| dbpprop:abstract
|
- Cheese flies are members of the family Piophilidae of flies, including the members of two now-obsolete families, Neottiophilidae and Thyreophoridae. Most are scavengers in animal products and fungi. The best-known member of the family is Piophila casei. It is a small fly, about four mm (1/6 inch) long, found worldwide. The fly's larva infests cured meats, smoked fish, cheeses, and decaying animals. The larva is about 8 mm (⅓ inch) long and is sometimes called the cheese skipper for its leaping ability - when disturbed, this tiny maggot can hop up to 15 cm (six inches) into the air. Adults are also known as "bacon flies" and their larvae as "bacon skippers", "ham skippers", "cheese maggots", and "cheese hoppers". In Sardinia, Italy the larvae are intentionally introduced into pecorino cheese to produce casu marzu. If eaten (accidentally or otherwise), the larvae can pass through the digestive system alive (human stomach acids do not usually kill them) and live for some time in the intestines. This is referred to as an enteric myiasis. Cheese fly larvae are a leading cause of myiasis in humans, and are the insect most frequently found in the human intestine. The larvae can cause serious intestinal lesions as they attempt to bore through the intestinal walls. Symptoms include nausea, vomiting, pain in the abdomen, and bloody diarrhea. Living and dead larvae may pass in the stool. Forensic entomology uses the presence of Piophila casei larvae to help estimate the date of death for human remains. They do not take up residence in a corpse until three to six months after death. The adult fly's body is black, blue-black, or bronze, with some yellow on the head, antennae, and legs. The wings are faintly iridescent and lie flat upon the fly's abdomen when at rest. At four mm (1/6 inch) long, the fly is one-third to one-half as long as the common housefly. Liopiopila is a typical genus. The larvae accomplish their jumps by bending over, grabbing onto the rears of their own bodies with their mouth hooks, tensing their muscles, and quickly releasing the grip. Spring action propels them into the air. A series of photos illustrating this remarkable behaviour in larvae of the tiny piophilid Protopiophila litigata, commonly known as the "antler fly" (it breeds exclusively on discarded antlers of cervids such as moose and deer), can be seen at . Prochyliza xanthostoma breeds on rotting carcasses and is highly sexually dimorphic, with males having greatly elongated heads, antennae and legs, relative to females. P. xanthostoma also has spectacular mating and fighting behaviours.
- Piophila casei ist eine Fliege aus der Familie der Käsefliegen (Piophilidae), die weltweit verbreitet ist. Wie auch die anderen Arten dieser Familie sind die Larven dieser Art teilweise gegenüber Magensäure resistent, können über Nahrung in den menschlichen Verdauungstrakt gelangen und dort eine Myiasis verursachen. Dennoch wird Casu marzu, ein Schafskäse aus Sardinien, dadurch verfeinert, dass die Larven sich in ihm entwickeln.
- Sýrorodka drobná (Piophila casei; Linnaeus, 1758) je asi 4 mm dlouhá moucha z čeledi sýrohlodkovitých, jejíž larvy dosahující délky 8 mm napadají potraviny. Na Sardinii je záměrné napadení larvami používáno pro výrobu místního speciálního sýra Casu marzu.
- Juustokärpäset (Piophilidae) on heimo, joka käsittää joukon pieniä kärpäsiä. Heimoon kuuluu 23 sukua, joissa on yhteensä 67 lajia. Yksittäisistä lajeista merkittävin lienee Piophila casei. Aikuiset yksilöt ovat pieniä, kiiltäviä kärpäsiä, joissa on usein sinertävä vivahde. Tuntosarvet muodostuvat kolmesta jaokkeesta ja niissä on kaksi aristaa. Luonnossa juustokärpästen toukat ovat saprotrofeja ja elävät mm. raadoissa rasvakudosta syöden. Tärkeän poikkeuksen muodostaa Neottiophilum-suku, jonka toukat elävät linnunpesissä ja imevät verta. Ihmiselle juustokärpäset aiheuttavat taloudellista vahinkoa, sillä toukat pilaavat juustoja sekä muita rasvaisia elintarvikkeita. Mikäli kärpäsentoukkia joutuu ruuansulatuskanavaan, ne eivät kuole mahanesteessä vaan kulkeutuvat elävinä suolistoon ja voivat aiheuttaa vakavia haavaumia suolen seinämään. Toukilla on erikoinen kyky liikkua hyppimällä käyttäen vartaloaan jousen tavoin Piophila casei -lajin toukat ovat olennainen osa sisilialaisen casu marzu -juuston valmistusta. Protopiophila litigata munii hirvien ja peurojen pudonneisiin sarviin. Prochyliza xanthostoma on erikoinen laji, sillä sen koiras ja naaras eroavat ulkomuodoltaan huomattavasti. Lajin koiraat myös taistelevat naaraista näyttävästi.
