| dbpprop:abstract
|
- An Essay Concerning Human Understanding is one of John Locke's two most famous works, the other being his Second Treatise on Civil Government. First appearing in 1690, the essay concerns the foundation of human knowledge and understanding. He describes the mind at birth as a blank slate (tabula rasa, although he did not use those actual words) filled later through experience. The essay was one of the principal sources of empiricism in modern philosophy, and influenced many enlightenment philosophers, such as David Hume and Bishop Berkeley. A 17th century Latin translation Philosophus Autodidactus of the Arabic Arabic philosophical novel Hayy ibn Yaqzan by the 12th century Andalusian-Islamic philosopher and novelist Ibn Tufail (known as "Abubacer" or "Ebn Tophail" in the West) had an influence on John Locke's formulation of tabula rasa in An Essay Concerning Human Understanding. Ibn Tufail demonstrated the theory of tabula rasa as a thought experiment through his Arabic philosophical novel novel Hayy ibn Yaqzan in which he depicted the development of the mind of a feral child "from a tabula rasa to that of an adult, in complete isolation from society" on a desert island, through experience alone. Book II of the Essay sets out Locke's theory of ideas, including his distinction between passively acquired simple ideas, such as "red," "sweet," "round," etc. , and actively built complex ideas, such as numbers, causes and effects, abstract ideas, ideas of substances, identity, and diversity. Locke also distinguishes between the truly existing primary qualities of bodies, like shape, motion and the arrangement of minute particles, and the secondary qualities that are "powers to produce various sensations in us" such as "red" and "sweet. " These secondary qualities, Locke claims, are dependent on the primary qualities. He also offers a theory of personal identity, offering a largely psychological criterion. Book III is concerned with language, and Book IV with knowledge, including intuition, mathematics, moral philosophy, natural philosophy, faith, and opinion.
- John Lockes An Essay concerning Humane Understanding, deutsch Ein Versuch über den menschlichen Verstand, in erster Auflage 1690 in London erschienen, wurde zum klassischen Titel empiristischer Erkenntnistheorie. Das Motto stammte aus Ciceros De natura deorum (Vom Wesen der Götter), zu übersetzen mit: "Wie schön ist es, lieber sein Nichtwissen einzugestehen, als dergleichen herauszuschwätzen und sich selbst zu missfallen. " Erst die Folgeausgaben notierten den Autor auf dem Titelblatt; von der ersten Ausgabe an lag hier jedoch kein Geheimnis, Lockes Unterschrift folgte der Widmung.
- El Ensayo sobre el entendimiento humano, aparecido por primera vez en 1690, es, probablemente, la obra más conocida de John Locke. Se divide en cuatro libros ("De las nociones innatas", "De las ideas", "De las palabras", "Del conocimiento") y ofrece, principalmente, la epistemología del autor. La obra no sólo representa una minuciosa descripción funcional del acto de conocimiento ya que adelanta también una división de las ciencias y campos del saber al tiempo que plasma una viva imagen de la naturaleza de la razón humana. En el libro se encuentran las primeras bases del denominado empirismo inglés, el cual George Berkeley y, sobre todo, David Hume llevarían a sus más altas consecuencias.
