| dbpprop:abstract
|
- Marie-Anne Charlotte de Corday d'Armont (27 July 1768 – 17 July 1793), known to history as Charlotte Corday, was a figure of the French Revolution. In 1793, she was executed under the guillotine for the assassination of Jacobin leader Jean-Paul Marat, who was responsible for the Reign of Terror. His murder was memorialized in a celebrated painting by Jacques-Louis David which shows Marat after Corday had stabbed him to death in his bathtub. In 1847, writer Alphonse de Lamartine gave Corday the posthumous nickname l'ange de l'assassinat (the Angel of Assassination).
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont war eine französische Adlige und Urenkelin des Dramatikers Pierre Corneille, die durch den Mord an Jean-Paul Marat Berühmtheit erlangte. Charlotte Corday wurde in einer Klosterschule erzogen und war mit den antiken Autoren vertraut. Als die Französische Revolution ausbrach, begrüßte sie diese zunächst. Im Laufe der immer gewaltsamer werdenden Ausschreitungen sah sie jedoch ihre aufklärerischen Ideale verraten. Jean-Paul Marat hielt sie für den Hauptübeltäter, der durch seine Nähe zum Volk dieses manipuliere und es zu unzivilisierten Gräueltaten und Morden aufhetze. In der Beseitigung Marats sah sie die Rettung Frankreichs.
- Charlotte Corday, de nom complet Marie Anne Charlotte Corday d'Armont, va ser la dona que va matar el radical jacobí francès Jean-Paul Marat el 1793. Corday era membre d'una família aristòcrata, però pobre. Va ser educada a l'Abbaye aux Dames, un convent de Caen, a la Normandia. Va aprovar la Revolució Francesa, donant suport als girondins. Jean-Paul Marat (1743–1793) era un membre de la facció radical jacobina que va iniciar les atrocitats en massa i les decapitacions durant el Regnat del Terror, al començament de la Revolució. Era periodista i va utilitzar el seu diari L'ami du peuple com a arma.
- Charlotta Cordayová, celým jménem Marie Anne Charlotte Corday d'Armont, zavraždila Jeana-Paula Marata, jednoho z předních mužů Velké francouzské revoluce.
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont, conocida como Charlotte Corday o (en textos en español de la época y posteriores) como Carlota Corday, fue un personaje importante de la Revolución francesa, seguidora del club de los girondinos, famosa por haber asesinado a Jean-Paul Marat
- Charlotte Corday on yksi kuuluisimmista poliittisen murhan tekijöistä. Hän surmasi vuonna 1793 jakobiineihin kuuluneen Jean-Paul Marat'n. Corday syntyi Saint-Saturnin-des-Ligneries'ssä Normandiassa, "vähävaraiseen" ylhäisöperheeseen. Hän kävi koulua Caenissä sijaitsevassa "Abbaye aux Dames"-luostarikoulussa ja asui siellä vuoteen 1791 asti, jolloin luostari suljettiin. Tausta voi osaltaan selittää hänen vihaansa Ranskan vallankumouksellisia kohtaan. Tosin Aubry sanoo Charlotte Cordayn herättäneen huomiota tasavaltalaisuudellaan jo kuningasvallan aikana: kun hänen rojalistikodissaan eräillä päivällisillä esitettiin maljaa kuninkaalle, omapäinen tyttö jäi istumaan jättäen viinilasinsa pöydälle, kun muut nousivat seisomaan kohottaen lasinsa. Pöytänaapuri huomautti tämän johdosta: mihin Charlotte Corday vastasi: Girondisteja kannattanut Corday oli jo vuonna 1789 ryhtynyt harkitsemaan Marat'n murhaamista. Ludvig XVI:n mestaus ja girondisti Jacques Pierre Brissotin Marat'ta kohtaan osoittamat syytökset saivat hänet toimimaan. Hän matkusti Pariisiin 9. heinäkuuta 1793. Saavuttuaan perille hän osti leipäveitsen ja kirjoitti ranskalaisille puheen, jossa selitti tulevaa tekoaan. Sitten hän pyrki Marat'n