- La mouche du fromage, de son nom latin Piophila casei, est un membre de la famille des Piophilidæ de l’ordre des diptères (mouches), famille qui inclut aussi les deux familles maintenant désuètes des néottiphilidées et des thyreophoridées depuis leur inclusion. La plupart se nourrissent de détritus animaux et de pourritures. Piophila casei, la mieux connue de cette famille, est une petite mouche d’environ quatre millimètres qui est partout répandue dans le monde. Sa larve qui mesure environ huit millimètres infeste la viande faisandée, le poisson fumé, les fromages et les animaux en décomposition. Cheese skipper, un de ses noms anglais, fait référence à sa possibilité de sauter d’un fromage au fromage voisin. Lorsqu’il est dérangé ou veut se déplacer subitement, ce petit asticot peut en effet effectuer un bond à la verticale de 15 cm. Les larves résistent à l’acide stomacal et peuvent vivre un certain temps dans l’intestin après une ingestion accidentelle ou autre. On parle alors de « myase entérique ou intestinale ». Les larves de mouches du fromage sont la principale cause des myases chez l’humain et sont les insectes retrouvés le plus souvent dans l’intestin. Elles peuvent causer des lésions sévères en tentant de perforer la paroi intestinale. Les symptômes incluent la nausée, les vomissements, les douleurs abdominales et une diarrhée sanguinolente. Les larves mortes ou vivantes peuvent passer dans les selles. La médecine légale se sert de la présence des larves de l’espèce pour estimer la date d’un décès, celles-ci n’arrivant dans la dépouille qu’après trois à six mois. Le corps de la mouche adulte est noir, bleu noir ou bronze, avec un peu de jaune sur la tête, les antennes et les pattes. Une légère iridescence peut être aperçue sur les ailes qui reposent sur l’abdomen au repos. La mouche avec ses quatre millimètres fait environ le tiers de la mouche domestique. Liopiophila est un genre typique de cette mouche. Les larves arrivent à sauter en se repliant sur elles-mêmes, attrapant leur arrière-train avec leurs crochets buccaux, tendant leurs muscles, puis relâchant prise rapidement. Un effet de ressort les propulse en l’air. Une galerie de photographies visible sur internet illustre ce phénomène chez la petite piophilidée Protopiophila litigata, à laquelle les anglais ont donné le nom de antler fly, une appellation qui peut se traduire librement en « mouche des panaches », puisque l’espèce n’infeste que les bois en décomposition des cervidés.
- Ostefluer er en liten familie av små til middelsstore fluer, der den mest kjente arten er ostefluen (Piophila casei). Denne arten ble tidligere ofte funnet på ost og andre lagrede, næringsrike matvarer, men ser ut til å ha forsvunnet etter som fremstilling og lagring av matvarer har blitt mer hygienisk. En annen gruppe av denne familien har larver som suger blod fra fugleunger, de har derfor blitt kalt draculafluer.
- A mosca-do-queijo são insetos dípteros da família Piophilidae. O grupo é cosmopolita e as larvas saprófagas são vulgarmente conhecidas por saltão. Possuem esse nome pois depositam suas larvas sobre certos queijos, sendo que a este fato se costuma atribuir casos de miíase humana. Um estranho exemplo de uso culinário desse tipo de mosca é a presença de suas larvas no processo de maturação do casu marzu, um queijo sardo.
