evidence generally exclude hearsay (which may draw on "facts" someone believes to be "common knowledge"). To avoid undue influence from publicity on the neutrality of a jury, judges occasionally must order a change of venue. Journalists and other investigators of truth may seek a source closer to the facts, eliminating unreliable intermediaries. That set of truths amenable, discoverable and convenient to use which have come to be known as such by an informed group of parties interested in their own general circumstances, the circumstances each of their own particular endeavours and studies, and the general circumstances pertaining to such studies and endeavours is called amongst them the body of common knowledge, and such informed groups being usually associated strongly by kinship, locality, nationhood or like primary affiliation and as are also numerous and inventive in such number then : "common knowledge" rightly is known, to be the body of common knowledge held to be as such within that larger group. "Conventional wisdom" is a similar term, coined by economist John Kenneth Galbraith, referring to ostensibly pervasive knowledge or analysis.
- Yleissivistyksellä tarkoitetaan pohjasivistystä joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista. Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä. Yleensä sanaa yleissivistys käytetään adjektiivin yleissivistävä yhteydessä vastakohtana ammattiin valmistavalle. Käsitys yleissivistyksestä on syntynyt länsimaissa humanistisen liikkeen yhteydessä 1500- ja 1600-luvuilla. Erityisesti tšekki Johan Amos Comenius kehitti käsitettä tuntuvasti ja esitti, että kaikkien yksilöiden olisi omaksuttava tietty perussivistys. Suomeen yleissivistyksen ideaali tuli Saksasta, jossa sitä kehitti 1700-luvun lopulla yliopistomies Wilhelm von Humboldt. Tuolloin yleissivistyksen ideaaliin kuului antiikin ajan taruston auttava tunteminen sekä kyky puhua joitain tärkeimpiä kieliä, joiksi Suomessa muodostuivat ruotsi, latina ja saksa. Manner-Euroopassa valistusaikana 1700-luvulla yleissivistykseen vaadittavaksi kieleksi muodostui kuitenkin ranska, joka säilytti tämän aseman 1900-luvun alkupuolelle saakka. Valistuksen aikana perustettiin myös ensimmäiset oppivelvollisuuskoulut Preussiin ja Itävaltaan. Nämä voidaan nähdä pyrkimyksenä levittää sivistystä kaiken kansan keskuuteen. Tämä kuului olennaisena valistuksen ihmiskuvaan, joka ei periaatteessa tehnyt eroa eri ihmisryhmien välillä. Humboldtilainen yleissivistyksen ihanne oli sikäli yläluokkainen, että se korosti aineittensa yleispätevyyttä ja suoraa soveltumattomuutta käytäntöön. Tämän seurauksena kielet, historia ja humanistiset aineet saivat korostetun osan koulujen opetussuunnitelmissa matematiikan ja luonnontieteiden kustannuksella. Reaalilyseot pyrkivät muuttamaan sivistysihannetta tuomalla paremmin esille nykykielet ja luonnontieteet, mutta vielä peruskoulujärjestelmänkin yleissivistysideaalilla on humanististen taitojen korostukseen liittyviä piirteitä. Yleissivistykseen kuuluu kuitenkin varsinaisten tietojen hallinnan lisäksi myös kriittisyys. Sivistyneen ihmisen tulisi kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti. Tämä avaa hänelle samalla ovet kansalaisvaikuttamiseen. Koska yleissivistys saavutettiin 1800-luvun näkemyksen mukaan oppikouluissa, joihin vain kansan vähemmistöllä oli mahdollisuus, se sai eksklusiivisen merkityksen. Kansansivistystyöllä, jota edustivat mm. yleiset kirjastot sekä kansan- ja työväenopistot, pyrittiin kuitenkin tarjoamaan halukkaille alempiin luokkiin kuuluneille yksilöille tilaisuus henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen. Koska yleissivistysideaalin mukaan sivistynyt ihminen oli myös poliittisesti tietoinen yksilö, kansansivistystyöllä oli myös poliittisia päämääriä. Lakitekstissä yleissivistys esiintyy adjektiivissa yleissivistävä, millä viitataan peruskoulun ja lukion kasvatustehtäviin. Tällöin halutaan tuoda esille, että koulutukset eivät valmista mihinkään tiettyyn ammattiin vaan yleisesti jatko-opintoihin. Yleissivistys on ammattikoulutuksen vastakohtana jossain määrin kiistanalainen eikä sillä ole nykyisellään mitään tiettyä määritelmää.