- An Essay Concerning Human Understanding ("Tutkielma inhimillisestä ymmärryksestä") on John Locken kirjoittama filosofinen tutkielma, joka julkaistiin vuonna 1689. Se käsittelee inhimillisen tietämyksen ja ymmärryksen perusteita. Teos on toinen Locken pääteoksista teoksen Two Treatises of Government ohella. Locke kuvaa ihmismielen olevan syntyessään tyhjässä tilassa ja täyttyvän myöhemmin kokemuksen kautta. Tutkielma oli yksi uuden ajan filosofian empirismin päälähteistä ja vaikutti moniin valistusfilosofeihin, kuten David Humeen ja George Berkeleyhin. Locke luonnosteli teoksen kahdeksantoista vuoden aikana. "Kirjeessä lukijalle" Locke kertoo, että teoksen ituna toimivat hänen ystäviensä kanssa käymänsä keskustelut. Kohdassa, jossa keskustelu vaikutti jumiutuvan, Locke huomautti, että se ei voinut jatkua ennen tarkkaa tutkimusta "omista kyvyistämme ja [... ] mitä olioita ymmärryksemme olivat, tai eivät olleet, soveltuneita käsittelemään". Tämä keskustelu tapahtui noin vuonna 1671, ja samana vuonna Locke hahmotteli kaksi versiota tutkielmastaan. Hän jatkoi työtä sen parissa lähes kaksi vuosikymmentä, selventäen ja laajentaen perusnäkemystään. Vaikka teos on päivätty vuodelle 1690, se julkaistiin todellisuudessa jo edellisenä vuonna. Tällainen kirjojen päivääminen oli tuohon aikaan yleinen tapa. Tutkielman II kirja esittelee Locken ideateorian, joka tekee eron passiivisesti saatuihin "yksinkertaisiin ideoihin", kuten 'punainen', 'makea', 'pyöreä' jne. , ja aktiivisesti rakennetuihin "monimutkaisiin ideoihin", kuten luvut, syyt ja seuraukset, abstraktit ideat, ideat substansseista, yhtäläisyys sekä erilaisuus. Locke erottaa myös kappaleiden todella olemassa olevat "primaariset ominaisuudet", kuten muodon, liikkeen ja pienempien osien sijainnin, ja niiden "sekundaariset ominaisuudet", joilla on kyky saada meissä aikaan erilaisia aistimuksia, kuten 'punainen' ja 'makea'. Nämä sekundaariset ominaisuudet olivat Locken mukaan riippuvaisia primaarisista ominaisuuksista. Locke esittää myös teorian henkilökohtaisesta identiteetistä, tarjoten pääasiassa psykologisen perustelun. Kirja III käsittelee kieltä, ja kirja IV tietoa, mukaan lukien intuitio, matematiikka, moraalifilosofia, luonnonfilosofia, usko ja mielipide. Leibniz suuntasi teoksensa Nouveaux essais sur l'entendement humain Locken tutkielmaa vastaan.
- L’Essai sur l’entendement humain, An Essay Concerning Human Understanding en anglais, est une œuvre philosophique du philosophe empiriste anglais John Locke, publié en décembre 1689. L’Essai sur l’entendement humain traite des fondements de la connaissance et de l’entendement humains. Il décrit l’esprit à la naissance comme une table rase ensuite remplie par l’expérience. Constituant l’une des principales sources de l’empirisme en philosophie moderne, l’Essai a influencé beaucoup de philosophes des Lumières, tels que Hume et Berkeley. Le nombre des éditions témoigne du succès immédiat de cette œuvre qui sera publiée en français dès 1700 et rééditée en 1729.
- Uno dei vari aspetti di cui John Locke si occupa, a livello pedagogico, è quello dell'educazione intellettuale. L'opera in cui quest'aspetto è meglio illustrato è il Saggio sull'intelletto umano. In quest'opera di grande spessore pedagogico, Locke afferma come il processo di apprendimento prenda avvio dall'esperienza, che può essere interna o esterna al soggetto, la quale attraverso l'associazione di idee semplici, porta alla formulazione di idee complesse e di un giudizio. A ben vedere si può percepire come questa tesi abbia non soltanto un fondamento di tipo pedagogico (storicamente innovativo) ma anche un fondamento di tipo psicologico; la psicologia infatti pone alla base del processo di apprendimento oltre alla percezione e all'esercizio anche l'esperienza. Il Saggio sull'Intelletto Umano è una delle più famose opere di Jhon Locke. Pubblicato nel 1690, il saggio concerne i fondamenti della formazione della conoscenza umana e dell'intelletto. Il filosofo descrive la mente umana, dalla sua nascita, come una tabula rasa (anche se non usa esattamente queste parole) riempita in seguito attraverso le esperienze. Il saggio fu una delle principali fonti dell'empirismo moderno ed influenzò molti filosofi dell'illuminismo, quali David Hume ed il Vescovo Berkeley. Il Libro II del Saggio descrive la teoria delle idee di Locke, incluso la distinzione tra idee acquisite passivamente, cioè le idee semplici, come "rosso", "dolce", "rotondo", e quelle costruite in modo attivo, cioè le idee complesse, come i numeri, le cause e gli effetti, le idee astratte, le idee delle sostanze e quelle di identità e diversità. Locke distinge tra le qualità reali primarie esistenti dei corpi, come la forma, il movimento e la disposizione delle particelle che li compongono, e le qualità secondarie che sono "il potere di produrre varie sensazioni in noi" come il "rosso" ed il "dolce". Queste qualità secondarie, afferma Locke, sono dipendenti dalle qualità primarie. Egli inoltre delinea una teoria della identità personale, offrendo un criterio largamente psicologico. Il Libro III tratta il linguaggio, il Libro IV la conoscenza, includendo l'intuito, la matematica, la filosofia morale, la filosofia naturale ("la scienza"), la fede, e le opinioni.
