| dbpprop:abstract
|
- The Baltic Germans were mostly ethnically German inhabitants of the eastern shore of the Baltic Sea, which today form the countries of Estonia and Latvia. The Baltic German population had never made up more than 10% of the total. They formed the social, commercial, political and cultural elite in that region for several centuries. Some of them also took high positions in the military and civilian life of the Russian Empire, particularly in Saint Petersburg. In 1881, there were approximately 46,700 Germans in Estonia (5.3% of the population). According to the Russian Empire Census of 1897, there were 120,191 Germans in Latvia, or 6.2% of the population. In the Klaipėda Region census of 1925, over 41% of the population declared themselves German. Danes began arriving in the Baltic territories just prior to the Northern Crusades in the 12th and 13th centuries, followed almost universally by Germans, both colonists and crusaders. After the Livonian Crusades they quickly came to control all the administrations of government, politics, economics, education and culture of these areas for over 700 years until 1918, despite remaining a minority ethnic group. Whilst the vast majority of urban lands were colonised by traders, rural estates were soon formed by crusaders and their descendants. Examples of the latter are the crusader castle at Kokenhusen in Livonia, and Schloss Doblen (ruinous by the 19th century when a new country house, 'Villa Todleben', was constructed) and the mansion of 'Postenden', both in Courland. With the decline of Latin, German quickly became the language of all official documents, commerce and government business for hundreds of years until 1919. Despite being politically subordinate to the rule of the monarchs of Swedish empire until 1710, and the tsars of the Russian Empire until 1917, both successive ruling kingdoms guaranteed the continuation of Baltic Germans' special class privileges and administration rights when they incorporated the provinces into their respective empires. Ethnic Estonians and Latvians in the Baltics, who always formed the majority of the population, in contrast to the Baltic Germans, had restricted rights and privileges and resided mostly in rural areas as serfs, tradesmen, or as servants in urban homes. This was in keeping with the social scheme of things in Imperial Russia, and lasted well into the 19th century when emancipation brought increased political rights and freedoms. The Baltic Germans' effective rule and class privileges came to the end with the demise of the Russian Empire (due to the Bolshevik revolution of October 1917) and the independence of Estonia and Latvia in 1918-1919. After 1919, many Baltic Germans felt obliged to depart for Germany, which was as foreign to them as any other country, bar the language they spoke. Some stayed as ordinary citizens in the newly formed independent countries. Their history and presence in the Baltics came to an abrupt end in late 1939 following the signing of the Molotov-Ribbentrop Pact and the subsequent Nazi-Soviet population transfers when practically all the Baltic Germans were resettled by the German Government into areas Germany had invaded in western Poland. The present day descendants of the Baltic Germans can be found all over the world, with the largest groups being in Germany and Canada.
- Die Deutsch-Balten, auch Baltendeutsche genannt, sind eine ursprünglich im Bereich des heutigen Estland und Lettland ansässige deutschsprachige Minderheit, die ab dem späten 12. Jahrhundert als eingewanderte Oberschicht großen Einfluss auf Kultur und Sprache der ortsständigen Letten und Esten hatte. Die Deutschbalten stellten den Adel und den Großteil des Bürgertums in den ursprünglichen baltischen Provinzen Kurland, Livland, Estland und Ösel, kaum hingegen in Litauen. Zu den bekanntesten Deutsch-Balten zählen die Schriftsteller Werner Bergengruen, Siegfried von Vegesack, Robert Gernhardt und Gertrud von den Brincken, der Jurist Boris Meissner, der Chemiker Wilhelm Ostwald, der Zoologe und Ökologe Jakob Johann von Uexküll, der Komiker Heinz Erhardt, der russische Admiral und Befehlshaber der Baltischen Flotte im Ersten Weltkrieg Nikolai von Essen, der russische Generalfeldmarschall Michael Barclay de Tolly, der Entdecker Johann von Krusenstern, die religiös-politische Prophetin und Schriftstellerin Juliane von Krüdener, die Astronomendynastie Struve, der General Władysław Anders, aber auch der NS-Ideologe Alfred Rosenberg.