- Dans un premier temps, envisageons une situation très simple. Considérons un groupe constitué de deux agents Alice et Bernard. Supposons que chacun conduit une voiture en France et se présente à une intersection. Bernard arrive sur la voie située à gauche de celle d'Alice. Alice va-t-elle s'engager sur l'intersection ? Le raisonnement que fait Alice (et que fait instinctivement chaque conducteur) est le suivant. « Je m'engage parce que le code de la route dit que je peux le faire et parce je sais que Bernard ne va pas s'engager, parce que Bernard sait que le code de la route ne l'autorise pas à le faire et parce qu'il sait qu'Alice qui connait le code de la route, peut s'y engager si elle a le droit de le faire et parce qu'elle sait qu'il connait le code de la route et qu'il ne se s'engagera que si etc. ». Plus simplement, Alice va s'engager dans l'intersection parce que le code de la route l'y autorise, mais aussi parce qu'elle sait que le code de la route l'y autorise, mais aussi parce qu'elle sait que Bernard sait qu'elle sait que le code de la route l'y autorise et qu'elle sait que Bernard sait qu'elle sait que Bernard sait que le code de la route l'y autorise et ainsi de suite. Il y a une conjonction infinie de connaissances. On dit alors plus simplement quAlice s'engagera dans l'intersection parce qu'elle sait qu'elle peut le faire sans danger, parce que la règle de la priorité à droite du code de la route français est une connaissance commune du groupe constitué dAlice et de Bernard.
- Общепринятое знание — специальный вид знания для группы агентов. Утверждение P является общепринятым знанием в группе агентов G, когда все агенты в G знают P, они все знают, что они знают P, они все знают, что они все знают, что они знают P, и так далее до бесконечности. Понятие было введено в философской литературе Дэвидом Льюисом в его исследовании «Соглашение».
- Allmänbildning innebär att ha grundläggande kunskaper inom många olika ämnen, fenomen och företeelser, speciellt inom humaniora, samhällsvetenskap och politik. Däremot brukar förväntningarna på naturvetenskapligt kunnande vara blygsamma, vilket naturvetare inte sällan är kritiska till. På senare år har kunskaper om populärkultur allt oftare inräknats i allmänbildningsbegreppet. Termen allmänbildning kommer från tyskans Allgemeinbildung. På engelska finns ingen exakt motsvarighet, men begreppen general knowledge och cultural literacy kan ses som ungefärliga motsvarigheter. Trivia kan ses som motsatsen till allmänbildning och handlar tvärtom om detaljkunskaper i kuriosa.
|
| rdfs:comment
|
- Common knowledge is what "everybody knows", usually with reference to the community in which the term is used. The assertion that something is "common knowledge" is sometimes associated with the fallacy argumentum ad populum . The fallacy essentially warns against assuming that just because everyone believes something is true does not make it so. Misinformation is easily introduced into rumors by intermediate messengers. In many cases "common knowledge" is also widely established as being true.
- Yleissivistyksellä tarkoitetaan pohjasivistystä joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista. Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä.
- Dans un premier temps, envisageons une situation très simple. Considérons un groupe constitué de deux agents Alice et Bernard. Supposons que chacun conduit une voiture en France et se présente à une intersection. Bernard arrive sur la voie située à gauche de celle d'Alice. Alice va-t-elle s'engager sur l'intersection ? Le raisonnement que fait Alice (et que fait instinctivement chaque conducteur) est le suivant.
- Общепринятое знание — специальный вид знания для группы агентов. Утверждение P является общепринятым знанием в группе агентов G, когда все агенты в G знают P, они все знают, что они знают P, они все знают, что они все знают, что они знают P, и так далее до бесконечности.
- Allmänbildning innebär att ha grundläggande kunskaper inom många olika ämnen, fenomen och företeelser, speciellt inom humaniora, samhällsvetenskap och politik. Däremot brukar förväntningarna på naturvetenskapligt kunnande vara blygsamma, vilket naturvetare inte sällan är kritiska till. På senare år har kunskaper om populärkultur allt oftare inräknats i allmänbildningsbegreppet. Termen allmänbildning kommer från tyskans Allgemeinbildung.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