- Ensaio acerca do Entendimento Humano (em inglês, An Essay Concerning Human Understanding) é um dos principais trabalhos de John Locke, junto com o segundo tratato de Dois Tratados sobre o Governo. Foi publicado originalmente em 1690 e tem como tema o pensamento e conhecimento humano. No livro, Locke afirma que todas as pessoas nascem sem saber absolutamente nada, como se fosse uma "folha em branco" (tabula rasa, embora o autor não tenha usado exatamente essas palavras) preenchida a posteriori através de experiências. Esse ensaio foi uma das principais fontes do empirismo britânico, influenciando muitos filósofos do iluminismo, como David Hume.
- An Essay Concerning Human Understanding är ett bokverk skrivet skriven av filosofen John Locke. Verket består av fyra böcker; Book I Of Innate Notions Book II Of Ideas Book III Of Words Book IV Of Knowledge and Probability John Locke hävdar i dessa böcker att all vår kunskap måste härledas från erfarenheten. Han avvisar teorin om medfödda idéer och talade för att själen var en oskriven tavla det vill säga saknar allt innehåll.
|
| rdfs:comment
|
- An Essay Concerning Human Understanding is one of John Locke's two most famous works, the other being his Second Treatise on Civil Government. First appearing in 1690, the essay concerns the foundation of human knowledge and understanding. He describes the mind at birth as a blank slate (tabula rasa, although he did not use those actual words) filled later through experience.
- John Lockes An Essay concerning Humane Understanding, deutsch Ein Versuch über den menschlichen Verstand, in erster Auflage 1690 in London erschienen, wurde zum klassischen Titel empiristischer Erkenntnistheorie. Das Motto stammte aus Ciceros De natura deorum (Vom Wesen der Götter), zu übersetzen mit: "Wie schön ist es, lieber sein Nichtwissen einzugestehen, als dergleichen herauszuschwätzen und sich selbst zu missfallen.
- El Ensayo sobre el entendimiento humano, aparecido por primera vez en 1690, es, probablemente, la obra más conocida de John Locke. Se divide en cuatro libros ("De las nociones innatas", "De las ideas", "De las palabras", "Del conocimiento") y ofrece, principalmente, la epistemología del autor.
- An Essay Concerning Human Understanding ("Tutkielma inhimillisestä ymmärryksestä") on John Locken kirjoittama filosofinen tutkielma, joka julkaistiin vuonna 1689. Se käsittelee inhimillisen tietämyksen ja ymmärryksen perusteita. Teos on toinen Locken pääteoksista teoksen Two Treatises of Government ohella. Locke kuvaa ihmismielen olevan syntyessään tyhjässä tilassa ja täyttyvän myöhemmin kokemuksen kautta.
- L’Essai sur l’entendement humain, An Essay Concerning Human Understanding en anglais, est une œuvre philosophique du philosophe empiriste anglais John Locke, publié en décembre 1689. L’Essai sur l’entendement humain traite des fondements de la connaissance et de l’entendement humains. Il décrit l’esprit à la naissance comme une table rase ensuite remplie par l’expérience.
- Uno dei vari aspetti di cui John Locke si occupa, a livello pedagogico, è quello dell'educazione intellettuale. L'opera in cui quest'aspetto è meglio illustrato è il Saggio sull'intelletto umano. In quest'opera di grande spessore pedagogico, Locke afferma come il processo di apprendimento prenda avvio dall'esperienza, che può essere interna o esterna al soggetto, la quale attraverso l'associazione di idee semplici, porta alla formulazione di idee complesse e di un giudizio.
- Ensaio acerca do Entendimento Humano (em inglês, An Essay Concerning Human Understanding) é um dos principais trabalhos de John Locke, junto com o segundo tratato de Dois Tratados sobre o Governo. Foi publicado originalmente em 1690 e tem como tema o pensamento e conhecimento humano.
- An Essay Concerning Human Understanding är ett bokverk skrivet skriven av filosofen John Locke. Verket består av fyra böcker; Book I Of Innate Notions Book II Of Ideas Book III Of Words Book IV Of Knowledge and Probability John Locke hävdar i dessa böcker att all vår kunskap måste härledas från erfarenheten. Han avvisar teorin om medfödda idéer och talade för att själen var en oskriven tavla det vill säga saknar allt innehåll.
|
![[RDF Data]](/statics/sw-cube.png)