- Baltiansaksalaiset olivat etenkin Virossa ja Latviassa asunut etninen saksalaisvähemmistö. Saksalaisia asettui asumaan Baltiaan 1100-luvulta alkaen. Baltiansaksalaiset muodostivat Baltiaan feodaalisen aatelissäädyn sekä kaupunkien porvariston sen jälkeen kun Kalparitaristo oli valloittanut alueen 1200-luvulla osana pohjoisia ristiretkiä. Venäjän liitettyä Baltian 1700-luvulla itseensä alueen hallitsevat säädyt säilyivät saksankielisinä. Baltiassa talonpoikaisella valtaväestöllä oli vähemmän oikeuksia kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Raja saksankielisen aristokratian ja valtaväestön välillä oli jyrkempi kuin esimerkiksi Suomessa raja ruotsinkielisen aateliston ja suomenkielisen valtaväestön välillä. Baltiaa hallinnut aristokratia koostui muinaisten ritarien jälkeläisten ja alueelle myöhemmin Saksasta muuttaneiden lisäksi myös muualta Euroopasta kotoisin olleista aatelisista (esimerkiksi Venäjän palkkaamista sotilaista), jotka olivat Baltiaan asetuttuaan omaksuneet saksan kielen. Saksalaisväestöön kuuluivat lisäksi kaupunkeihin asettuneet saksalaiset kauppiaat. Baltian sivistyneistö oli pitkälle 1800-luvulle asti enimmäkseen saksankielistä. Saksankieliset olivat enemmistönä monissa Baltian tärkeissä kaupungeissa 1800-luvun puoliväliin asti. Baltiansaksalaisten kulttuuriautonomia loppui 1880-luvulla alkaneeseen venäläistämiseen. Viron ja Latvian itsenäistyttyä 1918–1919 baltiansaksalaiset menettivät maareformeissa pääosan maaomaisuudestaan, mutta saivat huomattavan kulttuurisen autonomian. Sotien välillä baltiansaksalaisia alkoi muuttaa merkittävissä määrin Saksaan, joskaan tarkkoja lukuja ei tiedetä. Neuvostoliiton miehitettyä Baltian maat vuonna 1940 lähes kaikki jäljellä olleista noin 70 000 baltiansaksalaisesta evakuoitiin lähinnä Puolaan Stalinin ja Hitlerin välisen sopimuksen mukaisesti. Neuvostoliiton edetessä toisen maailmansodan loppuvaiheessa länttä kohti, heidät evakuoitiin edelleen Saksaan. Myös Baltiaan jääneestä pienestä baltiansaksalaisten joukosta lähes kaikki jättivät alueen Saksan armeijan vetäytyessä. Vain hyvin pieni määrä baltiansaksalaisia jäi Neuvostoliiton hallitsemaan Baltiaan toisen maailmansodan jälkeen, ja monet heistäkin lähetettiin Siperiaan. Baltiansaksalaisia asui etenkin näissä kaupungeissa: Vironmaalla Tallinnassa (Reval) ja Narvassa (Narwa) Viron saarilla, erityisesti Kuressaaressa (Arensburg) Liivinmaalla Riiassa (Riga) ja Tartossa (Dorpat) Kuurinmaalla Jelgavassa (Mitau), Ventspilsissä (Windau) ja Liepajassa (Libau)
- Les Germano-Baltes (Deutschbalten ou Baltendeutsche en allemand) sont des populations de langue allemande installées dans les pays baltiques et notamment en Estonie et en Lettonie. La plupart ont quitté cette région après la Seconde Guerre mondiale et ont été réinstallés en Allemagne. Ce fut alors la fin de 700 ans de présence germano-balte dans ces pays. Ils restent aujourd'hui 3 300 Germano-Baltes en Lettonie (0,16% de la population) et 1 900 en Estonie (0,14%). Bien que la Lituanie n'ait pas connu la domination des barons baltes, les 2 000 allemands lituaniens peuvent être considéré comme des Germano-Baltes. Depuis l'indépendance des deux pays, certains descendants des anciens propriétaires ont racheté les patrimoines et se sont installés là-bas.