- Ostfluga, Piophila casei, tillhör flugfamiljen ostflugor (Piophilidae). Den har en längd av cirka 5 millimeter och är svartglänsande. Ostflugor används för att ge den italienska osten Casu marzu sin karaktäristiska smak och konsistens. De används även inom rättsentomologin för att göra dödstidsbestämningar av kadaver, vanligen efter någon eller några månader.
|
| rdfs:comment
|
- Cheese flies are members of the family Piophilidae of flies, including the members of two now-obsolete families, Neottiophilidae and Thyreophoridae. Most are scavengers in animal products and fungi. The best-known member of the family is Piophila casei. It is a small fly, about four mm (1/6 inch) long, found worldwide. The fly's larva infests cured meats, smoked fish, cheeses, and decaying animals.
- Piophila casei ist eine Fliege aus der Familie der Käsefliegen (Piophilidae), die weltweit verbreitet ist. Wie auch die anderen Arten dieser Familie sind die Larven dieser Art teilweise gegenüber Magensäure resistent, können über Nahrung in den menschlichen Verdauungstrakt gelangen und dort eine Myiasis verursachen. Dennoch wird Casu marzu, ein Schafskäse aus Sardinien, dadurch verfeinert, dass die Larven sich in ihm entwickeln.
- Sýrorodka drobná (Piophila casei; Linnaeus, 1758) je asi 4 mm dlouhá moucha z čeledi sýrohlodkovitých, jejíž larvy dosahující délky 8 mm napadají potraviny. Na Sardinii je záměrné napadení larvami používáno pro výrobu místního speciálního sýra Casu marzu.
- Juustokärpäset (Piophilidae) on heimo, joka käsittää joukon pieniä kärpäsiä. Heimoon kuuluu 23 sukua, joissa on yhteensä 67 lajia. Yksittäisistä lajeista merkittävin lienee Piophila casei. Aikuiset yksilöt ovat pieniä, kiiltäviä kärpäsiä, joissa on usein sinertävä vivahde. Tuntosarvet muodostuvat kolmesta jaokkeesta ja niissä on kaksi aristaa. Luonnossa juustokärpästen toukat ovat saprotrofeja ja elävät mm. raadoissa rasvakudosta syöden.
- La mouche du fromage, de son nom latin Piophila casei, est un membre de la famille des Piophilidæ de l’ordre des diptères (mouches), famille qui inclut aussi les deux familles maintenant désuètes des néottiphilidées et des thyreophoridées depuis leur inclusion. La plupart se nourrissent de détritus animaux et de pourritures. Piophila casei, la mieux connue de cette famille, est une petite mouche d’environ quatre millimètres qui est partout répandue dans le monde.
- Ostefluer er en liten familie av små til middelsstore fluer, der den mest kjente arten er ostefluen (Piophila casei). Denne arten ble tidligere ofte funnet på ost og andre lagrede, næringsrike matvarer, men ser ut til å ha forsvunnet etter som fremstilling og lagring av matvarer har blitt mer hygienisk. En annen gruppe av denne familien har larver som suger blod fra fugleunger, de har derfor blitt kalt draculafluer.
- A mosca-do-queijo são insetos dípteros da família Piophilidae. O grupo é cosmopolita e as larvas saprófagas são vulgarmente conhecidas por saltão. Possuem esse nome pois depositam suas larvas sobre certos queijos, sendo que a este fato se costuma atribuir casos de miíase humana. Um estranho exemplo de uso culinário desse tipo de mosca é a presença de suas larvas no processo de maturação do casu marzu, um queijo sardo.
- Ostfluga, Piophila casei, tillhör flugfamiljen ostflugor (Piophilidae). Den har en längd av cirka 5 millimeter och är svartglänsande. Ostflugor används för att ge den italienska osten Casu marzu sin karaktäristiska smak och konsistens. De används även inom rättsentomologin för att göra dödstidsbestämningar av kadaver, vanligen efter någon eller några månader.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