puheille luvaten paljastaa girondistien suunnitteleman kapinan. Aluksi Corday torjuttiin, mutta hänen onnistui kuitenkin toisella yrittämällään 13. heinäkuuta päästä Marat'n luo. Ihosairauttaan hoitaakseen Marat istui kylpyammeessa, kun Corday tuli hänen puheilleen. Corday ryhtyi luettelemaan salaliittolaisten nimiä, ja Marat kirjoitti niitä muistiin uhaten: Sitten Corday veti veitsen esiin ja iski sen Marat'n rintaan. Marat ehti parkaista: ennen kuin menehtyi sisäiseen verenvuotoon. Corday yritti paeta, mutta huuto toi paikalle Marat´n rakastajattaren Simone Evrardin ja naapureita, jotka pidättivät Cordayn. Hänen henkilökohtaiset esineensä vietiin, ja dantonisti nimeltä Chabot väitti pidätetyn kätkeneen tärkeän asiakirjan pukunsa alle; Chabot kävi Cordayhin käsiksi säädyttömällä tavalla niin että puku aukesi; tapausta voitaneen pitää selvähkönä raiskausyrityksenä - varsinkin kun mitään asiakirjaa ei puvun alla tosiasiassa ollut. Tällainen törkeys oli jo sentään liikaa muille pidättäjille: siteet avattiin, jotta vangittu sai korjata asunsa ja naisenahdistelija ajettiin nyrkein ja potkuin tiehensä. Tämän jälkeen Corday vietiin katurahvaan solvausryöpyn saattamana vankivaunulla Abbayen vankilaan. Oikeudenkäynnissä Corday todisti, että hän oli toteuttanut salamurhan yksin. Hän julisti, että oli surmannut yhden miehen pelastaakseen 100 000. Hän istui vankilassa järkkymättömänä loppuun asti ja kirjoitti sieltä isälleen kirjeen, joka on säilynyt yksityiskokoelmassa; kirje on traagisesta tilanteesta huolimatta kiihkoton: Corday pyytää isältä anteeksi kohtaloaan mutta ei murehdi sitä, koska on mielestään ansainnut kuoleman - vaikka toisaalta ei tunnusta tehneensä rikosta vaan velvollisuutensa. Saksalainen taiteilija Hauer piirsi hänen muotokuvansa, ja kuvan valmistuttua virallinen pyöveli Henri Sanson toi tuomitulle isänmurhaajan tulipunaisen paidan. Nyt kaikki sujuu suunnitellusti: pyöveli leikkasi tuomitun hiukset niskasta ja Corday puki paidan päälleen; hänet saatettiin kädet sidottuina avoimille rattaille, joilla hänet vietiin teloituspaikalle. Väkijoukko huusi ivahuutoja, mutta kyllästyi kun nähtiin miten tyyni tuomittu oli. Vallankumouksen aukiolla hän kalpeni ohimennen nähdessään giljotiinin, mutta nousi portaat vapisematta ja antoi sitoa itsensä paikalleen, ja terä katkaisi hänen kaulansa neljä päivää Marat'n murhan jälkeen. Cordayn pää vietiin korissa madame Tussaudin verstaaseen, jotta siitä tehtäisiin kuolinnaamio; tämä naamio on säilynyt ja tänään se on nähtävillä vahakabinetissa Lontoossa. Charlotte Cordayn kuoleman traagisuutta lisää hänen tuhoutumisensa turhuus: juuri Marat'n murhasta Vuoripuolue sai kaipaamansa tekosyyn aloittaa vainot, joiden kohteeksi joutuivat ensin girondistit; miltei saman tien tilanne karkasi käsistä ja alkoi terrorin ajanjakso, Moolokin jano. Lopullisesti jakso päättyi, kun terrorin johto, kärjessä triumviraatti Robespierre, Saint-Just ja Georges Couthon, joutui giljotiiniin. Marat'n rakastajatar Simone Evrard jäi puille paljaille; kun Marat'n surkeaa jäämistöä luetteloitiin, ainoa rahanarvoinen oli 25 soun eli neljännesfrangin assignaatti; kaikki muu oli täysin arvotonta. Joitakin Marat'lle kuuluneita pikkuesineitä tosin pidettiin esillä Place du Carousellille rakennetussa pyramidissa, kunnes palvonta loppui ja muotokuvat hävitettiin. Minkäänlaista eläkettä ei vallankumoushallinto suostunut Evrardille myöntämään, joten hän joutui ryhtymään entiseen ammattiinsa eli kellon osoittimien leikkaajaksi. Hän ylpeili lopun ikäänsä "Marat'n lesken" arvonimestä kuin kunniamerkistä.