- I Tedeschi del Baltico (detti anche Baltico-tedeschi o Baroni baltici; in tedesco Deutschbalten o Baltendeutsche) furono una popolazione di etnia tedesca che visse nei Paesi baltici dal Medioevo al XX secolo. Non si fusero con la popolazione locale ma mantennero cultura, lingua, tradizioni e religioni tipiche della loro terra d'origine. I tedeschi si insediarono in Estonia e in Livonia in seguito a due movimenti migratori, contemporanei anche se in gran parte indipendenti: lo stabilirsi di reti commerciali tra le varie città mercantili che si affacciavano sul Baltico, legate nella Lega Anseatica, e le Crociate del Nord condotte dagli ordini monastico-militare. I mercanti si insediarono soprattutto nelle città, mentre i monaci-soldati costruirono fortezze nelle campagne. Il ceto tedesco costituì la classe dirigente - politicamente, economicamente, culturalmente e militarmente - di Estonia e Livonia fino al XIX secolo, quando sorse il nazionalismo estone e lettone.
- バルト・ドイツ人（バルト・ドイツじん、独：Deutsch-Balten）とはバルト海南岸と東岸に居住していた、さまざまな民族を先祖とする混血のドイツ人のことである。
- Baltiske tyskere var en tysktalende minoritet i det området som nå utgjør statene Estland og Latvia. Den tyske bosetningen begynte med korstogene på 1200-tallet. Etterkommerne av de tyske ridderne slo seg ned i området, og dannet en adel av godseiere. Riga og Reval (det nåværende Tallinn) var hansabyer, og håndverkere og kjøpmenn her var av tysk avstamning. Tyskerne utgjorde aldri mer enn 10 % av befolkningen, men var eliten i området i mange hundre år. Den opprinnelige befolkningen, estere, livere og latviere, levde som leilendinger på de tyske godsene, eller som tjenere i byene. Estlandssvenskene, som hadde innvandret samtidig som tyskerne, var for det meste fiskere ved kysten. Selv om den politiske kontrollen av området gikk over til Sverige, og siden Russland, beholdt tyskerne sin ledende posisjon. Under Sveriges stormaktstid spilte flere baltiske tyskere en viktig rolle i svensk historie. Noen slekter utvandret til Sverige, og flere kjente svensker har baltisk-tyske forfedre. I Tsar-Russland var de baltiske tyskerne en privilegert gruppe, og mange hadde høye stillinger i militæret og den sivile administrasjonen. Det tyskspråklige Universität Dorpat ble grunnlagt av Gustav II Adolf i 1632. På dette universitetet, og i St. Petersburg, arbeidet mange fremstående baltisk-tyske vitenskapsmenn. Selvstendigheten for Estland og Latvia etter første verdenskrig medførte slutten på tyskernes dominans. Godsene ble nå ekspropiert i en jordreform, og mange tyskere emigrerte til Tyskland. Den hemmelige tilleggsprotokollen til Molotov-Ribbentrop-pakten innebar at Sovjetunionen fikk frie hender i Estland og Latvia. Hitler krevde at tyskerne i de to landene skulle evakueres til tysk-kontrollert område, og mellom oktober 1939 og januar 1940 flyttet 66 000 til Reichsgau Wartheland. I 1945 slo de fleste overlevende baltiske tyskere seg ned innenfor de nye tyske grensene. Etter at Estland og Latvia ble selvstendige igjen i 1991, har forholdet mellom de baltiske tyskerne og de nye regjeringene vært relativt godt. Dette skyldes blant annet at organisasjonen til den baltisk-tyske adelen har erklært at medlemmene ikke vil kreve å få igjen landeiendommene sine.
