@prefix dbpprop:	<http://dbpedia.org/property/> .
@prefix dbpedia:	<http://dbpedia.org/resource/> .
dbpedia:Runometer	dbpprop:redirect	dbpedia:Trochaic_tetrameter .
@prefix owl:	<http://www.w3.org/2002/07/owl#> .
dbpedia:Trochaic_tetrameter	owl:sameAs	<http://rdf.freebase.com/ns/guid.9202a8c04000641f8000000000a09e57> .
@prefix foaf:	<http://xmlns.com/foaf/0.1/> .
@prefix ns4:	<http://en.wikipedia.org/wiki/> .
dbpedia:Trochaic_tetrameter	foaf:page	ns4:Trochaic_tetrameter .
@prefix rdfs:	<http://www.w3.org/2000/01/rdf-schema#> .
dbpedia:Trochaic_tetrameter	rdfs:label	"Kalevalamitta"@fi ,
		"Runometer"@sv ,
		"Trochaic tetrameter"@en ;
	dbpprop:abstract	"Trochaic tetrameter is a meter in poetry. It refers to a line of four trochaic feet. The word \"tetrameter\" simply means that the poem has four trochees. A trochee is a long syllable, or stressed syllable, followed by a short, or unstressed, one."@en ,
		"Runometer, finsk runometer eller kalevalameter \u00E4r ett fyrfotat trok\u00E9iskt versm\u00E5tt, som fr\u00E4mst f\u00F6rknippas med det finska nationaleposet Kalevala. Tidiga exempel finns i estniska folkvisor tryckta p\u00E5 1700-talet, och i den tornedalske poeten Antti Keksis diktning fr\u00E5n 1600- eller tidigt 1700-tal. P\u00E5 svenska har versm\u00E5ttet bland annat anv\u00E4nts av Runeberg. Versm\u00E5ttet \u00E4r \u00E4ven vanligt i den finska folkmusikens runos\u00E5ng."@sv ,
		"Kalevalamitta on it\u00E4merensuomalaisten kielten parissa lauluissa k\u00E4ytetty runomitta. Sit\u00E4 k\u00E4ytettiin kaikentyyppisess\u00E4 runoudessa: mytologisissa runoissa ja kertovissa sankarirunoissa eli epiikassa, lyyrisiss\u00E4 lauluissa, riittirunoissa kuten h\u00E4\u00E4lauluissa ja loitsuissa, sananlaskuissa sek\u00E4 ylistys- pilkkarunoissa. Nimitys kalevalamitta on anakronistinen ja perustuu L\u00F6nnrotin Kalevala-teoksen nimeen. Kielihistoriallisin perustein kalevalamitan on arveltu syntyneen jo ennen ajanlaskua alkua. Kalevalamittaa on tutkittu Henrik Gabriel Porthanin ajoista l\u00E4htien. Sen s\u00E4\u00E4nn\u00F6t muotoili laajojen aineistojen pohjalta melko kattavasti Elias L\u00F6nnrot, ja my\u00F6hemmin ty\u00F6t\u00E4 jatkoi muun muassa Matti Kuusi. Kalevala-s\u00E4keen metrisi\u00E4 variaatioita on esitellyt Aulis Rintala. Pentti Leinon mukaan kalevalamitta on kehittynyt kiinte\u00E4ss\u00E4 yhteydess\u00E4 kielen kanssa: kielen ja murteen muutokset ja erikoispiirteet n\u00E4kyv\u00E4t runomitan s\u00E4\u00E4nn\u00F6st\u00F6n vaihteluina. Vaikka tutkimuksissa on m\u00E4\u00E4ritelty klassisen kalevalamitan s\u00E4\u00E4nn\u00F6t hyvinkin tarkasti, ei el\u00E4v\u00E4ss\u00E4 runoudessa ollut kyse tiukoista s\u00E4\u00E4nn\u00F6ist\u00E4, vaan ennemminkin suuntaa antavista tendensseist\u00E4, s\u00E4\u00E4nn\u00F6nmukaisuuksista. Laulajilla itsell\u00E4\u00E4n saattoi olla hyvinkin selkeit\u00E4 n\u00E4kemyksi\u00E4 siit\u00E4, miten hyv\u00E4 runo rakentui (Timonen 2004, 238-303). Parhaidenkin laulajien runoissa oli mitallisia poikkeuksia, esimerkiksi Arhippa Perttusen runoissa on \"mittavirheit\u00E4\" noin 2,7%, yht\u00E4 paljon kuin L\u00F6nnrotin Kalevalassa (Kaukonen 1945, 544; Sadeniemi 1951, 49). Ainakin osaa poikkeavuuksista voi pit\u00E4\u00E4 my\u00F6s tietoisina tyylipiirtein\u00E4. Mittaan ja sen variaatioon vaikutti my\u00F6s se, ett\u00E4 runot olivat joitain loitsuja ja sananlaskuja lukuun ottamatta laulettua perinnett\u00E4. Erityisesti virolainen regilaul (runolaulu), jonka runomitta tunnetaan regiv\u00E4rss-nimell\u00E4, ei noudata klassisen kalevalamitan kaikkia peruss\u00E4\u00E4nt\u00F6j\u00E4 ja tyylikeinoja (Sarv 1998). Nyky\u00E4\u00E4n kalevalamitta tunnetaan ennen muuta Kalevalan runomittana, mist\u00E4 se on saanut nimens\u00E4kin. Sit\u00E4 voidaan kutsua my\u00F6s suomalaiseksi mitaksi . Tunnetuista suomalaisista runoilijoista kalevalamittaa on k\u00E4ytt\u00E4nyt muun muassa Eino Leino Helkavirsiss\u00E4\u00E4n. Muualla maailmassa on esimerkiksi Henry Longfellow k\u00E4ytt\u00E4nyt kalevalamitan kaltaista runomittaa tunnetussa Amerikan intiaaneja kuvaavassa Hiawatha-runoelmassaan vuodelta 1855. Robert A. Heinlein piilotti romaaninsa Time Enough for Love luvun Tale of the Adopted Daughter suoraan proosamuotoon kirjoitettuja kalevalamittaisia s\u00E4keit\u00E4."@fi ;
	rdfs:comment	"Runometer, finsk runometer eller kalevalameter \u00E4r ett fyrfotat trok\u00E9iskt versm\u00E5tt, som fr\u00E4mst f\u00F6rknippas med det finska nationaleposet Kalevala. Tidiga exempel finns i estniska folkvisor tryckta p\u00E5 1700-talet, och i den tornedalske poeten Antti Keksis diktning fr\u00E5n 1600- eller tidigt 1700-tal. P\u00E5 svenska har versm\u00E5ttet bland annat anv\u00E4nts av Runeberg. Versm\u00E5ttet \u00E4r \u00E4ven vanligt i den finska folkmusikens runos\u00E5ng."@sv ,
		"Kalevalamitta on it\u00E4merensuomalaisten kielten parissa lauluissa k\u00E4ytetty runomitta. Sit\u00E4 k\u00E4ytettiin kaikentyyppisess\u00E4 runoudessa: mytologisissa runoissa ja kertovissa sankarirunoissa eli epiikassa, lyyrisiss\u00E4 lauluissa, riittirunoissa kuten h\u00E4\u00E4lauluissa ja loitsuissa, sananlaskuissa sek\u00E4 ylistys- pilkkarunoissa. Nimitys kalevalamitta on anakronistinen ja perustuu L\u00F6nnrotin Kalevala-teoksen nimeen."@fi ,
		"Trochaic tetrameter is a meter in poetry. It refers to a line of four trochaic feet. The word \"tetrameter\" simply means that the poem has four trochees. A trochee is a long syllable, or stressed syllable, followed by a short, or unstressed, one."@en .
@prefix skos:	<http://www.w3.org/2004/02/skos/core#> .
dbpedia:Trochaic_tetrameter	skos:subject	<http://dbpedia.org/resource/Category:Articles_lacking_sources_%28Erik9bot%29> .
@prefix ns7:	<http://dbpedia.org/resource/Category:> .
dbpedia:Trochaic_tetrameter	skos:subject	ns7:Poetic_form .
@prefix ns8:	<http://www4.wiwiss.fu-berlin.de/flickrwrappr/photos/> .
dbpedia:Trochaic_tetrameter	dbpprop:hasPhotoCollection	ns8:Trochaic_tetrameter .
dbpedia:Kalevala_meter	dbpprop:redirect	dbpedia:Trochaic_tetrameter .
dbpedia:Trochaic_Tetrameter	dbpprop:redirect	dbpedia:Trochaic_tetrameter .