- Marie-Anne-Charlotte de Corday d’Armont, retenue par l'Histoire sous le nom de Charlotte Corday (elle-même toutefois se faisait désigner et signait sa correspondance de son premier prénom Marie), née le 27 juillet 1768 à Saint-Saturnin-des-Ligneries près de Vimoutiers dans le pays d'Auge, guillotinée le 29 Messidor an I à Paris, est de par son assassinat de Jean-Paul Marat une figure importante de la Révolution française.
- Fájl:Charlotte corday. jpg Charlotte Corday Fájl:Charlotte Corday. jpg Paul Baudry: Charlotte Corday, 1860 Marie-Anne Charlotte Corday d'Armont A történelembe Charlotte Corday néven írta be a nevét. Neve onnan ismert, hogy ő gyilkolta meg Jean-Paul Marat jakobinus vezért.
- Ammiratrice di Rousseau e degli eroi di Plutarco e di Pierre Corneille (di cui era pronipote), si appassionò per le idee repubblicane dei girondini. Gli eccessi rivoluzionari e la proscrizione dei deputati girondini la convinsero di dover uccidere Jean-Paul Marat, che, secondo lei, era il principale sobillatore della guerra civile. Giunta apposta da Caen a Parigi, il 13 luglio 1793 riuscì a farsi ricevere in casa dallo stesso Marat e lo pugnalò mentre era nel bagno. Condannata a morte dal tribunale rivoluzionario, fu messa alla ghigliottina quattro giorni dopo.
- シャルロット・コルデー（Charlotte Corday、本名：マリー＝アンヌ・シャルロット・コルデー・ダルモン、Marie-Anne Charlotte Corday d'Armont、1768年7月27日 - 1793年7月17日）は、フランス革命において、ジロンド派を擁護し、ジャン＝ポール・マラーを暗殺した女性である。後世、その美貌から、暗殺の天使と呼ばれた。最後は断頭台へと消えたが、その途上の彼女の儚さに恋した男性も多かったという。
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont vermoordde op 13 juli 1793 revolutionair politicus en journalist Jean-Paul Marat in zijn bad. Corday stond positief tegenover de Franse Revolutie en was een enthousiast aanhanger van de Girondijnen. Marat maakte deel uit van een radicale fractie van de Jakobijnen, die verantwoordelijk was voor de bloedige moordpartijen tijdens de eerste fase van de Franse Revolutie. Marats fanatisme en meedogenloosheid beangstigde Corday en zij besloot hem te vermoorden om erger te voorkomen. Tijdens de rechtszaak die volgde op de moord verklaarde zij: 'Ik hem één man omgebracht om er 100.000 te redden'. Vier dagen na Marats dood werd zij geëxecuteerd onder de guillotine. De aanslag inspireerde Jacques-Louis David (1748-1825) tot zijn schilderij De Dood van Marat. Aanvankelijk werd Marat vereerd als een martelaar, maar enkele jaren later werd Corday gewaardeerd om haar opoffering om het land van een monster te bevrijden. Deze visie wordt weergegeven in het schilderij Charlotte Corday van Paul-Jacques-Aimé Baudry (1828-1886). Corday wordt afgebeeld als de heldin van Frankrijk getuige de landkaart achter haar.
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont, var den som myrdet Jean-Paul Marat i 1793. Corday var medlem av en aristokratisk, men fattig familie. Hun var utdannet ved Abbaye aux Dames, et kloster i Caen i Normandie. Hun var positiv til den franske revolusjonen, og var en entusiastisk tilhenger av girondinerne. Jean-Paul Marat var medlem av den radikale jakobinerfløyen som igangsatte skrekkveldet og massehenrettelsene, kjent som skrekkveldet, som fulgte de tidlige fasene av revolusjonen. Han var journalist, og utøvde sin makt gjennom avisen L'ami du peuple (Folkets venn). I 1789, da Marat fikk 22 girondinere arrestert, begynte Charlotte Corday å tenke på at hun skulle drepe ham. Henrettelsen av kong Ludvig 16. og Marats voldsomme beskyldninger mot den ledende girondineren Jacques Pierre Brissot bidro til at familien hennes tok beslutningen om å gjennomføre planene. Med et eksemplar av Plutarks Parallelle liv under armen reiste hun fra Caen til Paris 9. juli, der hun bodde på Hotel de Providence. Hun kjøpte en kniv på Palais-Royal, og skrev sin Tale til de franskmenn som er tilhengere av lov og orden, der hun forklarte sine handlinger. Hun oppsøkte Marat og tilbød seg å gi ham informasjon om et planlagt girondineropprør i Caen. Hun ble først avvist, men i sitt andre forsøk, 3. juli, slapp Marat henne inn til seg (han utførte det meste av arbeidet fra et badekar på grunn av en hudlidelse). Marat skrev opp navnene på girondinerne etter hvert som Corday dikterte dem. Hun trakk kniven opp fra