- Niemcy bałtyccy (niem. Deutsch-Balten lub Baltendeutsche) – mniejszość narodowa zamieszkała w Inflantach, głównie w Estonii i na Łotwie, wysiedlona do Niemiec w połowie XX wieku. Niemcy bałtyccy zamieszkiwali głównie w ośrodkach miejskich, na wsi byli najczęściej właścicielami ziemskimi. Niemcy bałtyccy byli potomkami osadników rycerskich, oraz ludności miejskiej napływającej do państwa Zakonu Inflanckiego w średniowieczu. Po sekularyzacji państwa zakonnego w Inflantach, Niemcy bałtyccy powołali Księstwo Kurlandii i Semigalii, w którym rządzili i byli członkami warstw uprzywilejowanych. W okresie przynależności Inflant do Imperium Rosyjskiego z Niemców bałtyckich - wciąż utrzymujących żywe kontakty z rdzennymi Niemcami - rekrutowała się znacząca część rosyjskiego aparatu administracyjnego i korpusu oficerskiego armii rosyjskiej. Na mocy układu o granicach i przyjaźni pomiędzy ZSRR, a III Rzeszą z 28 września 1939 roku, jesienią 1939 ok. 70.000 Niemców bałtyckich wyjechało z Estonii i Łotwy do Niemiec. W niektórych opracowaniach do Niemców bałtyckich zalicza się mieszkańców Wschodnich Prus.
- Os Germano-Bálticos (em língua alemã, Deutsch-Balten, Deutschbalten, por vezes Baltendeutsche), são uma etnia germânica que habita a costa oriental do Mar Báltico, na zona que hoje forma a Estónia e a Letónia.
- Балти́йские не́мцы; остзейские немцы (от немецкого Ostsee — Балтийское море) — этническое немецкое (немецкоязычное) меньшинство, с XII-го века проживавшие на восточном побережье Балтийского моря, на территории современных Эстонии и Латвии. Балтийские немцы составляли верхние слои общества — аристократию (дворянство) и большую чать среднего сословия — свободных городских граждан в тогдашних провинциях Курляндия, Лифляндия и Эстляндия и оказали влияние на культуру и язык местных жителей. В современной Германии, имеющей богатую историю репатриации этнических немцев из исторических эксклавов, понятие Балтийских немцев имеет такое же хождение и легитимное этнографо-историческое употребление, как и например, «судетские немцы», «силезские немцы», «карпатские немцы» и т. п.
- Balttyskar var en historisk tysk minoritet i Baltikum. Adeln i de baltiska provinserna Kurland, Livland, Estland och Ösel utgjordes av balttyskar, och balttyskar dominerade även städernas borgerskap.
- 波罗的海德国人（德语：Deutschbalten）指波罗的海东岸爱沙尼亚和拉脱维亚的德国人居民。尽管波罗的海的德国人占人口少数 ，但从十二世纪到二十世纪初，波罗的海的德国人控制着这两地的政治、经济、 教育和文化。自从十二世纪初拉丁语在波罗的海东岸地区衰落，德语迅速取而代之，成为一切正式文件的官方语言，爱沙尼亚和拉脱维亚的所有城镇村庄，一律采用德文名字，为时达数百年之久直到19世纪90年代。 数百年来波罗的海的德国人是爱沙尼亚和拉脱维亚的地主，他们是这地区的实际统治阶层。政治上他们在1710年之前只听命于瑞典帝国， 在1917年之前听命于俄罗斯帝国。爱沙尼亚和拉脱维亚的本土原居民，大多数是居住在乡村的农奴，不享有同等的权利。这种情况延续到1917年俄罗斯覆灭，1918年爱沙尼亚和拉脱维亚脱离俄国独立为止。爱沙尼亚和拉脱维亚独立后推行土地改革，剥夺波罗的海德国人地主的土地。此后多数波罗的海的德国人成为爱沙尼亚国或拉脱维亚国的公民。 波罗的海德国人的历史在1939年骤然告终，希特勒将大批波罗的海德国人迁移到纳粹德国在二战中占领的波兰西部。1944年苏联占领爱沙尼亚和拉脱维亚国，波罗的海德国人再也没有返回爱沙尼亚和拉脱维亚的家园。 时至今日，波罗的海德国人的后裔，分布世界各地方，以德国和加拿大人数最多。
|
| rdfs:comment
|
- The Baltic Germans were mostly ethnically German inhabitants of the eastern shore of the Baltic Sea, which today form the countries of Estonia and Latvia. The Baltic German population had never made up more than 10% of the total. They formed the social, commercial, political and cultural elite in that region for several centuries. Some of them also took high positions in the military and civilian life of the Russian Empire, particularly in Saint Petersburg.