skjerfet og hogg den i brystet hans, og punkterte en lunge, hovedpulsåren og venstre hjertekammer. Han utbrøt A moi, ma chère amie! ("For meg, min kjære venn"), og døde. Det er dette øyeblikket som gjengis i Jacques-Louis Davids maleri Marats død. Under rettssaken tilstod Corday at hun hadde utført drapet alene, og sa «Jeg drepte en mann for å redde 100 000». Fire dager etter at Marat ble drept, døde Charlotte Corday under giljotinen. Henrettelsen satte ingen stopper for jakobinernes terror. Marat ble en martyr, og byster av Marat erstattet krusifikser og religiøse statuer, som det nye regimet ikke tolererte. Det kvinnefiendtlige synet til mange av de revolusjonære lederne ble forsterket av Cordays handlinger. Revolusjonen vendte seg nå med full styrke mot Marie Antoinette, kongens fengslede enke. Entusiasmen overfor Marat varte i om lag to år. I løpet av denne tiden endret folkets holdning seg, og Charlotte ble etter hvert husket som en som hadde gitt sitt liv for å redde landet fra et monster.
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont - morderczyni Jean Paula Marata, zasztyletowała go w jego własnej wannie. Aresztowano ją w jej mieszkaniu następnego dnia i postawiono przed sądem. Nie broniła się i nie żałowała popełnionego czynu - miała powiedzieć, że chętnie zrobiłaby to jeszcze raz. Była żyrondystką, która poprzez zabójstwo Marata chciała zaprotestować przeciw zniszczeniu tej partii. Została ścięta za morderstwo i "zdradę kraju" 17 lipca 1793 w Paryżu.
- Marie-Anne Charlotte Corday d'Armont entrou para a história ao assassinar um dos mais importantes defensores da política do Terror instaurada na França pelos Jacobinos. Natural de Saint-Saturnin-des-Ligneries, Charlotte de Corday era descendente de uma família da pequena aristocracia da Normandia. Educada em um Convento Católico-Romano em Caen, ela mesma se considerava uma devota dos ideais católico-iluministas de sua época, e foi de grande suporte à monarquia quando do início da Revolução Francesa em 1789; Após duas tentativas frustradas, às vésperas do 4º aniversário da Tomada da Bastilha, mais precisamente sábado a noite, 13 de Julho de 1793, Corday bate à porta de número 30 da rue des Cordeliers (atualmente 22 rue de l’École de Médicine), residência de Jean-Paul Marat, Deputado da Convenção. Marat sofria de uma doença de pele cujos ardores somente se aliviavam com prolongados banhos de imersão, razão pela qual não recebia visitas com muita frequência. Pegando uma faca, cravou-a no coração de Marat, que antes de morrer implorou Aidez, ma chère amie! (Ajude-me, cara amiga!) Ela levava sua certidão de nascimento no bolso, pois presumia que seria linchada pela multidão. Charlotte Corday foi guilhotinada no dia 17 de Julho de 1793, quatro dias após o assassinato. Imagens de Charlotte Corday e dos lugares que relacionaram-se com sua vida
- Файл:Charlotte Corday. jpg Шарлотта Корде. Картина художника Бодри, создана в период официального культа Корде и осуждения революции при Наполеоне III. Полотно достаточно точно передаёт сцену убийства Марата Шарло́тта Корде́ д’Армо́н — французская дворянка, убийца Жана Поля Марата. Уроженка Нормандии, правнучка знаменитого драматурга Пьера Корнеля. Решилась убить Марата после казни Людовика XVI 21 января 1793 и репрессий против народа, предпринятых возглавляемыми Маратом якобинцами. Приехала в Париж и 13 июля 1793 заколола Марата в его квартире во время купания в ванне, где он находил облегчение от кожной болезни. Перед этим Корде сообщила ему о депутатах-жирондистах, бежавших в Нормандию, и ударила его кинжалом после того, как тот сказал, что в скором времени отправит их всех на гильотину. Корде была схвачена на месте преступления и через 4 дня гильотинирована по обвинению в убийстве. Во время суда она проявила совершенное бесстрашие. Личность Корде превозносилась как противниками Французской революции, так и революционерами — врагами якобинцев (например, продолжавшими сопротивление жирондистами). В XIX веке пропаганда режимов, враждебных революции (Реставрация, Вторая империя) также представляла Корде национальной героиней. Пушкин в стихотворении «Кинжал» назвал Шарлотту «девой-эвменидой» (богиней мщения).