- Die Deutsch-Balten, auch Baltendeutsche genannt, sind eine ursprünglich im Bereich des heutigen Estland und Lettland ansässige deutschsprachige Minderheit, die ab dem späten 12. Jahrhundert als eingewanderte Oberschicht großen Einfluss auf Kultur und Sprache der ortsständigen Letten und Esten hatte. Die Deutschbalten stellten den Adel und den Großteil des Bürgertums in den ursprünglichen baltischen Provinzen Kurland, Livland, Estland und Ösel, kaum hingegen in Litauen.
- Baltiansaksalaiset olivat etenkin Virossa ja Latviassa asunut etninen saksalaisvähemmistö. Saksalaisia asettui asumaan Baltiaan 1100-luvulta alkaen. Baltiansaksalaiset muodostivat Baltiaan feodaalisen aatelissäädyn sekä kaupunkien porvariston sen jälkeen kun Kalparitaristo oli valloittanut alueen 1200-luvulla osana pohjoisia ristiretkiä. Venäjän liitettyä Baltian 1700-luvulla itseensä alueen hallitsevat säädyt säilyivät saksankielisinä.
- Les Germano-Baltes (Deutschbalten ou Baltendeutsche en allemand) sont des populations de langue allemande installées dans les pays baltiques et notamment en Estonie et en Lettonie. La plupart ont quitté cette région après la Seconde Guerre mondiale et ont été réinstallés en Allemagne. Ce fut alors la fin de 700 ans de présence germano-balte dans ces pays. Ils restent aujourd'hui 3 300 Germano-Baltes en Lettonie (0,16% de la population) et 1 900 en Estonie (0,14%).
- I Tedeschi del Baltico (detti anche Baltico-tedeschi o Baroni baltici; in tedesco Deutschbalten o Baltendeutsche) furono una popolazione di etnia tedesca che visse nei Paesi baltici dal Medioevo al XX secolo. Non si fusero con la popolazione locale ma mantennero cultura, lingua, tradizioni e religioni tipiche della loro terra d'origine.
- バルト・ドイツ人（バルト・ドイツじん、独：Deutsch-Balten）とはバルト海南岸と東岸に居住していた、さまざまな民族を先祖とする混血のドイツ人のことである。
- Baltiske tyskere var en tysktalende minoritet i det området som nå utgjør statene Estland og Latvia. Den tyske bosetningen begynte med korstogene på 1200-tallet. Etterkommerne av de tyske ridderne slo seg ned i området, og dannet en adel av godseiere. Riga og Reval (det nåværende Tallinn) var hansabyer, og håndverkere og kjøpmenn her var av tysk avstamning. Tyskerne utgjorde aldri mer enn 10 % av befolkningen, men var eliten i området i mange hundre år.
- Niemcy bałtyccy (niem. Deutsch-Balten lub Baltendeutsche) – mniejszość narodowa zamieszkała w Inflantach, głównie w Estonii i na Łotwie, wysiedlona do Niemiec w połowie XX wieku. Niemcy bałtyccy zamieszkiwali głównie w ośrodkach miejskich, na wsi byli najczęściej właścicielami ziemskimi. Niemcy bałtyccy byli potomkami osadników rycerskich, oraz ludności miejskiej napływającej do państwa Zakonu Inflanckiego w średniowieczu.
- Os Germano-Bálticos (em língua alemã, Deutsch-Balten, Deutschbalten, por vezes Baltendeutsche), são uma etnia germânica que habita a costa oriental do Mar Báltico, na zona que hoje forma a Estónia e a Letónia.
- Балти́йские не́мцы; остзейские немцы (от немецкого Ostsee — Балтийское море) — этническое немецкое (немецкоязычное) меньшинство, с XII-го века проживавшие на восточном побережье Балтийского моря, на территории современных Эстонии и Латвии.
- Balttyskar var en historisk tysk minoritet i Baltikum. Adeln i de baltiska provinserna Kurland, Livland, Estland och Ösel utgjordes av balttyskar, och balttyskar dominerade även städernas borgerskap.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