- Charlotte Corday (Marie Anne Charlotte Corday d'Armont), född 27 juli 1768 i Saint-Saturnin-des-Ligneries nära Caen, död 17 juli 1793 i Paris, mördade Jean-Paul Marat 13 juli 1793. Hon var medlem av ett moderat parti under den franska revolutionen, den så kallade gironden. Corday var dotter till en adelsman. Hon sattes i en klosterskola i Caen, där alla förundrade sig över hennes stora lust att läsa. Hon följde med stort intresse händelseutvecklingen under franska revolutionen. Efter det att girondisterna drivits ut från Paris tog de sin tillflykt till Normandie. Där mötte några av dem Corday och de kom att påverka henne så till den grad att hon anslöt sig till dem. Corday hade under längre tid närt ett hat mot Marat, som hon ansåg hade förrått folkets sak och endast utgjorde en blodtörstig tyrann. En sommardag 1793 begav hon sig till Paris under förevändning att hon skulle söka upplysningar om en väninna som emigrerat. I Paris köpte hon en kniv och lyckades få till stånd ett möte med Marat under förespegling att hon hade viktig information att meddela honom. Marat befann sig i sitt badkar (han led av en ovanlig hudsjukdom som lindrades av varmt vatten), och hon dödade honom med ett knivhugg i hjärtat. Då sade hon "Dådet är utfört - monstret har dött". Corday gjorde inget försök att fly; hon arresterades direkt och avrättades i giljotinen. Hon ansåg att hon hade gjort sin plikt och sade strax innan avrättningen: Jag har dödat en människa för att rädda hundratusen.
- 夏绿蒂·科黛（Charlotte Corday，1768年－1793年），是法国大革命恐怖统治时期的重要人物。出身破落贵族家庭，她是温和共和派支持者，反对罗伯斯比尔的激进派独裁专政。后策划并刺杀了激进派领导人马拉，被逮捕并杀害。
|
| rdfs:comment
|
- Marie-Anne Charlotte de Corday d'Armont (27 July 1768 – 17 July 1793), known to history as Charlotte Corday, was a figure of the French Revolution. In 1793, she was executed under the guillotine for the assassination of Jacobin leader Jean-Paul Marat, who was responsible for the Reign of Terror. His murder was memorialized in a celebrated painting by Jacques-Louis David which shows Marat after Corday had stabbed him to death in his bathtub.
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont war eine französische Adlige und Urenkelin des Dramatikers Pierre Corneille, die durch den Mord an Jean-Paul Marat Berühmtheit erlangte. Charlotte Corday wurde in einer Klosterschule erzogen und war mit den antiken Autoren vertraut. Als die Französische Revolution ausbrach, begrüßte sie diese zunächst. Im Laufe der immer gewaltsamer werdenden Ausschreitungen sah sie jedoch ihre aufklärerischen Ideale verraten.
- Charlotte Corday, de nom complet Marie Anne Charlotte Corday d'Armont, va ser la dona que va matar el radical jacobí francès Jean-Paul Marat el 1793. Corday era membre d'una família aristòcrata, però pobre. Va ser educada a l'Abbaye aux Dames, un convent de Caen, a la Normandia. Va aprovar la Revolució Francesa, donant suport als girondins.
- Charlotta Cordayová, celým jménem Marie Anne Charlotte Corday d'Armont, zavraždila Jeana-Paula Marata, jednoho z předních mužů Velké francouzské revoluce.
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont, conocida como Charlotte Corday o (en textos en español de la época y posteriores) como Carlota Corday, fue un personaje importante de la Revolución francesa, seguidora del club de los girondinos, famosa por haber asesinado a Jean-Paul Marat
- Charlotte Corday on yksi kuuluisimmista poliittisen murhan tekijöistä. Hän surmasi vuonna 1793 jakobiineihin kuuluneen Jean-Paul Marat'n. Corday syntyi Saint-Saturnin-des-Ligneries'ssä Normandiassa, "vähävaraiseen" ylhäisöperheeseen. Hän kävi koulua Caenissä sijaitsevassa "Abbaye aux Dames"-luostarikoulussa ja asui siellä vuoteen 1791 asti, jolloin luostari suljettiin. Tausta voi osaltaan selittää hänen vihaansa Ranskan vallankumouksellisia kohtaan.
- Marie-Anne-Charlotte de Corday d’Armont, retenue par l'Histoire sous le nom de Charlotte Corday (elle-même toutefois se faisait désigner et signait sa correspondance de son premier prénom Marie), née le 27 juillet 1768 à Saint-Saturnin-des-Ligneries près de Vimoutiers dans le pays d'Auge, guillotinée le 29 Messidor an I à Paris, est de par son assassinat de Jean-Paul Marat une figure importante de la Révolution française.
- Fájl:Charlotte corday. jpg Charlotte Corday Fájl:Charlotte Corday. jpg Paul Baudry: Charlotte Corday, 1860 Marie-Anne Charlotte Corday d'Armont A történelembe Charlotte Corday néven írta be a nevét. Neve onnan ismert, hogy ő gyilkolta meg Jean-Paul Marat jakobinus vezért.
- Ammiratrice di Rousseau e degli eroi di Plutarco e di Pierre Corneille (di cui era pronipote), si appassionò per le idee repubblicane dei girondini. Gli eccessi rivoluzionari e la proscrizione dei deputati girondini la convinsero di dover uccidere Jean-Paul Marat, che, secondo lei, era il principale sobillatore della guerra civile. Giunta apposta da Caen a Parigi, il 13 luglio 1793 riuscì a farsi ricevere in casa dallo stesso Marat e lo pugnalò mentre era nel bagno.
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont vermoordde op 13 juli 1793 revolutionair politicus en journalist Jean-Paul Marat in zijn bad. Corday stond positief tegenover de Franse Revolutie en was een enthousiast aanhanger van de Girondijnen. Marat maakte deel uit van een radicale fractie van de Jakobijnen, die verantwoordelijk was voor de bloedige moordpartijen tijdens de eerste fase van de Franse Revolutie.
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont, var den som myrdet Jean-Paul Marat i 1793. Corday var medlem av en aristokratisk, men fattig familie. Hun var utdannet ved Abbaye aux Dames, et kloster i Caen i Normandie. Hun var positiv til den franske revolusjonen, og var en entusiastisk tilhenger av girondinerne. Jean-Paul Marat var medlem av den radikale jakobinerfløyen som igangsatte skrekkveldet og massehenrettelsene, kjent som skrekkveldet, som fulgte de tidlige fasene av revolusjonen.
- Marie Anne Charlotte Corday d'Armont - morderczyni Jean Paula Marata, zasztyletowała go w jego własnej wannie. Aresztowano ją w jej mieszkaniu następnego dnia i postawiono przed sądem. Nie broniła się i nie żałowała popełnionego czynu - miała powiedzieć, że chętnie zrobiłaby to jeszcze raz. Była żyrondystką, która poprzez zabójstwo Marata chciała zaprotestować przeciw zniszczeniu tej partii. Została ścięta za morderstwo i "zdradę kraju" 17 lipca 1793 w Paryżu.
- Marie-Anne Charlotte Corday d'Armont entrou para a história ao assassinar um dos mais importantes defensores da política do Terror instaurada na França pelos Jacobinos. Natural de Saint-Saturnin-des-Ligneries, Charlotte de Corday era descendente de uma família da pequena aristocracia da Normandia.
- Файл:Charlotte Corday. jpg Шарлотта Корде. Картина художника Бодри, создана в период официального культа Корде и осуждения революции при Наполеоне III.
- Charlotte Corday (Marie Anne Charlotte Corday d'Armont), född 27 juli 1768 i Saint-Saturnin-des-Ligneries nära Caen, död 17 juli 1793 i Paris, mördade Jean-Paul Marat 13 juli 1793. Hon var medlem av ett moderat parti under den franska revolutionen, den så kallade gironden. Corday var dotter till en adelsman. Hon sattes i en klosterskola i Caen, där alla förundrade sig över hennes stora lust att läsa. Hon följde med stort intresse händelseutvecklingen under franska revolutionen.
- 夏绿蒂·科黛（Charlotte Corday，1768年－1793年），是法国大革命恐怖统治时期的重要人物。出身破落贵族家庭，她是温和共和派支持者，反对罗伯斯比尔的激进派独裁专政。后策划并刺杀了激进派领导人马拉，被逮捕并杀害。
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
